torstai 29. joulukuuta 2022

Mitähän tänäkin vuonna tuli tehtyä...ei ainakaan liikaa juostu!


Moneen vuoteen ei näin heikkoa ole ollut juoksurintamalla. Toisaalta kuluvana vuotena olen oppinut, pakostakin, kuuntelemaan enemmän omaa kroppaani. Sikäli vuoden saldo jää hyvinkin plussan puolelle. 

Tammikuussa juoksua 18.5 km. Jalkavaivat sen kuin jatkuivat. Muuta liikkumista tein paljonkin. Loppukuusta aukesivat taas kerran uimahallit joten pääsi myös uimaan. Helmikuussa jo 28,5 km juoksua. Enemmän liikkuvuustreeniä muiden lisäksi. Maaliskuun kilsat peräti 36.7 vaikka podin myös ekan kerran koronan, mikä vaikutti tekemiseen. Huhtikuussa juoksua 50,4 km. Koronan jälkeen oli pitkään sykkeet kohollaan. Pääasiassa uintia ja pyöräilyä. Toukokuussa juoksua 68.4 km. Kesäkuussa 72.6. Heinäkuussa 78.8. Elokuussa 52.6. Syyskuussa 33.1.

Olen onnellinen että minulla on aivan yhtä hienot pyöräilymaastot, kuin juoksumaisematkin.

Lokakuussa aloitin uuden valmennuksen, focus on siinä että saan itseni takaisin sellaiseen kuntoon, että pystyn mm. juoksemaan ja ylipäätänsä liikkumaan ilman ylimääräisiä vaivoja.

Vuoden kisat olivat vähäisiä. Toukokuussa Räpsöö Run. Heinäkuussa seikkailu-urheilukisa Porin Raasto. Siinäpä ne. Mutta molemmat kisat olivat aivan mahtavia ja myöskin onnistuneita.

#munmaisema #munympäristö

Loppuvuoden aikana olen hissukseen palaillut monipuoliseen treenaamiseen. Juoksu tulee siinä myös mukana, vaikkakin vähäisin määrin tässä kohtaa. Enemmän lihaskuntoa, liikkuvuutta, huoltoa ja palautumista. Kuluneena vuotena tulikin sitten paljon pyöräiltyä, maastossa, asfaltilla ja soralla. Yhteensä yli 1600 km.

Juoksumäärät on aivan surkeat verrattuna edellisiin vuosiin. Kuitenkin miellän itseni edelleen juoksijaksi. Juoksemalla nuo pienetkin määrät on kertyneet. Tässä kohtaa pitää muistaa olla tyytyväinen omiin suorituksiin, eikä verrata niitä muiden saavutuksiin. Joskus haaveilin jopa ultramatkoista mutta taitaa sellaiset suoritukset olla vain unelmia. 

Kyllä nämä juoksut vielä jatkuu...

Ei tuolta metsästä voi pois olla. Se on yksi lempipaikoistani, jos nyt ei hetkeen siellä juosta vielä niin juoksennellaan sitten vaan. Hyvää sekin tekee.


maanantai 19. joulukuuta 2022

Miten taas treenin makuun koronan jälkeen...



Oma breikkini treeneistä ei lopulta ollut kovin pitkä. Oikeastaan selvisin melko vähällä. Moni tuttu on potenut jälkitauteja ym. pitkäänkin koronan jälkeen. Olen noudattanut ekstra varovaisuutta ja liikkunut melko hissukseen. Toisaalta olen ollut tyytyväinenkin että on ollut aikaa tehdä muitakin juttuja. Varsinkin näin joulun tullessa. 

Koronan ensioireet olivat maanantai-illalla. Eka kuumeeton päivä oli perjantai. Eka treeni siitä tiistaina, kevyt lihaskuntotreeni 20 minuuttia. Sykkeet 87/108. Seuraavana päivänä rauhallista kävelyä runsas puoli tuntia, sykkeet 89/108. Perjantaina oli mentävä lääkäriin kun tuntui että podin poskiontelotulehdusta. Sain lääkekuurin eikä tauti onneksi päässyt pahaksi. Siinä tuli siis automaattisesti taas 6 lepopäivää. Sen jälkeen lihaskuntotreeni 45 minuuttia, sykkeet 94/128. Tein sen kotona enkä lähtenyt salille rehkimään.

Rauhallista sauvakävelyä alkuun

Lihaskuntoa

Joulukuussa olen pikkuhiljaa pyrkinyt normi liikkumisrytmiin. Sauvakävelyä, kehonhuoltoa, uintia, lihaskuntoa ja kävelyä. Itsenäisyyspäivänä tuli käytyä myös avannossa ( paitsi että meri oli miltei sula) pitkästä aikaa. Viime kerta taisi olla ennen koronaa, joskus pari vuotta sitten. Ennen uintia ja saunomista teimme pienen lämmittelylenkin juosten. Juoksu-kävelyä 3,5 kilsaa. 28 min, sykkeet 131/146. Tahti oli 7:59 min/km, siis todellakin rauhallinen. Siihen nähden sykkeet olivat korkeat, ne kyllä laskivat yhtä nopeasti. Mutta kyllä noita leposykkeitä olen sitten normaalia enemmän seuraillut. 

Viikko sitten kävin eka kertaa polkujuoksemassa. Sekin oli yhdistelmä kävelyä ja juoksua. Viisi kilometriä rauhallista menoa. Keskisyke 121. Pari reipasta sauvakävelylenkkiä ja spinni, jossa pitkästä aikaa oli kunnon treenin makua, sykkeet 123/143. Lauantaina oli kahden peräkkäisen lihaskuntojumpan päivä. Normi treenin päälle vähän hauskempi ja rennompi joulujumppa, mikä oli lopulta ihan kunnon lihaskuntotreeniä sekin. 

Voittajafiilis kun pääsee juoksemaan

Sunnuntaina lepopäivä ja pientä kehonhuoltoa.

Viikko vielä jouluun ja isoimmat jouluaskareet tehty. Nyt voi oikeastaan jo hiljalleen rauhoittua, nauttia joulun tunnelmasta ja ottaa rennosti. Joulukuu on ollut tosi kaunis, pakkasta ja paljon lunta ja postikorttimaisemia. Niistä olen nauttinut lähinnä auton ikkunasta. Nyt on aikaa jo ulkoiluunkin, säätiedotuksen mukaan on tiedossa vesisadetta.