Sovimme kamun kanssa kiertävämme kuukausittain jonkun luontopolun, lähinnä Satakunnan alueella jotta reissuja voisi siten kutsua samalla niin muodikkaasti lähiliikunnaksi.
Syyskuussa patikoitiin kylläkin Vaasan Mustasaaressa. Svedjehamnissa Bodvattnetin luontopolku ja Sundomissa Ojebrevetin luontopolku.
Lokakuun retki tehtiin ihan lähellä. Enäjärven luontopolku eli Haikarapolku on n. 4,5 km joten sopivan lyhyt silloin kun ei ole liikoja aikoja. Nyt meitä hoputti illan hämärä, joka tähän vuodenaikaan aika nopeaan laskeutuu. Lähdettiin sen vuoksi vähän niinkuin äkkilähdöllä, päästiin ajoissa töistä ja tehtiin polun päähän treffit neljäksi.
Mukana oli tietenkin lämmintä juotavaa termarissa ja hyvät voileivät. Päivä oli kyseisenä päivänä ollut todella aurinkoinen ja kaunis joten illemmallakin oli keli vielä kohdillaan.
Vaikka minäkin asun kohteesta vajaan kymmen kilometrin päässä, olin ensimmäistä kertaa patikoimassa kyseistä reittiä. Joskus kyllä yritin mutta oli niin umpeenkasvanutta kohtaa etten päässyt alkua pidemmälle.
Enäjärvi on kokoluokassaan Suomen parhaita lintujärviä jossa pesii lähes 80 lajia. Järven reunoilla on lintutorni ja toisella rannalla lava josta pääsee tarkkailemaan alueen linnustoa, maisemien lisäksi. Alue on todella rehevää joten siellä saattaa bongailla muitakin pikkuisia eläimiä.
Reitti oli alusta asti oikein hyvin merkattu, siihen siis oli panostettu. Muuten reitti oli aika huonokuntoinen joten toivotaan että sen kunnostus olisi tulossa piankin.
Alusta asti polku oli paikoitellen huonokuntoista ja kun keli oli märkää, niin samalla myös liukasta. Varovaisesti piti edetä. Välillä mentiin neulaspolkua ja vähän soratietäkin pitkin, jonka me kyllä kiersimme ja suunnistimme suoraan pienen metsikön läpi. Siellä ei oikeastaan polkua ollut kuin siellä täällä mutta kun alue on tuttua niin puskettiin sitten vaan eteenpäin. Ihan välttääksemme tiellä menemisen. Pakko oli lopulta mennä pieni pyörätien pätkäkin että päästiin taas pitkospuille.
Kivuttiin myös lintutorniin, siinä oli yksi askelma puoliksi irti joten toivotaan sillekin korjausta. Jatkettiin sitten matkaa etsien sopivaa kannonnokkaa evästaukoon. Löytyhän sellainen joten pieni pysähdys matkan varrella.
Evästauon ja varovaisen etenemisen kanssa aikaa meni vähän alle kaksi tuntia. Todella kiva reitti jonka pitää mennä uudestaan ehkä keväällä kun on erilaista kasvustoa ja kuivempaa keliä. Mikäli vesi olisi yhtään ollut korkeammalla olisi monessa kohtaa joutunut kahlaamaan vedessä.
Tässä vielä infoa lintutornista :
Mahtava syysretki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti