Treenitauko ja syksyn suunnitelmia

Hetkeen en olekaan päivitellyt blogia. Jostain syystä se vaan on jäänyt viime aikoina vähemmälle. Syksy kuitenkin on ollut edelleen ihan aktiivista liikkumista. No vähän rauhallisempaa kuitenkin kun hetkeen. Syyskuussa ei enää ollut kalenteria käytössä, joten tekeminen on ollut enemmänkin fiilispohjalta, vähemmän etukäteen suunniteltua treenaamista. 11 kuukauden valmennuksen jälkeen oli hyvä pitää pieni tauko ja tehdä kaikkea muutakin mukavaa. Ilman sitä kalenteriin merkattua tekemistä. Myös valmennussuhde loppui, ainakin toistaiseksi. Se on tehnyt ihan hyvää, ei aikatauluja ja ennalta määrättyjä lajeja tiettyinä päivinä. On voinut tehdä kaikenlaista mitä mieli tekee. Juoksulenkille on voinut lähteä kun kalenterissa ei ole ollut esim. pitkää fillarilenkkiä tms.

Syksy on hienoa aikaa ulkoilla ja nauttia upeista ilmoista. Metsä on kutsunut puoleensa. Tuntuu että töissäkin on ollut syksy kovin kiireistä aikaa. Olisi monta treeniä jäänyt tekemättä jos ne olisi olleet aikatauluihin sidottuja. Nyt on vaan ollut mukava käydä vähän hengittelemässä ja haukkaamassa happea toimistopäivien vastapainoksi. Syyskuussa tuli edelleen paljon pyöräiltyä. Maantiepyörällä viimeisen kerran syyskuun puolessa välissä, 87 km ja 4 tuntia. Vielä silloin tarkeni lyhyillä bibseillä. Sen jälkeen on siirrytty graveliin ja fatbikeen. Syyskuussa kävin ahkeraan myös uimahallilla. Piti hyödyntää maksetut kerrat ennen kuin ne vanhenisivat.

Lokakuussa olen pikkuhiljaa aloitellut esim. kuntosalitreenejä ja joogaankin jo ehdin kertaalleen. Tuntuu että kehonhuolto on eniten kärsinyt tästä kalenterin puuttumisesta. Onko mikään yllätys kuitenkaan ! Juoksemassa olen käynyt maastossa ilman paineita määrästä ja vauhdista. Olen ihan innoissani kun illat jo pimenevät niin pääsee lamppulenkeille.

Olen viikonloppuna menossa pyörätestiin, joten tavoitteellinen liikunta jatkuu edelleen. Uimahalliin oli kiva palata kesän ahkerien märkäpuku-uintien jälkeen. Toivottavasti kesän aikana on jotain edistystä tapahtunut. Uintivalmennuskin on taas alkanut. Pyöräily jatkuu maastossa ja spinnitunneilla.

Mukavaa loppuvuotta sulle !

Maastopyöräillen uusiin nähtävyyksiin

Paras keino saada itsensä ajoissa liikkeelle on sopia treffit jonkun kanssa. Syyskuinen lauantaiaamu vasta rupesi lämpenemään, kun esikoisen kanssa jo lähdettiin fillareilla kohti Reposaarta. Maastopyörillä tietenkin. Alun jälkeen oli ajeltava myös runsaan kymmenen kilsan verran maantien reunaa asfalttia pitkin. Keli oli kolea mutta muuten aamu oli mahtava, eikä pahemmin edes tuullut mikä ei ole ollenkaan itsestäänselvyys. Reposaaren pengertiellä aina tuulee. Pipon jo laitoin kypärän alle ja vähän vahvempaa trikoota shortsien alle.

Kyllä läskilläkin hyvin maantiellä polkee, mutta onneksi matka ei ollut liian pitkä. Toisenlaisella pyörällä se olisi taittunut huomattavasti nopeammin. Mun fätti ei todellakaan rullaile itsekseen tuollaisella suoralla.

Lontoon uimarannalta kohti Räpsöön takarantoja

Kierrettiin saari ensin ”maan puolelta” sahan kautta vierasvenesatamaan ja sieltä satamapuistoa pitkin Lontoon uimarannalle. Siellä pieni huoltostoppi. Uimarannalta löytyy siisti bajamaja, ei tarvitse puskissa könytä. Sitten lähdettiin etsimään sopivia polkuja. Linnakepuistosta löytyy polkuja ristiin rastiin, paikoitellen saa katsoa eteensä ettei vahingossa tipu alas juoksuhautoihin. Sieltä siirryttiin takarannan puolelle. Nyt polut muuttuivat vähän teknisemmiksi, kiviä riitti. Myös pelkkää kalliota, juurakkoa ja myös helpompaa metsäpolkua. Sanoisin että itselleni ihan sopivia reittejä, ei liian vaikeita. Kaveri aina välillä kävi suorittamassa vähän teknisempiäkin polunpätkiä. Siinä kohtaa minä taisin talutella pyörää. Vaikka reitti kulki paljon metsän keskellä, niin aina välillä poljettiin myös rantakallioille nauttimaan merimaisemasta. 

Reposaaressa sijaitseva Linnakepuisto on ihan tuttu paikka, mutta nyt löytyi myös oikein kunnon tykkikin. Siellä se tönötti hyväkuntoisena, oliskohan miltei käyttökuntoinenkin, metsän keskellä. Sen näki oikein hyvin reitiltä ja polku myös jatkui tykin juurelle. Enpä ole tuohon ennen törmännyt. Ilmeisesti alue on aidattu mutta ei meren puolella kyllä aitoja näkynyt. Olimme tietenkin sen verran uteliaita että mentiin katsomaan, takapuolella oli myös ovi. Se oli avoinna, siellä kuitenkin oli ihan pimeää. Kunnes äkkiä löytyi myös valokatkaisija. Sehän oli kunnon bunkkeri. Tyhjillään mutta hyvässä kunnossa, ummehtunuttta hajua lukuun ottamatta. Isot tilat. Vaikutti kunnon pommisuojalta. Olihan mielenkiintoinen paikka. 

Museoitu tykki löytyi metsän keskeltä

Kyseessä taisi siis olla Canet-tykki, jolla on järjestetty vielä 1980-luvun loppuun asti harjoitusammuntoja.   Tykki on edelleen paikoillaan museoituna, se on kunnostettu 2000-luvulla. Asian harrastajia aihe kiinnostanee enemmän. Paikka oli jossain Linnakepuiston ja Siikarannan välimaastossa, metsän keskellä. Fillarilla sinne eksyi ihan viereen.

Tykkiin tutustumisen jälkeen jatkettiin matkaa kallioita pitkin. Pian oltiinkin Siikarannassa ja leirinnän toisesta päästä puikahdettiin taas metsään. Siellä polutkin muuttui vähän teknisemmiksi, puita oli välillä polkujen poikki kaatuneena ja kenkien kastumiseltakaan ei välttynyt. Osin polut oli jo kadoksissa ja heinittyneet mutta muutaman harharetken kautta kuitenkin päästiin eteenpäin. Lopulta taas oltiin maantiellä ja loppumatka olikin asfalttia.

Kiva reissu, usein ei ole tullut Reposaaressa maastopyöräiltyä. Sieltäkin siis löytyy ihan hyvät polut ja maastot pyöräilyyn.  Tällä kertaa aikaa meni 2:45 ja 35.7 km.

Fillarointikausi alkoi jo !

Vihdoin on loputkin fillarit päässeet liikenteeseen. Pyöräilykelit on olleet aikalailla oivalliset. Lämmintä keliä ja aurinkoa on riittänyt. Kylmenevää on taas lupailtu, joten piti käyttää heti hyödyksi hyvät kelit.

Maanantaina, siis toisena pääsiäispäivänä, maastopyöräilemässä 2:25:30, 17.6 km. Tiistaina ensimmäistä kertaa maantiepyörällä. Bianchin kanssa siis 2:02, 41.3 km avg 111 bpm. Piti taas vähän muistella miten esim. vaihteet toimii. Ekaan ylämäkeen tyssäsi kun en ajoissa osannut vaihtaa pienemmälle. Sitten koin jo ahaa-elämyksiä että noinhan se menikin...

Ekaa kertaa lyhythihaisessa paidassa

Keskiviikkona juoksulenkki Katinkurun maastoreitillä. 1:04, 8.1 km avg 136 bpm. Aurinko paistoi ja lämpötila kohosi jo 18 asteeseen. Torstaina aamusali, 45 min. Perjantaille suunnittelin juoksua illalle. Keli oli kuitenkin niin upean aurinkoinen että lähdinkin pyöräilemään. Nyt vaihteeksi gravelilla, 1:45, 34.8 km avg 109 bpm. On siis työsuhdepyörälläkin tehty vuoden eka lenkki. Ajoin sillä aikalailla samaa reittiä kuin työmatkanikin, aamuisin kuitenkin ollut vielä niin kylmää etten ole työmatkapyöräilyä vielä aloittanut.

Gravel Giant Revolt Advance 3

Lauantaina normi uintitreeni, matkaa tuli 1225 m. Tulikin paljon uintia, pääasiassa kolmitahtiuintia, se onkin vähän heikko kohta joten hyvää harjoittelua. Sen jälkeen vaihdoin pidemmälle radalle ja uin vielä kilometrin. Illalla vielä runsaan tunnin iltakävelyllä koiran kanssa. Sunnuntaina oikeastaan varsinaisen pyöräilykauden aloitus, yhteislenkki Luvian Laitakariin. Samaan paikkaan ja suurin piirtein samoihin aikoihin, startattiin viimekin vuonna. 2:36:32, 60 km ja sykkeet 118/152. Matkalla oli myös muutama mukava ylämäki. Nyt ei enään ollut mitenkään lämmin. Vaikka aurinko paistoi oli kylmä tuuli. Päädyin lähtemään pitkissä talvibibseissä ja Enduran hyvä tuulenpitävä ja lämmin pyöräilytakki. Pipokin oli vielä vähän vahvempaa matskua. Eräs mukana ollut pyöräilijä oli lyhyissä pöksyissä ja hänkin ihan hyvin tarkeni. Itselle tuo pukeutuminen oli ihan passeli, muutamassa kohtaa vähän oli lämmin mutta kaiken kaikkiaan sopiva vaatetus.

Kauden aloitus yhteislenkillä

Kuluneelle viikolle tuli pyöräilyä 150 kilometriä. Aika hyvä mielestäni. Nyt on myös ensimmäiseen polkujuoksukisaan ilmoittauduttu. Syksyn Aulanko Trailiin. Viime vuonnahan samassa kisassa oli jo jalkavaivoja ja niitä sitten riittikin pitkälti tämän vuoden puolelle. Nyt siis uusi ja pirteämpi yritys!

Rapputreeniä ja maastopyöräilyä

Sain päähäni että pitää päästä kuntoportaille. Jotenkin ne vaan putkahti mieleen ja sinne sitten oli maanantaina suunnattava. En muista koska olisinkaan niitä viimeksi rampannut. Alkuverraksi juoksin kolme kilsaa, pari kilsaa portaissa ja vielä kaksi takaisin kotiin. Tein 11 kertaa eri versioin pers-ja jalkakyykkyjä ym. Ihan kivasti hapotti joten olen tosi tyytyväinen treeniin. Sykkeet toki oli korkealla, mutta kait ne jossain vaiheessa laskee normitasolle, 1:19, 7,2 km ja sykkeet 137/152. 

Tiistaina ei kannattanut juosta sillä porrashyppely tuntui kyllä jaloissa. Uinti olisi ollut hyvää palauttavaa, mutta päivä oli niin aurinkoinen että lähdin maastopyöräilemään. Pyöräilykin on palauttavaa, mikäli sen pitää kevyenä. Oli aika kylmää vaikka olikin aurinkoista. Ihan kunnolla sai pukeutua, varsinkin kun suuntasin merenrannalle. Kaksi tuntia ja 21.3 km, avg 107 bpm. Illalla vielä rullailua jaloille ja hyvät venyttelyt.

Keskiviikko ja torstai molemmat salipäiviä. Kuntopyörällä hyvät verryttelyt jaloille ja sitten lähinnä ylä- ja keskivartalotreeniä.

Pitkäperjantaina patikoimassa Joutsijärvellä. Evästä reppuun ja menoksi. Aika jäisiä oli polut ja pitkokset vielä, kunnon kengillä kyllä kuitenkin pärjäsi, ilman nastoja. Pari tuntia mukavaa menoa, matkaa ei tullut kuin viitisen kilsaa. Juosten olisi vielä tarvittu nastalenkkarit.

Joutsijärvellä

Lauantaina uintitreenit, matkauintia ja käännösten harjoittelua, hyvät treenit. Illemmalla kävin metsässä juoksemassa, 1:34, 10 km avg 127 bpm.

Pääsiäissunnuntaina maastopyöräilyä 2:29, 25.4 km sykkeet 113/134. Olin yhteislenkillä ja se oli pitkästä aikaa tosi hienoa. Vaikka reitti oli tuttuakin tutumpi, sitä menee muiden perässä paljon reippaammin ja rohkeammin. Älyttömän hyvää pyöräilyä ja kehonhallintaa. Päivän yhteislenkin järjesti Tribabes Finland, äskettäin tänne perustettu harrastelijatason urheiluseura, triathlonia, pyöräilyä, juoksua, uintia jne. Mukaan voi lähteä matalalla kynnyksellä kaikki jotka haluavat liikkua hyvässä seurassa. Tottakai minäkin innostuin ja liityin porukkaan. Eka kuva kyseiseltä lenkiltä, kuvan otti Minttu.

Yyterin lankongeilla

Kallossa munkkikaffeella

Maanantaina, toisena pääsiäispäivänä, edelleen maastopyöräilyä 2:25, 17.6 km ja sykkeet 97/135. Tämän päivän pyöräily liki samoissa maisemissa kuin edellisenäkin päivänä, hieman rauhallisempaan tahtiin.

Pääsiäisenä tuli nautittua ulkoilusta, pihahommiin ei ihan vielä päässyt sillä jäätäkin on pihassa vielä aika vahvalti monessa kohtaa. Fätillä tuli pyöräiltyä tällä viikolla 64.3 km ja n. 7 tuntia. Juoksuakin 17.2 km.

Ei ne suunnitelmat aina toteudu niin kuin kuvittelee...

Ei sinne Himokselle sitten lähdettyään, edes konttaamaan. Kisaa ei koronan takia lopulta siirretty, joten siirsimme oman osallistumisen seuraavaan vuoteen. Kolme meitä oli lähdössä ja kaksi kolmesta nyt tuntuu olevan juoksukelvottomia joten päädyimme tähän ratkaisuun. Vaikka osallistua olisi voinut ihan kävelemällä tai sauvojen kanssa niin mielekkäämpää toki on että kisan pystyisi juoksemaan. Trion nuorin olisi ollut täynnä intoa mutta me kaksi muuta ollaan ihan suorastaan hajalla. Mulla takareisi ja kamulla sama jalka mutta lähinnä pohje ja polvivaiva. 

Onneksi uimahallit aukesivat että pääsee taas uimaan. Sitä on odotettu. Maanantaina wattipyöräilyä 70 min. Tiistaina uimassa 1025 m 37:29 min. Illalla joogaa 30 min.

Keskiviikkona reipasta sauvakävelyä 1:07, 6.9 km avg 105 bpm. Torstaina 70 min lihaskuntotreeni. Ensin lämmittelyä soutu- ja hiihtolaitteella. Sitten kahvakuulaa ja kuminauhajumppaa.

Perjantaina kävin jo ennen töitä uimassa kilsan verran. Kyllä sitä aamulla pääsee ajoissa liikkeelle kun sen päättää. Iltapäivällä sain kolmannen koronapiikin.

Lauantaina kävin rennolla kävelyllä Martan kanssa, 80 min ja 5 km. Sunnuntaina aamulenkki kamun kanssa reippaasti kävellen, hyvä pk 2:16, 11.3 km. Myöhemmin vielä pitkästä aikaa maastopyöräilyä 1:13, 9.7 km. Se olikin kivaa, seuraavaksi pitää lähteä aikaisemmin tai sitten ottaa otsalamppu mukaan.

Sunnuntaiaamun lenkkikaveri Marjo

Vaikka ei nyt pystykään juoksemaan on kyllä liikuttu tälläkin viikolla. Pelkkää peekoota yli 7 tuntia ja siihen päälle uinti ja kehonhuolto. Vähän hiertää ettei juokse. Mutta pää on täynnä suunnitelmia ensi kesäksi!

Syksyisiä pyöräilyjä ja ihan oma fillarivarasto

Syyskuun viimeinen maanantai ja aurinko paistaa täysillä. Kamun kanssa nopeat treffit ja fillaroimaan. Mittari näytti 17 astetta, aurinko lämmitti kivasti ja olin tyytyväinen etten liikaa pukeutunut. Syksyllä pyöräily aiheuttaa välillä haastetta mitä pistää päällensä. Nyt oli pitkähihainen pyöräilypaidan alla, varoiksi aivan ohut tuulitakki minkä sai hetken päästä ottaa pois. Kaulalla oli syytä pitää buffi, sillä kuitenkin on syksy. Kypärän alla panta ja hanskat. Pitkät trikoot bibsien päällä. Sopiva vaatetus, välillä vähän tuntui lämpimältä mutta kun aurinko oli pilven takana, muuttui keli heti koleammaksi.

Kilsoja saatiin 42, kokonaisaika lenkille oli 2,5 tuntia, siitä ajoaikaa 2 tuntia. Mun sykkeet ei helpolla fillarilla nouse, nyt oli tarkoituskin mennä ihan rennon reippaasti ja matkasta nauttien, maksimisykkeeksi tuli 125.

Marjon kanssa Noormarkun kirkon vaiheilla

Maantiepyörällä ei tänä kesänä tullut pyöräiltyä kovinkaan paljon. Mitään triatlonia ei ollut suunnitelmissa joten ei tarvinnut senkään puolesta pyöräillä. Toisaalta taas gravelin kanssa tuli ajettua enemmän ja mukaan mahtui myös maastopyöräilyä. Saattaa olla että tämän viikon pyöräily oli vuoden viimeinen Bianchilla. Odottelen nyt vielä hetken ennenkuin huollan sen talvisäilöön, 

Nyt sain vihdoin käyttöön ihan oman pyörävajan, jota on pykätty koko kesän. Tarkoitus on varastoida sinne kolme fillaria ja kaikenlaista pyöräilytarviketta. Kuten myös paljon muuta omaa kamaa, jotta tiedän mistä ne tarvittaessa löydän. Ei tarvitse ihmetellä autotallissa missä ne mun tarvitsemat jutut mahtaisi taas olla. 

Ihan mun oma pihakoppi

Olen niin onnellinen saatuani vajan vihdoinkin tähän malliin. Vielä puuttuu nurkkalautaa yms. pikkujuttua ulkopuolelta. Keväällä varmaan muutakin puuhaa, mm. terassia ja sensellaista.

Lauantaina on muuten maraton, johon minunkin piti osallistua. No en ole tälläkään kertaa menossa. Nyt sitä vaan ei enään voinut siirtää eteenpäin. Jotenkin päädyin ratkaisuun etten juokse, monestakin syystä. Nyt kyllä on ollut polvivaivaa joten siitä ainakin saan pätevä syyn, itselleni, etten voi juosta. Siitäkin olen menossa ensiviikolla fyssarille. Harmittaa tuollainen vaiva joka haittaa juoksua. En halua turhaan riskeerata koko syksyä, ennenkuin tiedän missä on vika.

Elokuun ennätyskilsojen jälkeen syyskuun määrä jäi 60 kilsaan.

Treeniviikko ykkönen

Eka kesälomaviikko takana ja ensimmäinen viikko treenattu kalenterin mukaan. Täsmätreeniä  polkujuoksukisaan. Ainakin tämä ensimmäinen viikko mennyt hyvin ja kaikki sen treenit on tehtynä. Vaikuttaa ihan hyvältä ja selkeältä. Lähinnä halusin ohjelman sen vuoksi että treenaamisessa on jonkinlainen järjestys. Kohteena on Aulanko Trail.

Maanantaina juoksua mäkisessä maastossa. Lähdin Ruosniemen pururadalle. Parempia mäkiä meiltäpäin ei löydy. Otin mukaan myös sauvat. Sain myös kaverin seuraksi ja lenkin päälle pulahdettiinkin Ankkalampeen uimaan. Treeniin meni aikaa 1:34 ja matkaa tuli 10.3 km ja sykkeet 124/147. Mäkinen kierros juostiin kolme kertaa, yksi kierros on muistaakseni n. 2.5 km. Iltaan vielä pari tuntia mustikkametsässä.

Ruosniemi ja Ankkalampi

Tiistaina kahvakuulaa ja liikkuvuutta 40 min. Päivällä olin myös pari tuntia vattuja keräämässä. Keskiviikkona polkujuoksua Pori Trail Runnersin yhteislenkillä. Etukäteen oli jo tiedossa että reitti olisi aikamoista ryteikköä ja nokkospuskaa. Sitä se kyllä olikin, mutta myös kivoja polkuja ja komeita maisemia. Mahtava lenkki. 1:37, 10 km avg 133 bpm. Ei ihan peruspeekoota. Vattupuskissa taas aamupäivällä pari tuntia.

PTR:n yhteislenkki Toukarissa

Torstaina oli 5 minuutin vetoja 5-8 kpl. Päädyin viiteen kertaan. ( olin muuten taas vattuja keräämässä) Ensin vartti alkuverraa ja sitten 5 x 5 min vetoja ja rauhassa kotiinpäin. 1:13:52, 8,7 km ja sykkeet 124/155.

Perjantaina lepopäivä. Mulle siitä tuli kovinkin toiminnallinen lepopäivä. Pari tuntia taas marjoja keräämässä. Ensin vadelmia ja sitten samaan syssyyn mustikkaa. Varsinkin vattupuskissa tuntuu tulevan oikein hyviäkin kylkivenytyksiä siinä samalla kun koittaa kurkotella puskien toiseltakin puolen ilman että kupsahtaa piikkiseen puskaan. Iltapäivällä läskipyöräilyä n. 22 km. Nyt oli tosi hauska reissu, sillä lähdettiin kamujen kanssa Reposaareen fillaroimaan. Retki alkoi venematkalla. Merimatka kesti n. 10 minuuttia. Räpsöössä pyöräiltiin tunnin verran pitkin takarantaa. Käytiin mm. Junnilassa ja Siikaranta Campingillä. Tämä venekyyti on ihan uutta, tämän kesän juttu. Olikin tosi kiva kokemus, busteriin mahtuu kipparin lisäksi 6 henkeä ja esim. fillarit voi ottaa mukaan. Edestakainen matka maksoi 10 euroa. Fillarointiin meni aikaa 2:04 ja matkaa tuli yhteensä 22.2 km. 

Veneellä Reposaareen

Junnila

Viikonloppuna mummuteltiin ja koska oli pari pientä yövierasta, pitkä lenkki vaihtui sunnuntaina vähän lyhyempään. Tälläkin kertaa olin Reposaaressa. 53:48, 6.12 km avg 115 bpm. Lenkki oli lyhyt ja leppoisa, sen päätteeksi päästiin Siikarannan leirintäalueen rantasaunaan. Olikin upeat löylyt ja lauteilta mahtava merinäköala. Uiminen jäi väliin sillä merenkäynti oli melkoinen.

Siikarannasta takarannalle ihania kivipolkuja pitkin

Tälle viikolle on tullut juoksua hurjat 35.1 km. Liikkumista koko viikkoon yli 18 tuntia. Ihan hyvä lomaviikko siis.

Fillarilenkkejä

Viime viikolla olin maastopyöräilemässä pelkästään naisille tarkoitetussa ryhmässä.  Mtb for Girls Only  Ryhmähän on perustettu muutama vuosi sitten, toiminta on ollut vähäistä mutta nyt vaikutti siltä että porukasta saataisiin vähän aktiivisempi. Itsekin lupailin vetää lenkkiä Yyterissä. Kunhan vaan saan omaan kalenteriin sovitettua. 

Mukana oli kymmenkunta naista, suunnitelmana 20 kilsan lenkki Hiittenharjun maisemissa. Helppoa polkua ja hiekkatietä. No, alkuun oli heti aikamoinen juurakkopolku ja vieläpä kapeaa alamäkeä. Muuten oli ihan mukavan helpohkoa maastoa. Vauhtikin oli sopiva. Puolessa välissä pidettiin pieni tauko pienen lammen rannalla olevalla laavulla. Aika moni oli juuri harrastuksen aloittanut ja kaipasikin yhteisiä lenkkejä. Itsekin tykkään tällaisista että joku vetää letkaa, saa samalla tuntumaa uusiin reitteihin joihin voisi myöhemminkin omatoimisesti uskaltautua. 

Hiipireitin varrella

Maantielenkkejäkin on pariin viikkoon mahtunut muutama. Melkein 139 km. Juoksua runsas 42 km. 

Olen pyrkinyt tekemään juoksulenkit asfaltilla. Pitäisi totuttaa jalat iskutukseen, jos nyt meinaan syksyllä juosta maratonin. Mistä en ole niinkään varma. Pitäisi saada joku treenikaveri jolla olisi sama tavoite.

Hiittenharju

Polkujuoksuun olen saanut vihdoinkin kivasti seuraa. Viikolla käytiin Yyterissä juoksemassa porukalla, joihin tutustuin viime syksyn polkujuoksukoulussa. Osalle oli Yyterin maastot outoja, joten oli kiva opastaa heitä omille tutuille poluille. 

Yyteri

Nyt tuntuu siltä että tämän kesän triatlonit jää käymättä. Olen uinut viimeksi puoli vuotta sitten. Minun uimataitoni tarvitsisi säännöllistä harjoittelua ja oikeastaan nyt ei siihen ole edes haluja. 

Jos tähän kaikkeen treeniin vielä lisää tavoitteellisen uinnin niin en sitten muuta taas ehtisikään. Käyn sitten uimassa kun siltä tuntuu. 

Toki mieli voi muuttua vielä moneen kertaan...

Porin jokirannassa

Sunnuntain pitkä pyöräily olikin mukava, aurinkoinen keli vaikkakin kylmä. Aikaa meni 3,5 tuntia ja matkaa tuli 70 km. Hienoa hommaa.

Yyteriin lisää aktiviteettejä

Viime viikot on taas juostu pääasiassa polkuja pitkin. Pitäisiköhän mun keskittyä vain siihen, eikä koko ajan harmitella miksen päädy asfaltille.

Yyteriä ollaan nyt kehittämässä kovalla buustilla eteenpäin. Koronan aikana on kävijämäärät nousseet huomattavasti, enään ei ihan yksin tarvitse metsässäkään liikkua. Maastopyöräilijöitä viuhahtelee siellä täällä ja sitäkin aktiviteettia nyt ollaan täällä lisäämässä. Lomakylässä oleva Seikkailupuisto Huikee laajentaa Fatbike-vuokraustaan ja ilmeisesti Seikkalupuistoonkin tulee jotain uutta perheen pienimmille suunnattua rataa. 

Kangasmaastot houkuttavat helpoille poluille

Myös muita palveluja, esim. ruokapaikkoja, infopisteitä, opasteita yms. on lisätty ja lisää on tulossa. Tuleva kesä näyttää mitä kaikkea sitten ilmaantuukaan.

Padel-kenttiä, trampoliinipuistoa, täällä rupeaa olemaan ihan hyvät valikoimat aktiviteeteissa. Jokaiselle jotakin. Mikäli haluaa vain rauhallista menoa niin sinne vaan rannalle nauttimaan meren kohinasta tai ilta-auringosta. Unohtamatta tietty uimista. Usein myös kuulee kysyttävän löytyykö täältä hyviä karttoja esim. polkujuoksuun tai maastopyöräilyyn. Mitään vartavasten tehtyjä reittikarttoja ei tietääkseni ole, toki Yyterin maastokartoilla on niin paljon merkattuja polkuja että sieltä löytää kyllä reittejä. Ymmärrän kyllä että ilman paikallistuntemusta niille ei kaikki arvaa lähteä. Toivotaan että tänne saadaan myös valmiita reittikarttoja. Siellä täällä maastosta löytyy latukarttoja joiden perusteella kesälläkin kyllä pystyy suunnistamaan. Huikeesta lähtevä kympin fatbikereitti on merkattu myös maastoon ja se on todella kiva reitti myös juoksemiseen. Se taitaakin tällä hetkellä olla ainoa maastoon merkattu reitti.

Pitkospuita pitkin 

Neulaspolkuja

Yyterin maastoissa on juoksukaverien kanssa kierretty eri reittejä, samalla on hauskaa aina visioida mitä tänne voisi tehdä. Eräänkin kerran pähkäiltiin kuinka hienoa olisi jos täältä löytyisi myös opastettuja polkujuoksuja. Ei siis kisaa, vaan ihan aloittelijoillekin sopivia rauhallisia lenkkejä. Maastoa löytyy joka lähtöön ja kunhan reitit tulee tutuksi niin pystyy hyvin juoksemaan itsekseenkin. Meillä aina sanotaankin ettei Yyterin metsiin voi eksyä. Kunhan pysyy valtatien ja meren välissä.

Itse huomaamatta myös useimmiten ajautuu tutuille reiteille. Pyöräilijänä en hae mitenkään todella teknistä maastoa, mielellään sellaista just sopivaa. Juurakkoa ja kiveä saa olla ehkä mieluummin kuin jyrkkiä mäkiä. Vaikka viimeksi meninkin itselle vaikeampaa juurakkopolkua , huomasin että kyllä sielläkin pärjää. Kapeita pitkospuita välttelen, niissä tarvitaan jo hyvää tasapainoa ja rohkeutta. On täällä myös vähän matkaa leveääkin pitkosta jossa pystyy menemään fillarillakin.

Vähän juurakkoa

Yyteri onkin mainio vaihtoehto sellaiselle maastopyöräilijälle joka vasta aloittelee harrastusta, tai ei välttämättä halua rymytä metsissä. Maasto sopii koko perheelle. Lapset voi esimerkiksi mennä fillarilla edessä, äiti polkujuosta perässä ja kaikki tykkää!

Pitkoksia

Toukokuu on ollut hektinen, työt on pursuneet vähän yli ja kotona ollut pientä pintaremonttia. Juoksu- ja fillaritreenit ovatkin sitten suuntautuneet metsään. Maantiefillarilla myös yksi hyvä tempo- ja yhdistelmätreeni. Se olikin tosi kiva combo.  Mukaan mahtuu myös ulkokuntoilulaitteita, ylämäkijuoksua ja rapputreeniä. 

Juoksua hiekkarannalla

Maaliskuun eka viikko olikin hyvä treeniviikko, ohjelmaa oli helppo noudattaa. Tuntuu että kevät tekee ryminällä tuloaan, sen myötä on myös motivaatio kohdillaan. Vaikkakin heti kun keväisempiin keleihin tottui, tuprutteli taivaalta taas lunta. Välillä on ollut hyvät juoksukelit, sitten taas todella liukasta ja sitten aikamoista loskaa. Tätähän se yleensä onkin. Kevät.

Viikko 9 sisälsi mm. joogaa, kuntopiiriä, juoksua ja maastopyöräilyä. Yht. 10 tuntia. Fatbike-lenkki tehtiin Yyterin maastoissa. Keli oli todella tuulinen ja erittäin jäinen ja liukas. Mentiin todella hissukseen ja siltikään ei vältytty muutamalla kaatumiselta, onneksi selvittiin mustelmilla. Pieni lumi jäisillä reiteillä oli harmittavainen.

Viikko 10 oli myös hyvä, tuli paljon treeniä. Maanantain lounastauolla 40 minuuttia reippailua koiran kanssa. Päivän päätteeksi sitten juoksulenkki, 42:40, 5.2 km avg 132 bpm. Tiistaina kehonhuoltoa, rullailua ja fasciapalloa. Vähän myös lihaskuntojumppaa. Keskiviikkona juoksulenkki Yyterin rannalla. Siis ihan hiekkarannalla, sieltä oli lumet sulaneet ja aivan mahtavaa juosta hiekalla. Eipä ollut liukasta ja muutenkin keli oli mukavan tyven. 1:12, 8.6 km avg 125 bpm.

Tyttären kanssa biitsillä

Torstaina fyssarilla ja ehkä tuo olkapää jo rupeaa antautumaan. Toivottavasti, sillä se rupeaa jo nyppimään kun ei lainkaan ole kunnossa. Perjantaina wattipyörätreeni valkun kanssa. Nousevatahtinen, hyvä treeni. 20 min Pk2, 25 min AeK, 25 min Vk1, 10 min Pk2.  Yht 80 min. Syketasot Kaupin kynnystestin mukaiset.

Lauantaina viikon pitkis, 2:20, 18.25 km avg 127 bpm. Hyvä juoksu. Aamulla oli kylläkin muutama sentti uutta lunta ja sehän oli myös märkää. Lämpötila kohosi liki 4 plussa-asteeseen joten kohtalaisen lämmintä. Pienellä porukalla juostessa kilsat menee sukkelaan. 

Sunnuntain palauttava treeni tehtiin wattipyörällä, 1,5 tuntia peekoota. 

Joulukuun juttuja ja vuoden muita mietteitä

Tämä vuosi on ollut erilainen ja haasteellinenkin. Meilläpäin ei korona ole ollut ärhäkkänä, joten huolellisella varautumisella ollaan saatu elää ja treenata terveenä. Menneet kuukaudet toki on olleet erilaisia ja korona on vaikuttanut varsinkin liikuntavuoteen aikalailla. Perheen kesken olemme pystyneet elämään aika normaaliakin arkea, ystävien kanssa on voitu ulkoilla turvallisesti ja meidän tiivis treeniporukkakin on sen verran pieni että olemme pääsasiassa saaneet treenit tehtyä yhdessäkin. Välillä vähän pienemmillä kokoonpanoilla. Sisäliikunta toki oli pannassa pariinkiin otteeseen. Kuten myös nyt vuodenvaihteessa. Uimahalli esim. on kiinni näillä näkymin vielä tammikuussakin, kuten myös karhuhalli. Töitä toki tehtiin kauan etänä, edelleenkin osittain.

Joulukuu meni aikalailla jouluvalmisteluissa. Ei sentään siivoten, vaan kutoen sukkia ja vanttuita yms. Sen verran on kudottu että olkapää otti nokkiinsa. Olen pyrkinyt liikkumaan paljon, monipuolisesti, vaikka juoksua ei tullut joulukuussa kuin 82.2 km. Yritin keskittyä enemmän kehonhuoltoon ja rauhallisempaan menoon. Kroppa oli loppuvuodesta niin jumissa että pakko oli jotain tehdäkin. Joogasin pari kuukautta online-versiolla. Myönnettäköön että ihan kyllästymiseen asti. Huomasin kerran ettei siitä tule mitään jos yrittää vain pakosti tehdä johonkin väliin mukamas "rentouttavan" joogan. Siihen pitää pystyä keskittymään. Yllättäen tuli myös maastopyöräiltyä, kelit on siihen olleet otollisia kun ei ole luntakaan ollut.

Joulukuussa en ehtinyt kertaakaan uimaan, uimahallit suljettiin heti kuun toisena päivänä. Juoksua, maastopyöräilyä, kävelyä, joogaa, fasciatreeniä ja vähän muutakin sisätreeniä mahtui mukaan.

Vuoden aikana juoksua tuli 1213 km, ihan hyvä sillä paljon jäi pitkiä lenkkejä pois jo siitäkin syystä ettei ollut mitään kisoja. Lappujuoksuja ei ollut kuin kaksi kertaa. Useamman kisan peruin, joko myin edelleen tai siirsin seuraavalle vuodelle. Pyöräilyä n. 1000 km, siinä on sekä maantie- että maastofillarointia. Vuoden huikein kisa taisi olla Kangasalan Triathlonkisa. Olikin debyyttikisa tuossa lajissa. Sieltä sain jopa pokaalin. Uintitreeni pääsi hyvin alkuun tuossa syksyllä ja toivotaan sen jatkuvan pian. Ystävän kanssa on patikoitu monta reissua pitkin poikin. Se on tavallaan ollut mahtava ja myös melkein ainoa, tapa olla yhdessä. 

Olen yrittänyt muuttaa ajatteluani niin että aina ei tarvitse juosta, ehtii sitten muutakin harrastaa. Sekä huolehtia kehonhuollosta. Olen tarvittaessa vaihtanut juoksutreenin johonkin muuhun, yleensä siinä on kärsinyt pitkät pk-lenkit. Mutta toisaalta olen ne usein vaihtanut patikointiin tai pyöräilyyn, mitkä molemmat ovat myös todella hyviä treenimuotoja. 

Juossut olen pääasiassa tuolla metsäteillä ja poluilla, metsästä on todellakin nauttinut nyt kun maisemat ovat koko syksyn olleet ihanan vihreinä ja muutenkin värikylläisiä. Toisaalta myös lenkeillä on tarvittu otsalamppua, päivät on lyhyitä ja jos ei päiväsaikaan ehdi ulos, on lamppu ollut enemmänkin kuin tarpeen. Vuoden viimeisellä viikolla sentään satiin vähän luntakin.

Minulle on jäänyt tästä erikoisesta vuodesta ihan hyvät fiilikset, se ei ole liikoja rajoittanut, eikä myöskään vaikuttanut liikkumiseen oikeastaan kuin positiivisesti. Hyvä muistutus sikäli että liikkumisen ei tarvitse olla aina sitä että pyrkii koko ajan johonkin huippukuntoon tai repii itsestään liikoja jotain kisaa varten, vaan liikkua voi myös ihan ilman isoja ponnistuksia. Toisaalta silloin voi yllättäen huomata postitiivista kehitystä, sekä fyysisesti että myös henkisesti.

Vuoden viimeisin patikkareissukin tuli tehtyä uudenvuoden aattona, 3.5 tuntia ja 15 km. Oltiin treenikamun kanssa kaksistaan matkassa, vähän evästä ja reipasta mieltä. Tosi mukava retki vuoden viimeisenä päivänä.

Kulunut vuosi on ollut kaikin tavoin hieno, siitä jatketaan heti ensi vuonna.