Fätti

Olen haaveillut omasta maastopyörästä jo tovin. Pääsin viime kesänä ( vai oliko se tosiaan jo sitä edeltävänä kesänä...) testailemaan sekä maastopyörää että läskipyörää. Vaikea sanoa kumpi olisi parempi. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin läskipyörään, sillä minun tarkoituksiini Yyterin helpoissa maastoissa ympärivuotiseen käyttöön se olisi ehkä parempi vaihtoehto. 

Pyörä vaan on aika hintava ostos joten ihan heräteostoksena ei kannata hötkyillä. Olen seuraillut fillaritoreja yms. josta saisi ehkä edullisesti käytetyn pyörän. Niissähän vaan on sitä hintaa vieläkin helposti yli tonnin...

Jälkikasvu on muutamaan otteeseen jo maininnut että mikset osta jos kerran tekee mieli..noh. 

Minun käyttööni pitäisi riittää XXL:n edullisin White-merkkinen fätti. No se sitten sattui eräänä päivänä olemaan tarjouksessa joten äkkiä tilaus sisään. Se oli sitten menoa se.

Pyörä saapui odotettua aikaisemmin, kesken juoksukauden. Pariin otteeseen kävin pienellä testilenkillä ja hyväksi totesin. Nyt kun viimeisin lappujuoksu on saatu tehtyä aion keskittyä enemmän pyöräilyyn. Sehän käy hyvin pk-lenkistä. Minun sykkeilläni päästään nippanappa edes normi pk-alueelle...viimeksi oli keskisyke 105pbm ja max 125 pbm.

Pääsen kotipihalta suoraan pyörän selässä metsään, hiekkarannalle ja vaativimillekin poluille. Siis minulle ihan tarpeeksi haastaville. Se olikin se pointti fättiin päätyessäni. Yyterin maastot on siis ihan kivenheiton päässä, voisi sanoa että miltei omalla takapihalla. Odotan myös innolla talvikelejä. 

Tässäkin lajissa olen huomannut että monenmoista varustetta on hankintalistalla. Vielä pitäydyn normaaleissa kengissä. Urheiluvaatteita löytyy mutta nyt on varauduttava siihen että vähänkin märemmällä kelillä kura roiskuu edestä ja takaa. Siis senmukaista vaatetusta pitää olla ettei joka kerta tarvitse pyörittää pesukonetta. Hankintalistalla on nyt lokasuojat eteen ja taa. Sellaiset pienet kuralätkät. Juomapullo ja teline. Uutta kypärääkin tekee mieli, vanha jo joutaisi roskiin. Sekin on vaan vaikeaa valita hyvä ja vielä itselle mieleinen. Pähkäilyä on ollut mm. Nutcasen kypärävalikoimista. Ne istuu päähän erittäin hyvin. Mutta olisiko senmallinen kypärä ehkä liian hiostava. Enkä pysty sitäkään päättämään haluaisinko neutraalin värisen vai oikein iloisen värisen, vai esimerkiksi ihan jonkun tosimakean. Kuinka uskottavalta se sitten näyttäisi jos meikäläinen lähtisi läskipyöräilemään ja päässä olisi esim. melonikypärä tai punapilkullinen kärpässieni...oi tätä valinnan vaikeutta.

Joitain työkalujakin varmaan pitäisi hommata ja paikkavehkeitä...onneksi huolto pelaa jälkikasvun fillaritallissa...

Mieli lepää syksyn väriloistoa ihaillessa

Eihän tässä enään kaivata kuin hyvää fillariseuraa. Esikoinen pyöräilee jo ihan eri mentaliteetilla ja kuopus taas asuu senverran pidemmällä ettei helpolla saa lenkkikaveria fillaroimaan.

Parin viikon päästä olisi aikomus osallistua paikallisen urheiluseuran järjestämään Tour De Poriin. Siellä varmaankin saa uusia fillarituttuja. 

Sitä ennen kuitenkin on pienen breikin aika, juoksutossut reppuun ja menoksi...

Kevättä rinnassa

Kaikenmoisten pienten takapakkien jälkeen taas treenit maistuu ja jopa edistynee.
Erään viikon kiusasi olkapää. Loppujenlopuksi tulin siihen tulokseen että kudoin liian ahkerasti villasukkia. Jeps.
Erään toisen viikon sitten kiusasi hammas. Se siitä. Kaikki tällaiset pikkuvaivat kuitenkin haittavaat liikkumista. Mukaan lasketaan siis myös sitku- ja mutkuviikot. Niitäkin esiintyy.

Auringonpaiste on kyllä tuonut uutta intoa treenaamiseen. Kevät etenee. Keväthangilla ehdein muutaman kerran hiihtolenkillekin. Onneksi sattui lomaviikko hyvään kohtaan. Aurinkoisia latukelejä. Loman loppuessa sitten loppui hiihtokelitkin.

Kyllä sitä lomalla vähän juostuakin tuli..rannalla meni mainio juoksupolku ladun vieressä.

Yyteri beach

Juoksua olen siis verkalleen lisännyt ja ihan oman fiiliksen mukaan. Lopetin valmiin ohjelman noudattamisen koska olin siitä jäänyt auttamattomasti pihalle. Toukokuu kyllä lähenee hyvällä vauhdilla joten enään ei passaa laiskotella.

Tämä viikko on ollutkin kohtalaisen aktiivinen viikko. Combattia, juoksua, kahvakuulaa, saunapilatesta, hierontaa, jopa peruskävelyä ja taas juoksua, maasto- ja polkujuoksua. Uutena mukana maastopyöräily.

Hupsistakeikkaa, onneksi oli pehmeä alunen

Esikoinen ja kuopus

Vähän hienosäätöä ennenkuin matka jatkui

Se muuten olikin mielenkiintoinen reissu. Olimme matkassa lähemmäs parituntia. Olin ensimmäistä kertaa maastopyörällä liikkeellä, eikä ns, opettaja siitä paljon piitannut vaan vauhtia kyllä riitti alusta asti, ainakin minulle. Mäkiä ylös ja alas, välillä aika jäisiäkin metsäpolkuja. Paikoitellen vielä lumisohjoakin. Kokeilin sekä maastopyörää että fatbikea. Kovaa menoa mutta upea reissu. Siis ihan kotimetsässä oltiin joten mahtavat maastot meillä. Ihan uudet paikat kropassa hellinä. Takapuoli tietty mutta myös mahanpohjassa tuntuu.
Sama reissu piti käydä myös juosten testaamassa. Se oli ihan oikeaa polkujuoksua...

Toisena pääsiäispäivänä pakattiin heti aamulla termari ja eväät reppuun ja lähdettiin patikoimaan. Sumuinen aamukeli vaihtui tosi aurinkoiseen päivään. Matka venyi yli kolmetuntiseksi. Kohteena Selkämeren Kansallispuiston lintutornit. Ei me kyllä lintuja lähdetty bongaamaan vaan muuten vaan nauttimaan maisemista.

Selkämeren Kansallispuistossa

Patikkareissun päätteeksi vielä illalla puristamaan pääsiäisen tomut combattunnille.
Tämän viikon liikuntasaldo oli yli kymmenen tuntia.

Nyt on siis hyvä muuvi päällä, tämä aamukin alkoi aamulenkillä ja päälle kunnon hieronta jaloille. Hyvä saada nekin letkeäksi kevättä odotellessa.

Keväällä ja auringolla on ihmeellinen vaikutus. Treenit kulkee ja mieli halajaa kaikenlaisia uusia juoksuvermeitä, väriä ja iloa treenikamppeisiin niin taatusti nousee sohvanpohjalta ylös ja ulos !