Treenitauko ja syksyn suunnitelmia

Hetkeen en olekaan päivitellyt blogia. Jostain syystä se vaan on jäänyt viime aikoina vähemmälle. Syksy kuitenkin on ollut edelleen ihan aktiivista liikkumista. No vähän rauhallisempaa kuitenkin kun hetkeen. Syyskuussa ei enää ollut kalenteria käytössä, joten tekeminen on ollut enemmänkin fiilispohjalta, vähemmän etukäteen suunniteltua treenaamista. 11 kuukauden valmennuksen jälkeen oli hyvä pitää pieni tauko ja tehdä kaikkea muutakin mukavaa. Ilman sitä kalenteriin merkattua tekemistä. Myös valmennussuhde loppui, ainakin toistaiseksi. Se on tehnyt ihan hyvää, ei aikatauluja ja ennalta määrättyjä lajeja tiettyinä päivinä. On voinut tehdä kaikenlaista mitä mieli tekee. Juoksulenkille on voinut lähteä kun kalenterissa ei ole ollut esim. pitkää fillarilenkkiä tms.

Syksy on hienoa aikaa ulkoilla ja nauttia upeista ilmoista. Metsä on kutsunut puoleensa. Tuntuu että töissäkin on ollut syksy kovin kiireistä aikaa. Olisi monta treeniä jäänyt tekemättä jos ne olisi olleet aikatauluihin sidottuja. Nyt on vaan ollut mukava käydä vähän hengittelemässä ja haukkaamassa happea toimistopäivien vastapainoksi. Syyskuussa tuli edelleen paljon pyöräiltyä. Maantiepyörällä viimeisen kerran syyskuun puolessa välissä, 87 km ja 4 tuntia. Vielä silloin tarkeni lyhyillä bibseillä. Sen jälkeen on siirrytty graveliin ja fatbikeen. Syyskuussa kävin ahkeraan myös uimahallilla. Piti hyödyntää maksetut kerrat ennen kuin ne vanhenisivat.

Lokakuussa olen pikkuhiljaa aloitellut esim. kuntosalitreenejä ja joogaankin jo ehdin kertaalleen. Tuntuu että kehonhuolto on eniten kärsinyt tästä kalenterin puuttumisesta. Onko mikään yllätys kuitenkaan ! Juoksemassa olen käynyt maastossa ilman paineita määrästä ja vauhdista. Olen ihan innoissani kun illat jo pimenevät niin pääsee lamppulenkeille.

Olen viikonloppuna menossa pyörätestiin, joten tavoitteellinen liikunta jatkuu edelleen. Uimahalliin oli kiva palata kesän ahkerien märkäpuku-uintien jälkeen. Toivottavasti kesän aikana on jotain edistystä tapahtunut. Uintivalmennuskin on taas alkanut. Pyöräily jatkuu maastossa ja spinnitunneilla.

Mukavaa loppuvuotta sulle !

Kesäloman loppuun kevyt treeniviikko

Viime viikolla Aulangon poluilla oli vähän epätoivoinen olo kun taapersi mäkiä ylös. Pitäiskö muka niitä juosta ihan kilpaakin. Koville otti. Oudokseltaan taas. Näin Porilaisena tasamaan tallaajana olen sitä mieltä että juoksijoille, jotka asuvat mäkisimmillä alueilla on huomattavasti paremmat lähtökohdat kisoihin joissa juostaan tosi mäkisillä reiteillä. Löytyyhän meiltäkin mäkiä, mutta ihan omilla huudeilla on kovin tasaista...

Jokatapauksessa laskeskelin että Aulanko trailiin on vielä muutama viikko aikaa, joten eiköhän se tästä mäetkin vähän ala helpottaa.

Maanantaina alkoi kevyempi viikko joten pidin ihan ansaitun lepopäivän. Korkeintaan lapiohommia puutarhassa. Tiistaina pientä mäkijuoksua, 5 krt 100 m mäki ylös ja vastaavasti alas. Alamäkiäkin olisi syytä treenata enemmän. Minulla oli sauvat matkassa ja ne taisi helpottaa jonkin verran, sillä  jälkeenpäin treeni tuntui vähän turhankin iisiltä, 1:12:25, 5.2 km ja sykkeet 117/146. Pitää ensikerralla keskittyä paremmin hommaan. Treenin jälkeen pulahdus uimaan, virkistävää.

Keskiviikkona jo aamulla liikkeellä. Kalenterissa oli pk ja sitä sitten tehtiin, paitsi nyt pieni rapputreeni siinä välissä. Alkuverraa maastossa, yht. 1:11, 6 km ja sykkeet 113/141. Kuntoportaissa muutama liike, 2 x etenevä askelkyykky, 2 x auki/kiinnikyykky askeltaen joka toinen krs, 2 x kääpiökävely sivuttain. Paluu pienellä hölkällä, ei portaita pitkin. Hapotti ihan kivasti jalkoja. Tarkoitus ainakin oli kohdentaa liikkeet varsinkin sisäreisiin ja pakaroihin.

Torstaille vauhtileikittelyä. 3 x 5 minuutin vauhdin muutoksilla, kolme kierrosta, tai oikeastaan seurasin sykkeitä. Yhteensä 1:12, 8.3 km ja sykkeet 122/145. Puin pitkästä aikaa jalkoihin assutossut, Hokan cliftonit.

Perjantain lepopäivän sijaan kävin lauantain pitkiksellä, sillä lauantaina oli muita menoja. Koska on kevyt viikko, riitti pitkäksi nyt 1,5-2 tuntia. Lenkillä tajusin että nyt viedäänkin viimeistä lomapäivää, ensi viikolla alkaa työt. Hölkkäsin rennosti pitkin hiekka - ja neulaspolkuja. Koska parilla lenkillä olen nyt bongannut yllättäen kanttarelleja, huomasin tälläkin kertaa etsiväni niitä polun vierustoilta. Ei siis kannata mennä ensimmäistäkään kertaa sieneen, sillä helposti käy niin että juoksulenkitkin menee sienien kyttäilyyn ja siinä voi äkkiseltään jopa olla nokillaan jos ei katso eteensä. Rento lenkki siis, 1:32, 9.55 km avg 115 bpm.

Viimeisen lomapäivän kunniaksi kävin vielä fiilistelemässä Yyterissä läskipyörällä. 1:47, 16 km. Tässä kuussa on juoksua tullut jo tuplasti enemmän kuin koko viime kuussa yhteensä.

Viikonloppuna sitten rentoilua pienissä häissä ja sitten sitä kuuluisaa superkompensaatiota.

Treeniviikko ykkönen

Eka kesälomaviikko takana ja ensimmäinen viikko treenattu kalenterin mukaan. Täsmätreeniä  polkujuoksukisaan. Ainakin tämä ensimmäinen viikko mennyt hyvin ja kaikki sen treenit on tehtynä. Vaikuttaa ihan hyvältä ja selkeältä. Lähinnä halusin ohjelman sen vuoksi että treenaamisessa on jonkinlainen järjestys. Kohteena on Aulanko Trail.

Maanantaina juoksua mäkisessä maastossa. Lähdin Ruosniemen pururadalle. Parempia mäkiä meiltäpäin ei löydy. Otin mukaan myös sauvat. Sain myös kaverin seuraksi ja lenkin päälle pulahdettiinkin Ankkalampeen uimaan. Treeniin meni aikaa 1:34 ja matkaa tuli 10.3 km ja sykkeet 124/147. Mäkinen kierros juostiin kolme kertaa, yksi kierros on muistaakseni n. 2.5 km. Iltaan vielä pari tuntia mustikkametsässä.

Ruosniemi ja Ankkalampi

Tiistaina kahvakuulaa ja liikkuvuutta 40 min. Päivällä olin myös pari tuntia vattuja keräämässä. Keskiviikkona polkujuoksua Pori Trail Runnersin yhteislenkillä. Etukäteen oli jo tiedossa että reitti olisi aikamoista ryteikköä ja nokkospuskaa. Sitä se kyllä olikin, mutta myös kivoja polkuja ja komeita maisemia. Mahtava lenkki. 1:37, 10 km avg 133 bpm. Ei ihan peruspeekoota. Vattupuskissa taas aamupäivällä pari tuntia.

PTR:n yhteislenkki Toukarissa

Torstaina oli 5 minuutin vetoja 5-8 kpl. Päädyin viiteen kertaan. ( olin muuten taas vattuja keräämässä) Ensin vartti alkuverraa ja sitten 5 x 5 min vetoja ja rauhassa kotiinpäin. 1:13:52, 8,7 km ja sykkeet 124/155.

Perjantaina lepopäivä. Mulle siitä tuli kovinkin toiminnallinen lepopäivä. Pari tuntia taas marjoja keräämässä. Ensin vadelmia ja sitten samaan syssyyn mustikkaa. Varsinkin vattupuskissa tuntuu tulevan oikein hyviäkin kylkivenytyksiä siinä samalla kun koittaa kurkotella puskien toiseltakin puolen ilman että kupsahtaa piikkiseen puskaan. Iltapäivällä läskipyöräilyä n. 22 km. Nyt oli tosi hauska reissu, sillä lähdettiin kamujen kanssa Reposaareen fillaroimaan. Retki alkoi venematkalla. Merimatka kesti n. 10 minuuttia. Räpsöössä pyöräiltiin tunnin verran pitkin takarantaa. Käytiin mm. Junnilassa ja Siikaranta Campingillä. Tämä venekyyti on ihan uutta, tämän kesän juttu. Olikin tosi kiva kokemus, busteriin mahtuu kipparin lisäksi 6 henkeä ja esim. fillarit voi ottaa mukaan. Edestakainen matka maksoi 10 euroa. Fillarointiin meni aikaa 2:04 ja matkaa tuli yhteensä 22.2 km. 

Veneellä Reposaareen

Junnila

Viikonloppuna mummuteltiin ja koska oli pari pientä yövierasta, pitkä lenkki vaihtui sunnuntaina vähän lyhyempään. Tälläkin kertaa olin Reposaaressa. 53:48, 6.12 km avg 115 bpm. Lenkki oli lyhyt ja leppoisa, sen päätteeksi päästiin Siikarannan leirintäalueen rantasaunaan. Olikin upeat löylyt ja lauteilta mahtava merinäköala. Uiminen jäi väliin sillä merenkäynti oli melkoinen.

Siikarannasta takarannalle ihania kivipolkuja pitkin

Tälle viikolle on tullut juoksua hurjat 35.1 km. Liikkumista koko viikkoon yli 18 tuntia. Ihan hyvä lomaviikko siis.

Maantiepyöräilykausi korkattu

Nyt alkoi maantiekausi. Kelit lämpeni sopivasti viikonlopuksi, joten Bianchilla baanalle. Perjantaina kävin jo lounastauolla pienellä testilenkillä. Pistin pyörään uuden satulan joten piti vähän testata ennen pidempää reissua. Ihan hyvältä tuntui, ehkä jotain pientä säätöä vielä. Keväthuolto tehtiin paikallisessa liikkeessä joten hyvin rullasi. Ketjut kyllä pitää vielä rasvata, luulin että ne olisi huollon yhteydessä myös laitettu muttei siltä kyllä kuulostanut. Uudet kengät johon ihan ite sain klossitkin paikoilleen ja vieläpä onnistuneesti. Mitään isompia investointeja ei tänä keväänä tarvita.

Perjantaina sitten vielä illalla uusi pyöräily. Päivän saldoksi tuli vähän yli 38 km.

Maanantaina kevään eka suunnistusretki. Omatoimisuunnistusta Yyterin maastoissa. Mukana oli ihan pro suunnistaja, joten nyt mentiin tosi reipasta vauhtia. Ei paljon kompassia ehtinyt katsella. Tutut oli maastotkin ja helppoja polkuja. Eka ojanylitys toki vähän kesti, nyt on vedet tosi korkealla joten yli ei päästy ihan ensimmäisestä kohtaa. Kaikki rastit kyllä löytyi, 1:18, 5.4 km ja sykkeet sahas ylösalas 127/166. Miltei intervallista kävi. Tiistaina sitten kävinkin vain tunnin kävelyllä ja sen päälle joogaa.

Keskiviikkona  vauhtileikittelyä, 46:42, 6.7 km sykkeet 133/158. Torstaina päivälenkillä 59:33, 5.6 km avg 148 bpm. Yllättäen kovat sykkeet poluilla. Ehkä syypäänä uudet Hoka Torrentit joita samalla innostuneena testasin. Pienen sopeutumisen jälkeen todella hyvän tuntuiset. Illalla 40 minsaa joogaa.

Martan kanssa päivälenkillä

Lauantaina maantiepyöräilyä treeniporukan kanssa. Mukana oli peräti 12 pyöräilijää. Aivan upea aurinkoinen kevätpäivä. Osa jatkoi pidempäänkin mutta mulle riitti nyt alkuperäinen reittisuunnitelma, josta tuli ihan hyvän pituinen reissu, 2:34, 58.25 km, sykkeet 119/146.

Sunnuntaina olikin niin mahtava aurinkoinen päivä, että tein pihahommia aamusta iltaan. Kuitenkin oli lenkillekin päästävä. 1:34, 10.3 km avg 128 bpm. Juoksin kympin poluilla, kevään eka lenkki kesäkamppeissa.

Taas huomasi että tulihan taas viikkoon treeniä, yksi vapaapäivä. Kummasti itse välillä unohtaa miten on viikolla liikuttu, kunnes vähän tarkastelee kalenteria ja yllättyy itsekin.

Syyskuussa tekniikkaa

Syyskuu alkoi pirteästi, treenit on olleet hyviä ja itselläkin on hyvä motivaatio ja intoa tehdä. Sain taas henkilökohtaisen kalenterin ja se keskittyy nyt lähinnä talven tavoitteisiin, lajitekniikkaan, fillariin ja uintiin. Oma treeniporukkamme on treenannut koronankin aikana säännöllisesti , välillä tietty vähän yhteisharjoituksia muokaten. Nyt kun kaikki ovat intoa puhkuen alkaneet syystreenit, niin toivotaan että korona ei tuo yllätyksiä.

Uimassa olen jo ollutkin muutaman kerran ja tekniikkaa on kyllä hiottu. Minähän kuitenkin olen ihan alkutekijöissä joten harjoittelu on alkanut aikalailla perusjutuista. Uimahallissa on kaikki apuvälineet poissa käytöstä joten investoin omaan lautaan. Viime talvena koin sen hankalaksi ja se kävi kyllä olkapäiden päälle. Nyt tuntui jo huomattavasti helpommalta. Ilmeisesti uimataito on avovedessä vähän kehittynyt. Samalla siis myös tekniikka. Mutta tekemistä on koko talveksi. Itsellä on kuitenkin vähän luottavaisempi fiilis oma uimiseen.

Myös spinniä kuuluu kalenteriin ja eka tunti oli pitkästä aikaa hauska ja hikinen. Tuntui muuten oudolta ottaa mukaan fillarikengät muttei esim. pyöräilykypärää...

Tämän vuoden tärkeimmät juoksukisathan siirtyi syksyyn. Pitkän harkinnan jälkeen myin pois sekä Nuuksion että Kolin polkukisat. Ensi vuodelle siirsin Aulangon sekä Helsinki City Maratonin. Muitakin muutoksia on ollut jonkin verran, mutta jotain pientä kisaa on vielä luvassa syksylläkin. Ilmoittautunut en ole vaan katson kun sopiva sattuu kohdalle.

Viime viikon treenit; maanantaina fasciatrainig, tiistaina uintitekniikkaa 45 min ja illalla 8x200m juoksuvetoja, 48 min, 5.2 km ja sykkeet 121/159. 

Keskiviikkona polkujuoksukoulua,  Torstaina lepopäivä ja perjantaina palauttavaa maastojuoksua 1:39, 10.36 km avg 124 bpm. Lauantaina uintitekniikkaa 1,45 min ja sunnuntaina spinni 1:08 tuntia, sykkeet 118/153.

Tuo fasciatraining on ihan älyttömän hyvää koko kropalle. Joka kerran jälkeen on ollut paikat hellinä. Ilmeisesti siis tarvetta on. Polkujuoksukoulusta tuonnempana...

Huomaan että teknisillä poluilla on askel hidastunut ja ehkä vähän aristelee reippaampaa menoa. Siispä enemmän polkujuoksua syksyyn! Siinäkin tekniikkatreeniä.

Entäs sitten, assua vai polkuja...

Syksyn kalenteri on pikkuhiljaa tyhjentynyt. Myin pois osallistumisen  Nuuksioon ja siinä samassa meni myös Vaarojen maraton. Vielä olisi jäljellä HCM  ja senkin tulen jättämään väliin. 

Tänä viikonloppuna on kovin ollut kisoja, mutta itseäni vähän korona mietityttää. Motivaatiokin on oikeastaan kärsinyt tästä kaikesta. Yhtään ei nappaa esim. maratoniin harjoittelu. Treeniä on kyllä tullut tehtyä monipuolisesti mutta ei pitkää peekoota asfaltilla. Maastossa kyllä olen juossut. Maraton vaan tarvitsee tuota jalkojen iskutusta ja viime kerralla sen puutteen huomasinkin.

Pitäisi päättää mihin tähtään nyt syksyn ja talven harjoittelussa. Triathlon toki olisi ensi kesän ykköstavoite. Ehkäpä sprinttimatka nyt kuitenkin vielä. Siihen on selkeät tavoitteet talven varalle, uinti ja pyöräily. Varsinkin uinti. 

Isoin ongelma nyt on se etten aina osaa päättää mitä tekisin. Pitäisi juosta, valitsenko maastoa vai asfalttia, mäkivetoja porin metsässä vai kunnon rykäsyjä esim. ruosniemessä. Kilsan vetoja vai yhteislenkkiä poluille. Lähdenkö maantiefillarilla vai fatbikellä . Jumppaa, kehonhuoltoa, lihaskuntoa...patikointia, melomista ja vaikka mitä aina tulee vastaan. Muutakin elämää on ja työ. Pitäisikö vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja ruveta tekemään lenkkejä aikaisin aamulla. Mitä pidemmälle päivään sen jättää sitä vaikeampi sinne on lähteä.

Toivottavasti nämä mietteet on vaan jotain väliaikaista häröilyä ja saan ajatukset koottua.

Viime viikolla oli parikin kivaa ja erilaista juttua. Hiittenharjulla oli Suomen Ladun järjestämä Polkujuoksukiertue jossa kävin. Kiva tapahtuma jossa sai myös tutustua Hokan tossuihin ja testatakin niitä lenkillä. Lähdin mukaan viiden kilsan maastolenkille, onneksi oli opastettu lenkki sillä en ole ennen noissa maisemissa käynyt. Lenkki oli ihan reipas ja koska keli oli todella lämmin ja matkan varrella pari hyvää mäkeä niin hyville sykkeille pääsin. Lisäksi kävin erillisillä 1-2 kilsan pikkupyrähdyksillä vielä kolme kertaa niin ihan hyvä treenipäivä. Kalenterissa oli kyllä 2,5 tunnin pitkis mutta se siis hieman typistyi ja oli erilainen mitä alkujaan piti olla.

Viikolla vaihdoin sitten viikon vetotreenin polkujuoksuun. Pori Trail Runners järjesti pitkästä aikaa yhteislenkin ja lähdin sitten heidän mukaansa. Matkassa oli 16 innokasta polkujuoksijaa. Mukana oli eritasoisia juoksijoita ja kaikki otettiin hyvin huomioon ja mentiin suht rauhallisesti. Luvatun 10 kilsan matka kyllä venähti miltei kolme kilsaa pidemmäksi. Muutamaan otteeseen oli polku vähän hakusessa. Saldoksi tuli siis 2:16, 12,65 km avg 133 bpm.

Matkan varrella oli alkuun aikamoista kivikkoa ja nokkospuskaa, vattupusikkoa ja monenmoista heinikkoa. Yksi hakkuuaukea jossa eteneminen oli hivenen haasteellista. Keli oli yllättäen todella lämmin mikä myös vaikutti menemiseen. Vaikka välillä vähän polunpäät hukassa olivatkin, oli lenkki oikein hauska ja ainakin maasto monipuolista. Oli todella kivaa pitkästä aikaa mennä kunnon polkujuoksulenkkiä. Näitä yhteislenkkejä on odotettavissa myöhemminkin.

Tämänkin viikon pitkis jäi tekemättä sillä lähdin mieluummin kaverin kanssa maantiepyöräilemään. Hyvää treeniä toki sekin, hippasen yli kakstuntia reippaassa tuulessa. 2:10, 41 km.

Äitienpäiväralli, Nuts Virtual Race

Mukavaa tsemppausta on kevään mittaan tullut myös parista virtuaalikisasta, Nutsit on järjestäneet sekä pääsiäisenä että äitienpäivänä omatoimiset virtuaalihipat.

Ennen tätä korona-aikaa pähkäilin miltei koko kevään osallistumista Ylläs-Pallakselle, viime kädessä päätin sen jättää väliin ja sitten miltei samoihin aikoihin tapahtuma siirrettiinkin.

Pääsiäisenä oli ensimmäinen "Nuts Virtual Race". Silloin juoksin 10 kilometriä lähipoluilla. Ihan rentoa maastojuoksua ilman mitään kisapaineita vaikka aikakin piti jakoon laittaa. Pääasiahan oli tuo yhteisöllisyys ja upea numerolappu jonka voi sitten kisan jälkeen somettaa kaikelle kansalle...Oli muuten hieno lappu. Vielä sitäkin hienompi kisalappu oli nyt Äitienpäivärallissa.

Koska äitienpäiväksi oli luvattu sateista keliä suuntasin maastoon jo lauantaina. Aurinko paistoi mutta aika kylmää oli. Puolenpäivän aikaankin vielä kun lähdin liikkeelle vain 6 astetta plussan puolella. Toki juostessa oli oikein sopiva keli.

Päätin juosta ihan rauhassa ja ilman mitään suorituspaineita,  viikon peruspitkis siis. Mitään suoraviivaista reittiä ei ollut vaan suuntasin normi juoksureiteilleni ja menin siten miltä tuntui, tuttuja polkuja seuraten. 

Testasin samalla uutta juomareppuani. Ostin ihan extemporee uuden camelbackin kun vanhasta meni jokin klipstaaki poikki. Tähän ei mahdu juotavaa kuin 1,5 litraa mutta luulen että se on oikein passeli. Mitään pidempää polkujuoksukisaa ei nyt ihan ole tiedossakaan. Vasta syksyllä.

Tässä mallissa on nyt rinnuksilla isommat taskut joihin mahtuu kaikki tarvittavat kamat, ilman että niitä pitäisi pakata selkäpuolelle. Joka siis aina hankaloittaa matkan varrella kun pitää ottaa koko reppu pois selästä kun jotain pientä tarvitsisi. Ainoa miinus oli että salomonin lötköpullot ei ihan istu noihin etutaskuihin. Oma moka. Salomon ja CamelBack ei ehkä ole tarkoitettukaan sopimaan yhteen.

Yyterin kangasmaastoa

Jalassa oli LaSportivan Bushidot. En ole niillä kovin pitkiä matkoja juossut mutta ne olivat näin kolmen tunnin juoksussa oikein hyvät, sopivat täydellisesti Yyterin helppoihin maastoihin. On vähän keveämmät kuin Hokan Speedgoatit.

Muuta energiaa ei mukana ollut kuin geelinappuloita ja urheilujuomaa. Niillä ihan pärjäsi kun ei ollut lämmin eikä kova vauhtikaan. keskisykkeeksi jäi 127 mikä oli oikein hyvä syke pitkälle peruskestävyyslenkille. Matkaksi tuli 21.2 km ja aikaa kului 2.54.10.

 

Niinkuin asiaan kuuluu kilometrit tuntuivat menevän hitaasti kunnes oli enään vajaa puolet jäljellä, hups mutta sitten ne menivätkin nopsaan. On se vaan tosiasia että tuolla metsässä ja luonnossa saa itselleen hyvän fiiliksen, vaikka kuinka on ennestään tutut maastot niin joka kerta maisemia katselee "uusin silmin".  Kevät on pitkällä ja vähän jo rupeaa vihertämään, meilläpäin on vielä ollut sen verran kylmää ettei puissa vielä ole isoja silmuja mutta ne saattaa ilmaantua heti ensimmäisen kunnon sateen jälkeen. Näin keväällä meri pitää ilman pidempään koleana ja vastaavasti meri syksyllä pidempään lämmittää.

Sunnuntai olikin jo ihan erilainen päivä. Kova tuuli ja sateisen oloinen. Hyvä päivä palautella pitkältä lenkiltä. Maastopyöräily olisi ollut hyvä vaihtoehto. 

Sain kuitenkin kyläilemään tulleen kuopuksen houkuteltua metsään etsimään rasteja. Tällä viikolla omatoimirastit olivat Yyterissä. Viime viikolla meidän suunnistuksemme ei ihan vihkoon mennyt, taidettiin valita reitiksi liian vaikean. Löydettiin parin tunnin aikana vain kolme rastia ja sitten luovutettiin. Opettavainen reissu.

Mutta nythän on maasto niin tuttua ettei voi eksyä. Sen verran oikaistiin reittiä että lähdettiin liikkeelle jo kotoa eikä ajettu autolla lähtöön. Siitä tuli vain vähän lisämatkaa. valittiin pisin matka, 5.2 km mutta lopulta siitä tuli 10. 3 km ihan hyvää maastojuoksua. Aikaa meni 1:49:27 avg 122 bpm.

Kaikki rastit löytyi ja vettäkin rupesi kunnolla satamaan vasta hetki sen jälkeen kun päästiin kotiin.

Huomioitava kuitenkin on että vaikka metsä on noinkin tuttu ja polkuja vilisee ristiin rastiin, niin tarkkana saa olla. Ainoastaan yhdessä paikassa jouduttiin vähän arpomaan oikeaa paikkaa.

Positiivista taas se että löytyi jälleen kerran muutama ihan uusi polku. Aika hyvä palauttava lenkki lauantain pitkälle. No, eihän lauantain rauhallinen pitkis nyt olisi kuitenkaan noin pitkää palauttavaa tarvinnut.

Maanantaina alkoikin taas uusi treeniviikko ja heti alkuun tonnin vetoja. 2x1 km, 1x2 km ja 1x1 km sekä lämmittelyt ja palauttelut. 

Hemmetin hyvä treeni joka sujuikin suhteellisen hyvin. Tavoiteaika 5.15/km ja vedot olivatkin 5:18, 5:14, 5:21, 5:34 ja 5.15. Yhteensä 49:04 ja 7.21 km, sykkeet 135/159. Vedot tein maastossa sillä keli oli taas todella kylmä ja tuulinen joten etsin vähän suojaisemman paikan treenille.
Tuon treenin jälkeen olo ei enään ihan kevytkään ollut.

Aikamoinen liikuntavuosi taas takana !

On varmaankin aika miettiä miten edeltänyt vuosi sujuikaan. Luulen että olen vaan juossut ja juossut.

Syksyllä kyllä yritin itselleni vakuuttaa että pitäisi pitää ns. ylimenokausi eikä kerryttää pelkästään juoksukilometrejä. Siinä piti välillä ihan tietoisesti olla menemättä lenkille vaikka mieli olisi tehnyt. Ei kai se ole pääasia että saa kauhean määrän pelkästään juoksua vuodelle.

Näilläkin treeneillä sitä hiljakseen tulee matkaa jo ihan kiitettävästi.  Somen perusteella ihmiset juoksevat ihan hurjia määriä ja välillä sitä ehkä vertailee ja vähättelee omia saavutuksiaan. Aivan turhaan. Pitää olla tyytyväinen että on lähtenyt liikkeelle eikä jäänyt sohvalle vaan suunnittelemaan lähtevänsä. Nostan hattua itselleni vaikka vähän vähättelenkin omia tekemisiäni. Mutten kyllä ole joutunut rasituksen vuoksi pitämään taukojakaan, joten superkompensaatio on ollut kohdillaan.

Viimeisen inbody-mittauksen mukaan myös lihasta on tullut lisää ja olen itsekin huomannut että lihaskuntotreenikin on vihdoinkin tuottanut tulosta. On ihan kiva fiilis kun huomaa että pystyy tekemään vatsarutistuksia ja linkkuveitsiä...saatikka burpee ! Eipä nyt ihan täydellisesti mutta huomattavasti paremmin kun alkuvuonna.

Treenitehtaan imussa olen löytänyt itsestäni ihan uusia ulottuvuuksia. Olen huomannut etten aina liikoja mieti ja suunnittele vaan pistän aivot narikkaan ja rupean vaan tekemään. Toukokuussa ostin extemporee itselleni maantiepyörän ja kesällä märkäpuvun. Ihan vaan etten jää paitsi hyvistä treeneistä ja hyvästä porukasta. Miltäs se olis tuntunut kun muu porukka fillaroi ja ui enkä minä...

Huonompiakin heräteostoksia voisi tehdä. Uinti ei ihan kesällä vielä kulkenut mutta nyt syksyn mittaan olen saanut siihen jotain tatsia, joten ensikesänä pitäisi olla märkäpuvullekin enemmän käyttöä.

Onhan sitä juoksijallekin todella hyvä tehdä monipuolista treeniä. Uinti ja pyöräily on hyvää erilaista tekemistä ja onhan tänä vuonna lihaskuntoonkin tullut huomattavaa kehitystä.  Iän myötä olen huomannut kyllä että palautuminen ehkä vaatii enemmän aikaa ja lihashuoltoa pitäisi tehdä huomattavasti enemmän. Siihen pitää ensi vuonna keskittyä enemmän.

 

Tämän vuoden kisatkin menivät ihan hyvin. Todella hyvin omasta mielestäni. 

Alkuvuonna Apk-hallipuolikas josta ikäryhmän kolmas sija, hyviä treenejä karhuviestiin joka jäikin juoksematta mutta pohjat tuli tehtyä kevään Yyterin puolikkaalle jossa tuli oma ennätys 2:00:05. Kesäkuussa hyvät juoksut Lattomeren Ultraintervallissa, Heinäkuun Ylläs -Pallas 59,2 km. DNF sillä aikaa meni 5 minuuttia liikaa, 12:05:10 mutta olen kuitenkin itse tyytyväinen juoksuun, aikalailla oli vaikeuksia mutta pääsin kuin pääsinkin juosten maaliin. Seitsemisen Polkujuoksu, hyvä juoksu vaikkakin raskas, 18,4 km 2:17. Reitti oli upea joten sinne voisi mennä uudestaankin, Yyterin puolpiikki jossa olin yllätykseksi ekana maalissa, siis kuntosarjan voitto! Nuuksio Classic Trail  maastomaraton miltei parhain maastojuoksukisa tähän mennessä. Reitti oli hieno ja monipuolinen, mikään paikka ei tällä kertaa sattunut joten koko matkan pystyin juoksemaan. Upea kisa, 6:46.29 42.28 km.  Preiviikin ennätysmaratonin puolikas oli vähän vaikea, tulos 2:07:15 mutta ikäsarjan kakkoseksi! Paljon muutakin on liikuttu vuoden mittaan kuin vaan juostu.

Ikinä en ole uinut niin paljon kuin tänä vuonna, on myös pyöräilty, jumpattu ja patikoitu. On ehditty reissata ja huilata ja laiskotellakin. Olen ehtinyt sukkiakin kutoa. Vaarana onkin jo se että muutaman päivän liikuntatauko aiheuttaa ahdistusta.

Marraskuussa olin flunssassa joten juoksut ja muut tekemiset jäi vähiin, joulukiireet taas vähensivät joulukuun juoksuja mutta vuoden saldoksi tuli hyvät 1430 km,  mihin pitänee olla tyytyväinen. 

Vuosi kului siis aktiivisesti, kesälläkään ei sanottavammin ollut isoja treenitaukoja. Tiilimäen Titaanin Treenitehdas on liikuttanut edelleen koko vuoden ja se jatkuu ja jatkuu vaan. Meitä on niin mahtava porukka että liikkuminen on todella mielekästä, vaihtelevaa ja innostavaa ja treeniseura Porin parasta! Ensi vuoden tavoite ei voi olla enempää eikä vähempää kuin parempaa kuin tänä vuonna!
On rikkautta omistaa perhe, ystäviä ja kavereita joilla on samanlaisia päämääriä, kiinnostuksen kohteita ja innokkuutta kaikkeen hauskaan ja aina silloin tällöin ihan yllättäväänkin tekemiseen.
Kuluva vuosi ei olisi ollut näin mahtavaa ollenkaan ilman näitä ympärillä olevia ihania ihmisiä!

Ensimmäinen tavoite on maaliskuulle hallipuolikas, karhuviesti huhtikuussa, maraton toukokuussa, kesällä pari polkukisaa...pitää jättää kalenteri hieman väljäksi jos vaikka tulee jotain kivaa vastaan!

Niin, fillaria ja märkäpukuakin pitäisi jossain testata, pyöräily ja juoksu ei pelota mutta uinti sitäkin enemmän.

Kohti uusia haasteita siis...

Kaikki kuvat ovat omilta lenkkipoluilta, korkeintaan viisi minuuttia niin olen metsässä eikä sieltä oikein poiskaan voi olla...

Mummun arkeen kuuluu myös ihanat lapsenlapset, kolme kappaletta, joiden takia kyllä jättää treenitkin joskus tekemättä.

 

Mukavaa Uutta Vuotta ...

Marrasputkessa jälleen

Johtuukohan synkeästä marraskuusta kun tuntuu että treeni-into tiivistyy. Vai onkohan kyseessä joku hormonaalinen kiertovaihe jolloin on virtaa vanttuissa. Kroppa on kyllä niin jumissa ettei paremmasta väliä. Jos illalla tekee kunnon pitkät venytykset, tuntuu että aamulla on entistä jäykempi. 

Uimatreeneissä on harjoiteltu innolla tekniikkaa josta johtuen olkapää vaivaa. Niin kävi myös viime syksynä heti alkuunsa. Onneksi tiedossa on fyssaria ja hierojaa.

Hauskaa vaihtelua...

...vaikkakin vähän jännää...

Tiistaina tein syksyn ensimmäisen ledilenkin. Ostin uuden otsalampun ja pitihän sitä testata. Lumonite compass, olen tyytyväinen. ainakin näin yhden testikerran perusteella. Treenikalenterin mukaan oli vuorossa palauttava pk. Ehkä lenkistä tuli vähän vauhdikkaampi kun juoksin yksin pimeällä polulla. Otsavalosta johtuen ympäristö oli entistäkin mustempaa. Mutta lenkki oli kivaa vaihtelua, hauskaa ja siis pikkasen jännääkin. Porin metsässä riittää pimeitä polkuja ihan ristiin rastiin. Pariin kertaan luulin olevani jossain muualla kuin siellä mihin päädyinkään.
48:52, 6 km avg 130 bpm.

Keskiviikkona mäkivetoja. Alkuverraa ja 8 x pitkä ylämäki. Tehokas täsmätreeni, tasaset vedot,  40:54, 4,05 km sykkeet 128/158. 

Torstaina aamu-uinti ennen töihin menoa 40 min. Illalla lastaamon kehonhuoltotunnilla. Todella tarpeellinen. Tietyissä venytyksissä selkä oikein paukkui. Äänekkäästi.

Metsä on minun mielipaikkani

Metsäterapiaa

 
Perjantaina starttasi taas Marrasputki. Mielessähän se oli jo tovin ja funtsein alanko siihen vai en. Viime vuonna se sujui hyvin ja vähän teki mieli pistää kilometrejä paremmaksi tänä vuonna. Edelliskerralla jäi jostain syystä parit viikonlopun pitkikset tekemättä mikä sitten näkyi heti lopullisessa määrässä. No olihan se taas miltei pakko alkaa, oli sitten hullua tai ei. Joten perjantaina pienelle lenkille ennen saunaa. Keli oli mainio ja enemmänkin olisi tehnyt mieli juosta mutta periaatteessa oli myös lepopäivä niin olin maltillinen, 33:59 min ja 4,13 km avg 123 bpm.

Marrasputkessa siis juostaan joka päivä ulkona vähintään 25 min. Se on klassikko. Kolme muutakin variaatiota on mutta tämä hyvä mulle.
Lauantaina meni päivä pitkälle muissa puuhissa ja pääsin lenkille vasta illalla. 41:56, 5.52 km avg 128 bpm.
Sunnuntaina oli niin upea aurinkoinen syyspäivä että suuntasin metsään poluille. 1:40, 11 km avg 126 bpm. Meno oli rauhallista joten matkaa ei paljonkaan kertynyt. Lenkin päälle yli kolme tuntia pihahommia. Illalla olisi ollut vielä spinni. Olin lopulta niin naatti että se jäi väliin.

Lokakuussa juoksukilometrejä kertyi hippasen yli 100. Itselle piti muistutella että ylimenokausi meneillään eikä kilsoja tarvitse kerätä.

Marrasputkessa pitäisi tänä vuonna päästä 200 kilometriin, vähintään. Tällä viikolla juoksin 30,8 km.