keskiviikko 31. maaliskuuta 2021

Kevät vetää poluille

Maaliskuulle on pitkästä aikaa tullut hyvin, minulle hyvin, juoksukilometrejä. Pari pitkää lenkkiä tekee heti lisää matkaa. Viime viikonlopun pitkis kylläkin jäi tekemättä, oli yllättäviä oireita tulevasta flunssasta joten himmailin sitten myös liikkumista. No ne oireet meni ohi yhtä nopeaan kuin tulikin, ja lauantaina tein sitten jo kokeeksi pienen lenkin. Ei siis mitään isompaa tautia...

HimosVirtualRace vieläkin hymyilyttää, oli niin kiva kisa. Tähän mennessä paras ainakin vuoteen! 

Viikko 12, maanantai alkoi 45 minuutin kotikuntopiirillä. Tiistaina rentoa juoksua 1:06, 8.9 km avg 128 bpm. Illalla vielä joogaa 50 min. Keskiviikkona yhteistreeni vähän isommalla porukalla. Ryhmä jakautui kolmeen eri suuntaan ja minä lähdin tekemään osan kanssa rapputreeniä. Kevään ekat raput. Kiva treeni pitkästä aikaa, 1:10 yhteensä juoksua 4.85 km ja sykkeet 122/159. Portaathan oli oikein hyvässä  kunnossa mutta sinne johtavat tiet vielä aivan jäässä. Ehkä siitä johtuen ei portailla ollutkaan ruuhkaa.


Torstaina vein Bianchin keväthuoltoon. Huollatin myös itseäni fyssarin käsittelyssä.

Lauantaina pitkiksen sijaan lyhyempi pk-lenkki. 1:06, 9 km avg 129 bpm. Sunnuntaina maastoon tutkimaan missä kunnossa ovat lähimetsän polut. 1:22, 8.5 km avg 121 bpm. Vielä oli paljon jäistä ja lumista mutta myös mukavaa neulaspolkua. Illalla vielä wattipyörällä tunnin tempotreeni.


Viikko 13, maanantaina olikin kunnon sadepäivä, joten tein yli tunnin verran kehonhuoltoa ja liikkuvuutta, keskittyen lonkkien ja alaselän liikkuvuuteen. Siihen päälle vielä puolituntia joogaa.

Tiistaina extemporee lenkille metsään. Hyvä että on aina valmiina. Pääsin kaverin mukaan Ruosniemen poluille ja tulikin kiva lenkki. Pitkästä aikaa niissä maisemissa. Nekin tienoot ovat paikoitellen vähän muuttuneet, metsäkoneet on tehneet sielläkin aikamoista harvennusta.  Välillä tunsi olevansa ihan hukassa. Paikoitellen oli jäätä vielä mutta pääosin hyvässä kunnossa. 2:07, 13.2 km avg 126 bpm.


Keskiviikkona polkujuoksua Porin metsässä. 1:02 8 km avg 130 bpm. Olikin mielenkiintoinen lenkki, sikäli että meidän metsään on tekeillä uutta baanaa, osaa poluista parannetaan esim. märkien kohtien osalta. Hyvä juttu, nyt vaan on pääsyt taas käymään niin että kovin luonnonmukaisilta nuo suunnitelmat eivät vaikuta. Puita on kaadettu polun molemmin puolin mielestäni turhaan ja sepeliä vedetty leveään ja paksulti. Ei ole kivaa.


Joka tapauksessa maaliskuu oli siis hyvä juoksukuukausi, kilsoja tuli 147.6. Viimeksi noin paljon olen juossut viime vuoden huhtikuussa. 

HCM siirtyi syksyyn. Kesä aikaa treenata asfaltilla. Ihan hyvä sillä jotenkin talvi meni niin hurauksessa etten oikeastaan ehtinyt treenata maratonia varten. Edelleen uupuu ne pitkä maantielenkit.

 

Kevät...


maanantai 22. maaliskuuta 2021

Himos Trail Virtual Race

Wau. Himos Trail kyllä järjesti niin älyttömän upean virtuaalikisan ettei voi antaa kuin täydet kympit. Kisan omatoimiset järjestelyt jo kutkutti samoin, kuin olisi ollut matkalla Jämsään, ihan paikan päälle. Reitin suunnittelu, varusteiden miettiminen, sääolojen jännittäminen ja kaikki muu kisajännityksestä alkaen oli miltei autenttista. Viikolla postipate toi hienon kirjeen joka oli osoitettu oikein ”Polkujuoksijalle”, kuoressa oli varsinainen kisalappu ja vielä toinen jolla voi brassailla kun reissu on tehty eli "Finisher". Voi kun päivän postista tulikin hyvälle tuulelle. 

Vaikka reitti oli todellakin tuttu ja turvallinen, käytin sen suunnittelemiseen kyllä aikaakin saadakseni siitä sopivan ja oikean pituisen. Varsinkin kun saisin mukaani muutaman muunkin juoksijan, piti miettiä reitti niin ettei sitten haahuilla sinne tänne. Suunnittelu osuikin nappiinsa, sillä kaikkien mittarit piippasivat viimeisellä suoralla 25 km.

YyteriBibs

Olen paikan päällä käynyt Himostrailin juoksemassa kaksi kertaa ja ehkä sen vuoksi pääsin hyvin oikeaan fiilikseen. Himostrail on kilpailuna parhaita missä olen ollut. Reitit, huollot, järjestelyt ja kaikki muukin on ollut todella hyviä. Kuten nytkin, vaikkakin kisattiin virtuaalisesti. Pystyin niin kuvittelemaan itseni esim. nelivetonousun alkuun. Yyterissähän nyt ei kovinkaan paljon ole korkeuseroja, mutta löysin kuin löysinkin ihan oman nelivetonyppylän ! Meidän pieni juoksuporukkammekin antoi hyvät fiilikset. Kolme meistä oli ilmoittautunut kisaan ja mukaan lähti vielä neljäskin juoksija. Matka siis oli extreme 25 km.




Juoksimme lauantaina. Aamu alkoi pienellä lumisateella mutta lopulta keli oli todella hyvä, vaikkakin harmaa. Tuulestakaan ei ollut haittaa. Metsäteillä ja -poluilla yllättäen oli vielä jäätä ja lunta, mutta ei sitten ollut myöskääm märkää ja kuraa. Maastojuoksulenkkareilla itse lähdin mutta tavallisellakin tossulla pärjäsi hyvin vaikka muutamia liukkaita kohtia sattuikin reitin varrelle. Pitkospuilla oli liukasta, niitä ei nyt ollut reitillä kuin ihan pienen matkaa.


Reittimme alkoi Seikkailupuisto Huikeelta kohti Herrainpäivien luontopolkua, se on oikein kiva ja jopa tekninenkin pätkä ihan meren rannassa. Pituutta varsinaiselle luontopolulle ei tule kuin kilsan verran, mutta siis todella kiva pätkä polkujuoksuun. Aikalailla alkumatkasta jo kapusimme virtuaalikisan kohokohdan, eli nelivetonousun. Ihan oikessa kisassa, paikan päällä, kyseinen nousuhan on todella pitkä ja miltei pystysuora. Tämä Yyterin vastaava neliveto on lähinnä nyppylä, mutta kyllä siinäkin nyt mentiin varsinaista nelivetoa, huomattavasti lyhyempänä versiona toki!

Paikallinen nelivetonousu, jäinen ylämäki pakotti kontilleen...

Fatijärven sivustaa pitkin suunnattiin varsinaisille metsäpoluille. Metsää on monessa kohtaa kaadettu joten välillä oli maastokin sitten sen mukaista perunapeltoa, kun metsäkoneet on kulkeneet ristiin rastiin. Muuten polut olivat hyvin juostavia. Ensimmäinen juomatauko pidettiin kympin kohdalla. Hyvin pysyttiin oikealla reitillä, siinä vaiheessa kun käännyttiin takaisinpäin aiheutti metsähakkuut vähän pohdintaa. Pieni, asiaankuuluva, pummi tuli tehtyä kun maisemat oli hieman muuttuneet viime käynnistä. Yhtä polunpäätä ei löydetty laisinkaan. Ei siitä kuitenkaan isoa kömmähdystä päässyt käymään, aika pian päästiin takaisin oikealle polulle. Takaisin tullessa siellä täällä jo bongailin maastopyöräilijöitä, yhtään virtuaalikisailijaa ei näkynyt. Reitti oli ihan monipuolinen, oli sulaa polkua ja jäistä ja lumista. Hiekkarantaakin hetken ja pitkospuita. Varsinaista tienpätkää ei onneksi tullut kuin muutaman kerran pieni siirtymä. Keskisyke oli lopulta 128, siis ihan passeli. Aikaa meni 3 tuntia ja 42 minuuttia. Näin pitkää juoksua en ole tehnytkään pitkään aikaan, nyt jokatapauksessa juoksu oli rentoa ja helppoa ja kivaa. Energiat riitti hyvin vaikka jalat pikkasen lopussa painoivatkin. Kolme geeliä riitti näin rauhalliseen menoon. Juomarakossa oli urheilujuomaa, eikä sitäkään kovin paljoa kulunut.

Kisasta jäi kyllä oikein mahtava ja onnistunut fiilis. Kiitos siitä järjestäjille. Virtuaalikisan ensimmäiset suoritukset voi aloittaa heti perjantaina ja vielä sunnuntaikin oli aikaa. Kisaa pystyi seuraamaan instan stooreista melkein kuin olisi ollut paikan päällä.  Kisafiiliksiä jaettiin jatkuvalla syötöllä, aivan mahtavaa. Ilman muuta jäi sellainen kipinä ja kutina että haluaa ihan paikan päälle seuraavalla kerralla. Tälläiselle virtuaalikisailulle on näinä aikoina tarvetta, veikkaan että nytkin kyllä saavutettiin senlaista yhteisöllisyyttä että wau, hienoa kun sai olla mukana. En näe silti estettä miksei tällaisia tapahtumia voisi järjestää ihan normaalinakin vuotena.  Ehkäpä itse varsinaisen tapahtuman yhteydessä, tai vaikka etkot tai jatkot...

Aika mahtavat fiilikset 25 kilsan jälkeen


Tämä virtuaalikisa oli omasta mielestäni niin onnistunut etten voi kuin antaa ruusuja! Risuja ei tarvita.

Tästä pääset aikaisempien kisojeni tunnelmiin, HimosTrail 2017 ja 2018. Pitänee mainita että toisen osallistumiseni voitin arvonnassa. Siinä kysyttiin mistä kansallispuistosta oli pieni video, jossa pieni lapsi potkupyöräili pitkospuita pitkin. Arvasin oikein että kyseessä oli Selkämeren kansallispuisto. Siellä myös tässä kisassa juostiin hetken aikaa.



sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

Juoksua hiekkarannalla

Maaliskuun eka viikko olikin hyvä treeniviikko, ohjelmaa oli helppo noudattaa. Tuntuu että kevät tekee ryminällä tuloaan, sen myötä on myös motivaatio kohdillaan. Vaikkakin heti kun keväisempiin keleihin tottui, tuprutteli taivaalta taas lunta. Välillä on ollut hyvät juoksukelit, sitten taas todella liukasta ja sitten aikamoista loskaa. Tätähän se yleensä onkin. Kevät.

Viikko 9 sisälsi mm. joogaa, kuntopiiriä, juoksua ja maastopyöräilyä. Yht. 10 tuntia. Fatbike-lenkki tehtiin Yyterin maastoissa. Keli oli todella tuulinen ja erittäin jäinen ja liukas. Mentiin todella hissukseen ja siltikään ei vältytty muutamalla kaatumiselta, onneksi selvittiin mustelmilla. Pieni lumi jäisillä reiteillä oli harmittavainen.


Viikko 10 oli myös hyvä, tuli paljon treeniä. Maanantain lounastauolla 40 minuuttia reippailua koiran kanssa. Päivän päätteeksi sitten juoksulenkki, 42:40, 5.2 km avg 132 bpm. Tiistaina kehonhuoltoa, rullailua ja fasciapalloa. Vähän myös lihaskuntojumppaa. Keskiviikkona juoksulenkki Yyterin rannalla. Siis ihan hiekkarannalla, sieltä oli lumet sulaneet ja aivan mahtavaa juosta hiekalla. Eipä ollut liukasta ja muutenkin keli oli mukavan tyven. 1:12, 8.6 km avg 125 bpm.



Tyttären kanssa biitsillä

Torstaina fyssarilla ja ehkä tuo olkapää jo rupeaa antautumaan. Toivottavasti, sillä se rupeaa jo nyppimään kun ei lainkaan ole kunnossa. Perjantaina wattipyörätreeni valkun kanssa. Nousevatahtinen, hyvä treeni. 20 min Pk2, 25 min AeK, 25 min Vk1, 10 min Pk2.  Yht 80 min. Syketasot Kaupin kynnystestin mukaiset.

Lauantaina viikon pitkis, 2:20, 18.25 km avg 127 bpm. Hyvä juoksu. Aamulla oli kylläkin muutama sentti uutta lunta ja sehän oli myös märkää. Lämpötila kohosi liki 4 plussa-asteeseen joten kohtalaisen lämmintä. Pienellä porukalla juostessa kilsat menee sukkelaan. 


Sunnuntain palauttava treeni tehtiin wattipyörällä, 1,5 tuntia peekoota.