Metsäkeikalla hirviä jahtaamassa

Tiistaina tuli vain käveltyä koirien kanssa syksyisestä kelistä nauttien. Tunnin lenkki ihan reippaalla askeleella. Keskiviikkona sitten taas itse asiaan Karhuhallissa. Sisäpiiri kohdisti patoutuneet energiansa lihaskuntotreeniin. Haasteellinen trinity-challenge jota viime talvena treenattiin. Huomasin muuten että nyt sujuikin aikalailla mallikkaammin. Illan treenistä tuli muutenkin normaalia tehokkaampi, sillä tein sitä ennen 8 kilometrin maastolenkin. 1:10:44 , 8,28 km avg 145 bpm. Peekoosta tuli vähän reippaampi kun meinasi mennä pitkäksi ja piti ehtiä sisätreeneihinkin. 

Torstaiaamuna palauttava uintitreeni ennen töihin ryhtymistä, 1 km ja 41 min.

 

Perjantaina töiden jälkeen taas Porin mettään, vauhdilla katinkuruun ja palautellen takaisin. 51:44, 6.86 km avg 135 bpm. Menomatkalla pari kilsaa reippaasti alle kutosen vauhtia, yksi jopa 5:18 vaikka en edes rypistellyt. Ehkä jotain kehitystä on tapahtunut. Klassinen esimerkki taas tällä kertaa, olin aivan kahden vaiheilla jätänkö lenkin väliin mutta kun kun kaveri postasi menevänsä samoille poluille juurikin samoihin aikoihin niin äkkiähän sitä sai juoksukamat päällensä ja lähti nopeasti perään. Ei enään laiskottanut. Siis ryhmässä on outoa voimaa!

Tuttu portti katinkuruun

Lauantaina vietettiin koko päivä syksyisessä metsässä. Todellakin metsän syvimmissä syövereissä., kivikkoa ja juurakkoa, kaatuneita puunrunkoja, oksia, ojia kapeana ja levempänä, karahkaa ja heinikkoa. Satoi vettä ja siis sen mukaisesti oli aikalailla märkää. Olin hirvimiesten seurassa ajomiehen roolissa. Päivä alkoi aamuseiskalta yhteisellä aamupalalla. Vettä tosiaan satoi mutta ei onneksi ollut kylmää, lämpöä n. 7-8 astetta. Siitä lähdettiin sitten päivän viettoon, kolme ajoa aamupäivällä, lounastauko hernekeitolla ja pannarilla ja iltapäiväksi vielä kolme ajoa. Onneksi tauolla sai vaihtaa kuivaa vaatetta. Sukat olivat pysyneet kuivina mutta alupaidan vaihdoin ja hanskat. Takki oli aikalailla märkä mutta liikkeessä kun taas lämpeni ei se haitannut, ei tullut vilu. Tässäkin lajissa huomaa hyvien varusteiden merkityksen. Ensimmäisen ajon aikana taisi sataa eniten, kunhan sade hellitti ei eteneminenkään ollut niin haastavaa. Iltapäivällä jopa aurinko pilkotteli. Aukeilla ja vähän korkeimmilla kohdilla näkyi hienosti syksyn ruskavärit. Saalistakin tuli joten päivä oli  kaikille onnistunut. 

 

Tuosta sitten vaan suoraan...

Tämä on hieman erilainen tapa viettää aikaa metsässä, olen siitä hyväonninen että kaverini kanssa olen päässyt mukaan tällaiseen, oikeastaan ihan extreme-juttuun. Vähemmän tuolla varmaan naisia on mukana ajomiehenä ja tuntuu kyllä mukavalta kun vanhemmat herrasmiehet todella arvostaa meitä naisia jotka mukana pysyvät. Jahti loppui viiden maissa joten täysmittainen päivä oli.

Tässä lajissa olen oppinut käyttämään vähän kompassiakin, mielessä on ollut muutaman kerran että pitäisi enemmänkin opetella suunnistusta, ilman muuta jossain vaihesssa kun aika antaa myöden.

Maisemiakin ehti välillä ihailemaan kun odotteli seuraavan ajon lähtötuuttausta

 

Siellä sitä painellaan totisena

Sunnuntain pitkiksen jätin väliin ja nukuin pitkät unet. Garminin mukaan 9,5 tuntia ja siitäkin syvää unta melkein 7 tuntia. Taisi kuitenkin päivä väsyttää!

Illalla lähdin jo ihan pirteenä syksyn ensimmäiseen spinniin, johon siis kerrankin ehdin mukaan. Puolitoista tuntia hikistä polkemista. Hyvä treeni vaikka vähän varmaan tuli himmailtuakin näin ekana kertana.

Metsäkeikasta johtuen tällä viikolla liikuttu useita tunteja! 

Kummasti lämpeää pehva kunnon nuotion äärellä

Viikko vielä palautellen syksyn viimeistä kisaa varten ja sitten voi jo rentoutua...

Tasohyppyjä ja muuta kesälomapuuhaa

Toinen lomaviikko alkoikin taas reippaasti. Ei ole oikein mökillä ehditty olemaan niin onkin sitten ollut helpompi lähteä juoksemaan. Mökkimme on saaressa joten se vähän hankaloittaa lenkkien järjestelyjä. Tämän viikon treenijärjestys meni siten uuteen uskoon että tein ne perättäisinä päivinä, pidetään sitten loppuviikosta ne vapaapäivät.

Maanantaina kympin lenkki taas matalalla sykkeellä. Ekan viisi kilsaa menin pyöräteitä korkeintaan 138 sykkeellä ja vauhti 6.30 luokkaa. Minulle hyvä vauhti noinkin pienellä sykkeellä. Toiset viisi kilsaa hiekkapoluilla ja vähän dyyneilläkin. Hiekka tekee menosta vähän raskaampaa.

Tiistaina sain yllättäen lenkkiseuraa joten lähdin Porin metsään vielä illalla. 7,5 kilsan mäkinen reitti meni pitkästä aikaa kaverin kanssa rupatellen niitä näitä. Ylämäet lujaa ja peekoota siinä välillä.

Keskiviikkona piti olla lepopäivä mutta sopiva hetki tehdä voimatreeniä. Pari kilsaa lämmittelyä alkuun. Muutama luisteluloikka, tasolle nousut edestä ja sivuittain, etenevä askelkyykky, etenevä tasahyppely ja vielä tasohypyt. Taso oli nyt hieman matala, pitää löytää parempi paikka siihen treeniin. Kyllä ilmeisen tarpeellinen treeni siitä päätellen että reisissä ja persuksissa on tuntemuksia uudesta treenistä. Kuinka se voikaan olla vaikeaa tehdä noita voimaharjoitteita vaikka nytkin ne oli tosi helppo ujuttaa lenkkipolun varteen. Useammin vaan pitää noitakin tehdä.

Loikkatreeniä

Poika oli fölissä näyttämässä mallia

 

Huh.

Mahtui tähän alkuviikkoon myös mm. mansikoiden pakastaminen. En ole tainnut niitä pariin vuoteen pakkaseen laittanutkaan. Nyt sitten on muutama litra varattu ensi talveksi, lähinnä puuron ja rahkan joukkoon. Tyttären ja tyttärentyttären kanssa vietettiin yksi päivä shoppailemassa, äkkiä siinä päivä sitten kuluikin. Tuli tehtyä pari hyvää löytöäkin, mökille ja vaatekaappiin...taas. Huomasinpa että oli neljä sukupolvea liikkeellä kun oli vielä minunkin äitini matkassa. Laatuaikaa tyttöjen kesken siis, näitäkin päiviä tarvitaan.

Torstaina piti sadella vettä mutta eihän sitä tullutkaan, rupesin pitkästä aikaa kutomaan sukkaa. Pirtsakkaa raitasukkaa seiskaveikasta, varrettomat joten niitä passaa pitää näin suomen kesäkelilläkin. Illemmalla sitten tein lyhyen vetotreenin, 5 x 200 metriä ja pk alkuun ja loppuun. No, ihan innostuin ja tein jopa kuusi vetoa....edellisen päivän voimaharjoittelu kyllä tuntui takareisissä ja pakaroissa

Perjantaina ei treenattu. Lähdin mökille. Kuopus leirityi sinne myös illalla. Tuli saunottua ja uitua.

Lauantai oli myös rentoa mökkeilyä. Lihaskuntotreeniä ujutettiin päivän ohjelmaan vaikka piti olla lepopäivä. Mulla on reidet ollut tönkkönä vielä keskiviikon jäljiltä joten otin hieman rennommin. Keppijumpalla liikkuvuutta vaihteeksi yläkroppaan. Mutta. Pakko oli tasohyppyjä kokeilla vähän korkeammalle. Penkkiryhmä pihalla vaikutti sopivalta. Myönnetään että yritin pinnistää ainakin kymmenen kertaa ennenkuin uskalsin hypätä. En tiedä miksi nuo tasohypyt on hankalia, liian matalastakaan ei vastaavaa hyötyä saa ja liian korkeat jännittää. Kun ensimmäisen kerran saa hypättyä niin sittenhän jo treenikin sujuu. Nyt tiedän sitten sopivan mökkitreenin "kun jotain tarttis saaressakin tehdä"....

Tuli mökillä tehtyä maalaushommiakin,
 ettei mennyt ihan laiskotteluksi

Aamu-uinnilla

Kun nyt kerrankin on ollut kesäinen keli niin sunnuntain pitkä lenkki jäi tekemättä. Mulla oli jo juoksutrikoot jalassa kun päätettiinkin miehen kanssa lähteä iltakävelylle Yyteriin. Käytiin rannalla ravintolalaiva Helmessä... kun sain miehen liikkeelle niin piti toimia. Vähän höntsäruokaa...näitäkin päiviä tarvitaan.

LoppiExtremeen on enään viikko ja nyt rupeaa jo vähän miettimään mitenköhän sujuu. Harmikseni kaverini perui joten näillä näkymin joudun ajelemaan sinne yksikseni.

Maanantaina kävin vetämässä viimeisen vetotreenin ennen kisaa. Yyterissä ensin maastossa peekoota ja sitten parikin eri mäkeä joissa tein muutamat ylämäkivedot. Sain ihan hyvän treenin aikaiseksi. Tuo päivä oli taas sitä että aamusta alkaen teki lähtöä ja aina oli jotain muuta. Pääsin matkaan vasta kuuden aikaan illalla. Lähtö siis takkuili mutta heti kun pääsi lähtemään oli ihan hyvät fiilikset. Vielä kerran pieni palauttava lenkki ja sitten levätään ja huolletaan kroppaa ja tankkaillaan lauantaita varten. Vissyä ehkä vähän enemmän varoiksi jos sattuu olemaan lämmin keli.

Minua ei oikeastaan itse juoksu niin jännitä vaan kaikki muu sälä siinä ympärillä, ennen ja jälkeen...jotenkin vaan on lähdössä pidemmälle lenkille, 25 km. Ensimmäisen polkujuoksukisan ennakkovalmistelut ja jännitykset olivat sitä luokkaa etten oikein osaa enään vauhkota isompia...eka kisa oli siis Rukalla Nuts Karhunkierros. Ennen kisaa on kaikki voitava tehty joten turha tässä vaiheessa onkaan enää hermoilla. Jos on raskas maasto tai askel niin sitten vaan mennään hitaampaa ja nautitaan matkasta. Varusteet on hoidossa joten nyt sitten vaan himmaillaan ja huolletaan. Hyvä huoltaa myös pääkoppaa tulevaan ettei ihan liikaa innostu revittelemään.

Tämä viikko on vielä kesälomaakin. Esikoisen Leo-poika onkin sitten loppuviikon meillä päivät hoidossa joten siinähän se lomaa sujuu.