Näytetään tekstit, joissa on tunniste Himos-Trail. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Himos-Trail. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Sykkeet vinksinvonksin


Muutaman treenin aikana on nuo sykkeet pomppineet ihan miten sattuu. En ole treenannut liikaa enkä mitenkään ole ylikunnossa...silti on jotain outoa.
Vaikka kuinka rauhassa aloitan juoksun niin syke pomppaa 150-160:een. Onhan sekin normaalia että se on alussa korkeampi, mutta musta tuntuu ettei se nyt siitäkään johdu. Syke pomppii pitkin lenkkiä ylös alas. Rupesin epäilemään sykemittaria. Mittarini on Suunto Ambit 2R. Olen pessyt hihnaa koneessa ja patterikaan ei ole vanha. Googlailin ongelmaa ja päädyin siihen että mittari ottaa alussa häiriötä paidasta joka hinkkaa siinä ihon vastakkaisella puolella. Kuullostaa hullulta mutta siltä se eräänkin lenkin aikana vaikutti. En ole järin kova hikoilemaan ja vasta kun on kroppa kunnolla lämmennyt niin rupeaa mittarikin tasoittumaan. Tuntui auttavan kun vähän kastelin myös paitaa mittarin kohdalta ja ohuempi paita ei ehkä aiheuttanut niin häiriötä.
Tiistain treenin tein kotimatkalla töistä, autolla metsätien varteen ja sitten itse metsään. Ei taaskaan houkuttanut asfalttijuoksu. 45 minuuttia tasavauhtista peekoota. Suhtkoht pysyi sykkeet aisoissa vaikkakin kyllä tunsi että jotenkin kävi kroppa vielä ylikierroksilla hektisen työpäivän päätteeksi. Töistä suoraan lenkille ja metsästä suoraan nimpparikaffeille.
Keskiviikkona oli vuorossa taas lyhyet vedot. Töistä taas Porin metsään. Alussa koitin aloittaa kovin rauhassa että sykkeet tosiaan pysyy matalana. 700 metrin jälkeen vilkaisin mittariin ja sammutin sen. Aloitetaan alusta..keskisyke 150 ja max 168. Uusi kokeilu ja kilometrin keskari 147, liian korkea mutta suht tasainen. Mielestäni menin tooosi hitaasti. Kun pääsin paikkaan jossa teen nuo lyhyet vedot oli ekan 200m vedon sykehuippu 187. Mähän olisi normaalisti jo kuollut tuossa. Seuraavat 183 ja 178...pahalta ne ei tuntunut ja syke laski tosi nopeasti hyvinkin alas. Kaksi viimeistä vetoa oli jo normaalien sykkeiden rajoissa 156. Siitä kun lähdin rauhassa palauttelemaan niin syke oli heti alle 130. Sammutin taas mittarin ja tein kilsan testin, keskari 130 ja parin loivan ylämäen kohdalla nousi 138:een. Uusi testaus vielä ja viimeisen kilsan keskari oli jo 125. Tulin siihen päätelmään että vasta kun kunnolla hikosin toimi myös mittari oikein.


Perjantaina oli vuorossa loivaa ylämäkitreeniä. Lähdin huolella rauhallisesti ja 7 x loivaa ja pitkää ylämäkeä reippaalla menolla. Vetojen sykkeet n. 156 jotta ihan hyvä treeni vaihteeksi. Olin taas Porin metsässä. Kävin myös tekemässä kyseisen treenin jo aamutuimaan ennen töihin menoa. Tuli mukava aloitus päivälle ja töistä pääsi suoraan kotiin nauttimaan aurinkoisesta hellepäivästä. Olikin muuten varmaan ensimmäinen kunnon hellepäivä, illallakin tarkeni shortseissa...


Porin metsä on muuten mahtava paikka käydä juoksemassa, polkuja ja pikkuteitä riittää ristiinrastiin vaikka kuinkapaljon. Olen sieltä löytänyt yllättävän paljon upeita polkuja ja hienoja maisemia ja fiiliksiä lenkeilläni. Porin metsä on myös osa Kansallista Kaupunkipuistoa.


Lauantaina suunnattiin mökille, keli oli aika myrskyinen mutta lämmin. Ei parempaa saunaa löydy kuin meidän mökiltä ja siihen kuuluu aina pulahdus mereen löylyjen päätteeksi.
Sunnuntaina vuorossa viikon pitkis. Se onnistui sykkeiden puolesta mainiosti, keskisyke oli 123. Pari tuntia pilvisessä mutta lämpimässä säässä.


Nyt olisi sitten kuukauden verran aikaa LoppiExtremeen. Siitä kuukausi eteenpäin on jo Himos Trail. Himos Trail on ruvennut vähän hirvittämään kun on katsellut niiden reittivideoita. Nousuja tuntuu olevan oikein kunnolla. Onneksi ei kovin vaikeaa maastoa joten ehkä siitäkin jotenkin selvitään. Yksin ei tarvitse kumpaakaan kisaan lähteä vaan olen mukana muutaman Takomorunners-heimolaisen kanssa :) Himoksen kisaan mennessä pitää saada lisää "jerkkua" kinttuihin. Jospa se vähän helpottaisi juoksua...




maanantai 5. kesäkuuta 2017

Uudet tavoitteet kiikarissa


Nyt kiireesti kohti uusia tavoitteita ennenkuin jämähtää ihmettelemään mitä rupeaisi tekemään. Minä tiedän jo mitä teen tänä kesänä...

Viikko Nutsin jälkeen on palauteltu ja huollettu kroppaa, lähinnä jalkoja. Keskiviikon palauttavan lenkin jälkeen pohkeiden pakotus hieman keveni. Portaat pääsee alas jo liki normiaskeleilla.
Sitten oli vuorossa kehonhuoltoa venyttelyjen ja rullailujen merkeissä. Kroppa rupesi jo taipumaan kiertoon ja kaarteisiin...sunnuntaina jo kunnolla pidempää lenkkiä tasaista ja rauhallista vauhtia. suuntasin metsään joka on hieman armollisempaa jaloille. Vähän se takkusi aluksi mutta yhtäkkiä huomasin taas juoksun maistuvan rennolta ja suorastaan sanoen lennokkaalta. Ehkä siihen taas kerran vaikutti upea ympäristö, Yyterin metsäpolut ja auringonpaiste..

 Mielessäni on käynyt että tämän vuoden treeniä voisi jatkaa pienillä fiilauksilla maratonillekin. Treenattu on tavoitteellisesti ja säännöllisesti. Olen punninnut eri vaihtoehtoja. Syyskuussa on Tampereella maraton jonka yhteistyökumppaniksi Takomorunners on lähtenyt. Yhteisön kautta pääsin mukaan joten näin ne treenit sitten jatkuu. Tampereella  olen juossut ensimmäisen maratonini mutta mielelläni menen sinne uudestaan. Tapahtuma on erittäin hyvin järjestetty ja minä pidin reitistä, vaikka reitti tehdään neljänä lenkkinä niin minulle se tuntui sopivan. Maasto oli vaihtelevaa ja helppoa.
Kesän ajalle on sopivasti aina jonkinlainen kisa kerran kuussa, sopiva tahti. LoppiExtreme on polkujuoksutapahtuma heinäkuun lopussa, elokuussa  HimosTrail, molemmat ovat Takomorunnersin yhteistyökumppaneita. Heimolaisena olen mukana...näistä siis myöhempänä juttua.

Pikkuhiljaa siis aloitellaan taas treenejä. Kolmen kuukauden soppari Pt:n kanssa päättyi tähän Nutsiin, mutta jatkoa saattaa seurata....

Heimotuubi



Niin että kesäduunit on valmiina.