Endorfiinejä / matkalla Pariisiin

Rankka reissu päättyi siihen etten ehtinyt aikarajan puitteissa maaliin vaan myöhästyin runsaat viisi minuuttia. Sikäli se ei harmita sillä maaliin todellakin juoksin vaikka edelliset tunnit oli aikamoista taaperrusta. Sikäli ajatukset on olleet kaksijakoisia että voinko sanoa juosseeni ensimmäisen ultrajuoksuni sillä ainakin viimeiset 20 kilometriä mentiin kävellen. Vaikeudet alkoivat pikkuhiljaa hiipiä toisen huollon jälkeen. Olin Äkäslompolossa jo keskiviikkoiltana ja miltei ensimmäiseksi kävin kävelyllä Jounin kaupalla tsekkaamassa kisakeskuksen. Samalla sain vähän aineenvaihduntaa liikkeelle 12 tunnin automatkan jälkeen. Oltiin juoksukamujen kanssa majoituttu aika lähelle kisakeskusta.Torstainakin käveltiin koko päivä eestaas, shoppailtiin ja seurailtiin muiden kisaajien menoa, siinä kyllä pääsi jo vähän tunnelmaan kiinni. Tankkailtiin ruokaa ja nestettä, jota muuten kului huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Nyt olisi tiedossa mukavaa keliä, ei onneksi uutta hellejuok...

Kesän mahtavin ja hauskin juoksutapahtuma oli lauantaina Lattomerellä. Nakkilassa ihan Porin kupeessa. Tapahtuman keskiö sijaitsi Lattomeren Toiveen majalla. Mukana oli 31 juoksijaa ja vielä talkoolaisia siihen muutama joten paikka oli juuri kompaktin kokoinen tällaiselle ryhmälle. Majaan mahtui hyvin tuollaisen porukan eväät, herkut, herkut ja vieläkin herkut ja muut ruuat ja juomat. Onhan se selvää että ultrakisoissa ruualla on miltei kaikista suurin merkitys. Henkisesti ja fyysisesti. Sapuskat tuotiin nyyttäriperiaatteella joten pöydästä sitten löytyikin ihan laidasta laitaan kaikkea mahdollista. Tarjolla oli toki kanakeittoakin joten pelkkää herkkua ei tarvinnut napostella.  Oman vatsani tuntien otin pöydästä syömistä harkiten. Majoitustilatkin löytyivät jonne pääsi lepäämään, ne olivat kyllä rajalliset joten löytyi pihalta myös jonkun telttakin. Saunat olivat lämpimänä ja jo pelkkä pesukin virkisti kierrosten välissä. Sauna oli perinteinen mökkisauna jossa ve...

Kuva: Johanna Kärkkäinen Lauantaina taas juostiin. Aamusta iltaan. Juoksua olisi saanut halutessaan jatkaa seuraavaan aamunkoittoon. Lattomeren Ultraintervalli oli tapahtumana järjestään toinen. Tapahtuman järjestäjinä toimi KPK 24/7 Satakunnan yhteislenkkiporukka. Ideana yhteislähtö kolmen tunnin välein 13 km reitille. Kahdeksan kertaa tekisi 104 km. Osallistujia oli miltei 30, mukana kokeneita ultraajia ja muutamia meikäläisen tapaisia kokeilunhaluisia kahjoja. Olin vähän ajatellut että neljä kierrosta pitäisi jaksaa. Tai sen pitäisi tällä kertaa riittää. Kotiin piti mennä yöksi sillä seuraavana päivänä olisi kummipojan konfirmaatio. Eka lähtö oli lauantaina klo 10.00. Reitti kiersi Lattomeren kylänraittia, pääosin sorateitä 13 km. Lukuunottamatta paria pitkää suoraa oli reitti ihan sopivan vaihteleva, kilometrin peltoaukealla kyllä tuuli vasten naamaa niin että hyvä kun lippis pysyi päässä. Päivä oli tosi lämmin, aurinko porotti ihan liikaakin. Olin etukätee...