sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Pitääkö olla huolissaan...



Sunnuntain pitkis oli Kotirataultran 3 kierrosta, yhteensä 18,9 km. Tarkoituskaan ei ollut huimiin suorituksiin mutta nuo kolme kertaa oli tällä kertaa ihan riittävät. Jotenkin rupesi askel painamaan.
Juoksu kulki kivasti kaverin kanssa höpötellen, ekan kierroksen tehtiin parin muunkin juoksukamun kanssa. Yhteensä juoksijoita taisi olla n. 15-16. Keli oli mainio, aurinko paistoi, tuuli ei yltänyt Porin metsään asti joten se ei haitannut. Olisiko asteita ollut pari plussan puolella. Koko matkan höpöteltiin niitä näitä joten reissu meni sukkelaan, peekoota sen siis piti olla. 

Kun sitten katselin sykemittaria olin vähän ihmeissäni kun sykkeet on koko ajan olleet ihan veekoon ylärajoilla. Ihmekös rupesi tuntumaan kropassa. Onneksi siis tajusin lopettaa, mielessä oli että jos menen vielä enemmän niin palautuminen vaan kestää kauemmin.
2:22:01, 18.92 km sykkeet 156/171. Oho sanoisin...Garmin antoi tällaista palautetta:



Koko juoksu siis tuon mukaan oli ihan liian kovaa, peekoot minun juurikin mitatuilla sykkeillä pitäisi olla maksimissaan 122 pintaan. No, enpä ole tuollaista palautetta ennen saanutkaan.
Saattaa olla nyt että perjantain kova vetotreeni vielä painoi, samoin myös edeltävä flunssakin. Vaikka olen mielestäni hyvin siitä flunssasta palautunut, niin tuo nyt tuntuu siltä etten ehkä kuitenkaan. 
Perjantaina siis oli tarkoitus juosta 4 x 2 km veto ja tavoiteaika vedolle 10:30. Tuntui aika utopistiselta mutta sitten treeni sujuikin todella hyvin. Tein niitä kylläkin vain 2, sillä tie oli paikoitellen yllättävän liukas ja vatsa rupesi hieman pistämään hanttiin. Vetojen ajat olivatkin sitten 10:30 ja 10:38. (5:02/5:28, 5:19/5:19) Yhteensä lämmittelyjen kanssa 7.5 km ja sykkeet ihan maltilliset 135/156. Siinä ei siis tuntunut siltä ettei olisi palautunut.
Lauantaina uimatreeneissä pääasiassa tekniikkaa, todella hyvät treenit.


Maanantainakin kunnon treeniä, päivällä ensi puolituntia koiran kanssa metsässä nauttimassa hienosta päivästä. Illemmalla Porin metsässä maastolenkki 1:05, 7.29 km avg 138. Syke siinäkin vähän yläkanttiin. Päälle tunti wattipyörällä avg 118 joten siinä sykkeet kohdillaan.
Tiistaina lepopäivä. Keskiviikkona taas Katinkurussa tunti, 7.12 km avg 138. Senkin olisi pitänyt mennä rauhallisemmin. Siihen päälle vielä tunti rapputreeniä ja vähän juoksuakin siis. Siinäkin sykkeet 138/167.
Torstaina lepopäivä ja vähän kehonhuoltoa. Sunnuntain spinni oli pakko jättää väliin ja palautua. Istuessakin syke ei laske ihan niin kuin pitäisi joten seuraillaanpa nyt herkällä...

Huoltopisteen se tärkein juttu on vihreet kuulat...

Rankka viikko jota en olisi edes tajunnut muuten jollei tuo sykemittari olisi huomautellut.
Viikolla liikuttu maltillisesti, mielestäni, mutta liian kovilla sykkeillä...





lauantai 8. helmikuuta 2020

Flunssaa ja Villasukkarakkautta


Kohta pari viikkoa on istuttu soffalla, kudottu sukkaa ja huilattu. Yskitty, niistetty aivasteltu. Podettu flunssaa. Yskitty ihan sikana. On sitten niin tylsää. Kuumetta ei ilmaantunut, tietenkin hyvä niin. Tauti alkoi sunnuntaina heti kuunvaihteessa ja sitten torstaina taisi olla kaikkein kurjin olo. Perjantaina vähän helpotti ja lauantaina oli olo että voisi  tehdä vaikka mitä. Sitten taas oli kurjaa oloa. Saikulla olin puolitoistaviikkoa ja edelleen saa niistellä ja kurkku välillä karhenee...
Miltei koko viikon on ollut sitten kivoja aurinkoisia päiviä. Toisaalta nyt kun jo tekisi mieli lähteä juoksemaan on niin karsea vesisade ja myrskytuuli että hyvä että voi vielä hyvillä mielin jäädä sisälle...

Mutta ei tässä kyllä helmikuussa ole vielä ehtinyt mitään treeniä tehdä. Kolmen viikon päästä olisi tiedossa hallipuolikas, mahtaakohan ennätykset paukkua.

Superkompensaatiosta en nyt ole ihan varma, kohoaako kunto levossa jos olet kipeänä levossa, hhmm...Nyt jyllää joka puolella kaikennäköistä tautia ja pöpöä että  itse ainakin pitää olla tarkkana ettei lähde liian aikaisin liikkeelle. Lueskelin jostain artikkelista että jos on nuhaa, yskää ja kurkkukipua ilman kuumetta, muutama päivä sairastelun jälkeen lepoa ja sitten voi rauhallisesti aloitella. Siis voinnin mukaan.


Talven todennäköisesti ainoa lumiukko
Viime viikkojen liikkumiset on yksi jooga ja yksi liikkuvuustreeni venyttelyineen. Martan kanssa käytiin rauhallinen kävelylenkki Yyterissä, 1:16, 4.5 km avg 90. Käytiin tsekkaamassa dyyneille lumetettu pulkkamäki. Siitä nyt ei ollut enään kuin muisto jäljellä, hullua touhua sanoisin. Viikon lumetuksen jälkeen päivä pulkkamäkeä ja sen jälkeen on tainnut sataa vettä joka päivä. Lumetus oli ensimmäinen laatuaan Yyterissä ja todennäköisesti viimeinen. Onhan tämä kurjaa kun ei ole talvea eikä siis lunta ollenkaan. Toivoisin että lunta ei enään edes tulisi, metsässä on ollut hieno juosta ja patikoida kun on vihreää ja helppokulkuista.
Toki tykkään hiihtää mutta toivottavasti ensi talvena sitten...

Siksakkia Jonsukat

RaitalankaJonit

Olen innostunut taas kutomaan sukkia. Nimenomaan Jonsukkia, joiden suunnittelija Jonna Nordström asuu Reposaaressa. Ihania värikkäitä ja helppoja, nopeita tehdä. Ostin hänen kirjansa ja siitä tein itselleni nuo SiksakkiaJonsukat ja tekeillä on synttärilahjaksi RaitalankaJonit. 
Kudoin sukkia kyllä joulunakin mutta nyt on ollut kiva tehdä jotain , kun tässä soffalla sattumoisin on istuskeltu. Hain jo valmiiksi keltaista seiskaveikkaa seuraaviin sukkiin, jotka myös menevät lahjaksi.

Joka tapauksessa nyt rupeaa jo harmittamaan tämä istuskelu. Tänään on ollut sellainen myräkkä ettei ole pihalle tehnyt mieli. Mutta. Huomenna alkaa taas tosiakkojen treenit !



sunnuntai 2. helmikuuta 2020

Kisailmoittautumisia...


Helmikuu alkoi yhtä vihreänä ja lämpinä kuin tammikuu loppui. Vettä on toki satanut todella paljon mutta onhan se aurinkokin paistanut. Polut kutsuvat ja saavat jo kesän kisat mielen päälle. 
Mielellään pistäisin osallistumisia vähän liiankin kanssa mutta pitäisi yrittää sijoitella kisoja niin ettei saa ruuhkaa aikaiseksi.
Puolikas ja kokonainen maraton on jo sovittuna, kesän polkukisat on vielä ollut mietinnässä. YPH odottelee tuossa miten käy, niiiin tekisi mieli mutten vielä ole painanut nappia.
Koli odottelee lokakuussa, sitäkin funtsein tarkkaan. Ihme soutamista ja huopaamista sanoisin...
Sinne pitäisi vielä saada kyyti ja majoitus hoidettua.

Kuunvaihteen lumitilanne...
Tänään piti aamulla lähteä Aulangolle pitkistä juoksemaan poluille ja uusille mestoille. Aamulla kuitenkin kun heräsin oli kurkku niin kipeänä ettei reissuun kannattanut lähteä. Illalla sitten jo painoin osallistumisnappia Aulanko Trailiin. Vaikuttaa kivalta tapahtumalta eikä ole liian kaukanakaan. Selviää päiväreissullakin. 

Maanantaina pidin vain kehonhuoltopäivän, vähän liikkuvuustreeniä myös.
Tiistaina pitkiä mäkivetoja 10 kertaa. Tehtiin se pienellä porukalla joten oli kivat sessiot. 1:07:11, 7.6 km sykkeet 126/181. Sykkeet näyttää nyt hurjalta mutta käytössä on suunto, sillä garminin huoltohommat on vielä vaiheessa. 

Suunto Ambit 2R

Keskiviikkona hallitreenit, corea ja voimaa. Loikkia, hyppyjä yms. 
Pari kilometria tuli myös juoksua.
Torstaina treenitehtaalla sisäsoutua ja hiihtoa skiergolla, 5x4 min vetoja. 54:19 sykkeet 111/137.
Perjantaina juoksua n. 1,5 tuntia, 11 km avg 124.
Lauantaina uintia ja mm. potkutekniikkaa, 1:30 min. 

 

Sunnuntaina sitten heräsinkin kurkkukipuun joten lenkki supistui kävelyyn Martan kanssa, 2,5 tuntia upeassa kelissä ja auringonpaisteessa. Ihan kiva pk-lenkki kuitenkin vaikken olekaan varma oliko ihan järkevää vähän kipeänä.

Martta oli tyytyväinen pitkään lenkkiin

Tammikuussa tuli juostua 120 km. Viikon matalasykkeiset peekoot 7,5 tuntia. Kehonhuoltoa, liikkuvuutta, lihaskuntoa, juoksua, kävelyä ja uintia. 
Toivottavasti tämä flunssa ei iske kunnolla kiinni, nyt oli taas hyvä draivi päällä...