Näytetään tekstit, joissa on tunniste Torpankorpi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Torpankorpi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 20. tammikuuta 2021

Hiihtoladuilla piiitkästä aikaa...

Aivan mahtavia kelejä ollut ja lunta satanut viimeinkin kunnolla. Parina päivänä pakkanen paukkui liikaa, joten silloin vaan joogailtiin ja  venyteltiin. Jotenkin mielessä näin koronan varjolla, että pitäisi säästellä keuhkoja liialta pakkaselta. Eikä ihan ehdoin tahdoin hankkisi flunssaa joka tekisi tällä kertaa arjesta heti vähän hankalampaa. Perjantaina oli wattipyörätreeni ja kalenterissa luki pyramidiharjoitus. Wattitehot oli valmiiksi laskettu mutta ei treeni oikein ottanut onnistuakseen. Mua harmitti kun en saa garminia näyttämään noita watteja ja treeninkin ohjelmoin pyörään itse päin honkia....Mutta kyllä varsinainen treeni tuli tehtyä, pyramidi ei ehkä ihan ollut sitä luokkaa mitä piti. Tunti hikistä fillarointia, sykkeet olivat 126/148.

No uusi yritys ensi viikolla. Lauantaina olisi jo voinut lähteä hiihtämään mutta kamun kanssa sovittiin latutreffit sunnuntaiksi. Siis lähdin juoksulenkille etsimään mahdollisia latuja. No ei vielä Yyterissä näkynyt. Oli kiva juosta lumisilla poluilla, lumi pöllysi eikä monessakaan paikassa näkynyt kuin metsän eläinten jälkiä. Uutta polkua on hauska mennä ja avata sitä, taasen sellainen oli raskasta missä oli jo joku mennyt mutta ei ollut vielä kunnolla pohja tallaantunut. Vaikka osittain etenin maastopyöröreitillä, ei myöskään fillarien jälkiä pahemmin ollut. Lenkistä tuli kiva, 1:47, 10.4 km avg 126 bpm. Lenkin jälkeen vielä vajaan tunnin hyvä käsitreeni kun heittelin puuklapeja pinosta toiseen.

Yyterissä oli vasta luonnonlatuja

Koska lunta on kerrankin tarpeeksi ja latuja löytyy niin sittenhän on tietenkin hiihdetty. Sunnuntaina ensikertaa ladulla sitten kahteen vuoteen. Torpankorven ladulla tehtiin ympyräreitti josta tuli 10 km. Reitti on helppo ja mukavan vaihteleva kuitenkin. Sopii passelisti minulle ja uskallan suositella sellaiselle, jota ehkä vähän jännittää kuinka haastava latu on. Mäet ovat loivia ja pitkiä, toki sykkeen saa kyllä ylämäessä ihan hyvin nousemaan. Vaikka ladulla oli parkkipaikan ruuhkasta päätellen paljon hiihtäjiä, oli reitin varrella kuitenkin ihan rauhallista hiihtää. Tungosta ei ollut. Lenkki on sen verran pitkä ettei mitään sumppuja synny. Suksien voitelu oli kohdillaan ja hiihto oli kyllä nautinnollista. Illalla vielä joogasin kotona pariinkin otteeseen.

Yyterin lumisia juoksupolkuja


Kuten kuvasta näkyy, keli oli vähän suttuinen ja harmaa,
suksien pohjat ei ole valkoiset vaan ne on kuorrutettu lumella...

Samalla ladulla hiihdin myös maanantaina. Nyt hieman pitempään joten matkaa tuli 16 km. Illalla vielä tunnin Fascia Training livenä, oikein ihanaa kehonhuoltoa hiihtolenkkien jälkeen.

Tiistaina suunnattiin tutustumaan miltä Yyterissä näyttää latutilanne. Siellä ei vielä ole latukoneen tekemää latua. Jotain latuja oli ilmaantunut joten ihan ei umpihangessa tarvinnut mennä. Sopivasti lähtiessä alkoi satamaan lunta ja kun lämpötilakin oli miltei nollassa, tuotti se vähän vaikeuksia suksille. Ne siis keräsivät vain lumen kiinni pohjiin. Onneksi ei pitkälle ehditty joten kipaisin autolle vaihtamaan pitopohjat perinteiseen suksipariin. Ne pelitti paremmin. Hiihtokaverien suksissa ei ollut mitään vikaa. Tällä kertaa matkaa ei kertynytkään kuin vajaa 8 kilsaa, vaikka aikaa meni lähemmäs pari tuntia. Pysähdyttiin myös kivaan paikkaan nauttimaan pientä evästä, sekä nautittiin maisemista ja ihmeteltiin hiljaisuutta. Illalla taas pieni joogasessio.

Keskiviikkona olikin jo palauttavan juoksun paikka. Sain tyttären mukaan ja suunnattiin Kirjurin lumisille poluille, kiva juoksulenkki  1:04, 8 km avg 128 bpm.

Kirjurissa

Huomenna lepopäivä, tiedossa ihanaa fyssarin käsittelyä. Joulukuun kutomiset on jättäneet jälkensä olkapäähän. Tiedossa myös lisää lunta, toivotaan ettei kaikki tule märkänä että laduille pääsee ensiviikollakin.


sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Hallitreenejä

Karhuhalli (kuva Kalle Kuusisto)





Viime aikoina on Karhuhalli tullut tutuksi. Muutamaan vuoteen siellä ei ole tullut käytyä, aikanaan paljonkin lasten futistreenien myötä ja jopa itsekin olen muutaman kerran pallon perässä siellä karannut. Nyt olen johkaantunut sinne treeneihin treenitehtaan porukassa ja jopa juossutkin siellä, 52 kierrosta putkeen. Todella hienoa että on tällainen sisähalli. Kynnys on mataloitunut sen verran että sinne on helppo mennä. Yleisövuorolla on hallissa porukkaa todella paljon.

Maanantaina pääsin vihdoin hiihtämään! Toki jouluna hiihtelin Äkäslompolossa mutta Yyteri on vielä antanut odottaa latujaan. Päivä sattui olevan pienillä järjestelyillä molemmille, minulle ja työkamulle sopiva.
Suuntasimme Noormarkun Torpankorpeen. Keli oli vähän söhröinen, lunta tuprutteli. Sukset onneksi hoiteli homman kotiin vaikka vähän nihkeää olikin. Kyllähän suksi luisti mutta ehkä vähän joutui lykkimään enemmän. Ylämäet tuntui menevän hyvin, joten ehkä jalkatreenit salilla on ollut kohdillaan. 1,5 tuntia ja reilu 11 km. Oikein mahtava iltapäivä taas.
Sain muuten proolta pari hyvää tekniikkavinkkiä, mm. peppu kunnolla alas kun liukuu alamäkeen, hhmmm...taisi se vähän lisätä vauhtia.



Tiistaina pääsin taas jo hyvissä ajoin lenkille, nyt vuorossa ihan tunnin pk. 8 km pääsee tunnissa minun sykkeilläni.  Tuuli yllätti takaisinpäin tullessani. Siinä kun harmittelin miksi viima änkesi hupunkin sisään niin tulipa mieleen juoksuhaasteen kohta 23, siispä käännyin ympäri ja juoksin takaperin ! Ainakin pienen pätkän, tuntui muuten pohkeissa.
Keskiviikkohan oli ystävänpäivä ja paikallinen kpk247-jaosto järjesti yhteislenkin. Sinnehän piti mennä kun olisi tarjolla jopa vihreitä kuulia! 

Lauantain hallimaratonillahan minulle kävi niin että jouduttuani väärään sarjaan jäin ilman pokaalia. Sain viestin että yksi pokaali oli jäänyt jakamatta että jos vaikka haluaisin sen ? Tottakai, vaikka olihan siitä isoin hekuma laantunut kun ei heti päässyt sitä hehkuttelemaan. Sain pokaalini ystävänpäivän lenkillä. Olikohan tämä nyt sitten "epävirallinen" pokaali...hieno jokatapauksessa.

Päivän treenitossut ja yllätyspokaali

Fiilistelyä hallipuolikkaalta...(kuvat Kalle Kuusisto)



Muutama juoksija suuntasi katinkuruun, puolessavälissä lähdin takaisinpäin että ehtisin myös karhuhalliin treeneisiin. Alkulämpö tuli siis tehtyä jo ulkona, 6 km keskisykkeellä 147. 
Treenit siis jatkui sisätiloissa, tunti tehokasta hyvässä seurassa. Erilaisia tekniikkaharjoitteita, hyppyjä, loikkia, pakarajuoksua, boksihyppyjä, askelkyykkyjä, keskivartalotreeniä jne. Lisää takaperin juoksua...Keskiviikko oli siis tehokas päivä.
Torstaina pidinkin sitten totaalisen lepopäivän. Illalla jo rupesi vähän olemaan senlaatuisia oireita että saattaisi pukata flunssaa. Otin kuitenkin töihin mukaan treenikassin, jos se olo vaikka kohenisi. 
Olin sitten kahden vaiheilla lähdenkö lenkille vai en. Ohjelmassa olisi ollut reipasta vk-vauhtia.
En ihan pienestä säikähdä, enpä kyllä usein edes ole kipeä. Jätin jokatapauksessa sitten menemättä ja se olikin ihan hyvä päätös. Lauantaina oli olo vielä tukkoisempi. 
Joten päivä kului sitten soffalla sukkaa kutoen ja katsoen olympialaisia...myönnetään kyllä että pers rupeaa puutumaan.
Viikonloppu onkin sitten huilattu. Jokseenkin rasittavaa, välillä tuntuu että voisi lähteä rauhalliselle lenkille ja sitten taas ei. Pitäisi olla niin kipeä ettei tulisi edes mieleen...

Viikonloppukin sattui olemaan tosi aurinkoinen.

Sain valmiiksi Venlalle kutomani villasukat...jotain hyödyllistä siis tuli tehtyä.



Välistä jäi nyt flunssan vuoksi kunnon vk-treeni ja sunnuntain pyramiditreeni. Sekin varmaan jotain muuta kun peekoota.