Näytetään tekstit, joissa on tunniste yyteri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yyteri. Näytä kaikki tekstit

tiistai 28. helmikuuta 2023

Hiihtolenkkejä ja polkujuoksua


Nyt on länsirannikollakin ollut mahtavia talvikelejä. Suoraan kotiportilta on päässyt hiihtämään (miltei), kuten myös juoksemaan lumisille poluille. Sukset on olleet marraskuusta asti valmiina ja viime viikolla pääsin eka kertaa ladulle. 100 minuuttia ja 9 kilsaa. Aivan pelkästään nauttien siitä mahdollisuudesta että voi hiihdellä omilla kotiladuilla. Pakkasta oli lähemmäs kymmentä astetta joten jalassa oli perinteiset pertsasukset. 

Viikonloppuna ehdin poluille vasta sunnuntaina. Kalenterissa oli rentoa pk vauhtista polkujuoksua. Ensin pk1:llä ja loppu pk2:sta. Siis todella vaikeaa pitää vauhti tarpeeksi hitaana niin että syke ei nouse. Vähän väliä sai ottaa kävelyaskelia. Pisti hieman nyppimään kun ei tullut tekemisestä mitään. Kun pääsi kakkosalueelle, pystyi jo ihan juoksemaankin. Koska keli oli upea niin kyllä se meno siitä iloksikin muuttui. Aikaa meni 1:10 ja matkaa kertyi runsas 6 kilsaa. Sisältäen alku- ja loppuverrat. Sykkeet 114/130 bpm. Lopussa siis liki kynnystä, mutta muuten sain soviteltua hyvät sykealueet. Ennen juoksua tein myös erillisen 20 minuutin liikkuvuustreenin.


Maanantaina lähdin aikaisin töistä jotta ehdin aurinkoisen aikaan hiihtämään. Onneksi on mahdollisuus liukumiin. Nyt pistin jalkaan nanogripit kun keli oli nollan tienoilla. Kotoa ei suksia tarvitse pitkää matkaa kanniskella kun pääsi ladulle. Se on luksusta ettei tarvitse autolla lähteä ladun varteen. Saan tehtyä hyvinkin rengasreitin joten ei tarvitse kun päättää kumpaan suuntaan lähtee. Taisin pukea liikaa vaatetta, kun aika alkuun jouduin vähentämään kerroksia. Aurinko lämmitti eikä tuulikaan häirinnyt. 

Suuntasin tietenkin Yyteriin. Rannalla oli hyvä latu jota pitkin pääsi rannan päästä päähän. Aivan mahtava keli. Välillä ihastelin maisemia ja jatkoin matkaa. Ulkoilijoita oli jonkin verran liikkeellä ja myös muutamia hiihtäjiä tuli vastaan. Tein vähän ylimääräistä kierrosta ja päätin tulla takaisinkin rantaa pitkin. Saldoksi tuli runsas 16 kilsaa ja aikaa meni 2:34. Sykkeet tällä kertaa 110/130 bpm. Hyvää peekoota. Illalla vielä kehonhuoltoa. 


Tänään vielä uintitreeni. Hyvä palauttelua. Loppuviikoksi on luvattu lämpenevää joten ei meilläpäin ladutkaan kauaa pysy kunnossa. Kun tuulee niin metsän ladut on piankin roskia piukassa. 


Yyterissä on talvipolut parhaimmillaan. Parasta just nyt eikä enään huomenna...



sunnuntai 8. toukokuuta 2022

Räpsöö Run, juoksukisa saaristolaismaisemissa


Reposaarihan oli se paikka "vaiks kui kaukan ja iha outoi ihmisii." Joten juoksukilpailu saarella on todellakin aivan uniikki mahdollisuus lähteä haistelemaan merimaisemaa ja vaikka haaveilemaan pidemmästäkin vierailusta siellä. Kisana Räpsöö Run on kaikille sopiva rento juoksutapahtuma. Juuri  sellainen pieni kyläkisa jossa pääsee ihan erilaiseen tunnelmaan kuin jossain massatapahtumissa. Kyseinen kisa on ollut hetken tauolla, nyt sille on onneksi löytynyt uusi järjestäjä. Edellisestä lappujuoksustani Räpsöössä onkin jo muutama vuosi aikaa. Kisa on viikon päästä, 14.5. Minulle se onkin kevään ensimmäinen lappukisa. Jostainhan kisakausi pitää aloittaa ja tämä on juuri sopiva tähän kohtaan. Yllä oleva kuva on Siikaranta Campingin kallioilta.

Räpsöö Runissa ovat matkatkin sopusuhtaista, kuuden kilsan kulttuuripläjäys tai 10 kilsan kilpasarja, jossa kulttuurikierrokseen lisätään vielä tovi rantojen rymyämistä. Lapsillekin löytyy oma matkansa.  

Tämä kuva onkin vuodelta nakki ja jotain...

Reittiin mahtuu siis metsätietä, polkuja, soratietä ja ehkä jokin ihan pieni asfalttipätkäkin. Luulisin että mukaan voisi mahtua myös kallioita ja pyöreitä, meren muovaamia rantakiviä. Kierroksella luvataan näkyvän myös kaikki saaren parhaimmat nähtävyydet. Mikäli et tunne paikkaa entuudestaan, tiedoksi että iso osa reittiä kulkee merenrantoja mukaellen. Joten merimaisemat on taattu. Sarjoja löytyy miehille, naisille, lapsille ja jopa originaaleille paikallisille. Siihen sarjaan voi ilmoittautua myös ne jotka tuntuvat henkisesti kuuluvan kyseiselle saarelle.

Räpsöö Run lähtee tänä vuonna Siikarannan leirintäalueelta. Mikäli et ikinä ole käynyt Reposaarella tai Siikarannan leirintäalueella, suosittelen ehdottomasti käymään paikan päällä. Siikarannalla voipi käydä vaikka vaan kaffeella tai jätskillä, tai nauttimassa merimaisemista upeilla kallioilla. Paikka on ihan miltei jo vakio pysähdyspaikka fillarireissuilla.

Juoksukilometrejä on hiljalleen kertynyt. Huhtikuussa sain kasaan 50 kilsaa. Olen pyrkinyt maltilla lisäämään matkaa. Enemmän on pyöräilty ja uitu ja käyty salilla. Tämän viikon maanantaina juoksulenkki Porin metsässä, 1:02:36, 8 km , avg 130 bpm. Sitä ei ainakaan polkujuoksuksi lasketa, sillä polut on päällystetty sepelillä. Onhan se sitten helppoa baanaa mutta ei ollenkaan saa kiksejä siitä että juoksee kovalla sepelillä keskellä metsää. Tiistaina runsaan tunnin salitreeni ja keskiviikkona jo kunnon maasto- ja polkujuoksua Yyterissä. 1:19, 9.6 km avg 143 bpm. Pori Trail Runners aloitti taas yhteislenkit. Yyterissä oli 12 juoksijaa. Kiva lenkki, ihan reipasta vauhtia mutta sopivaa kyllä. 

Pori Trail Runnersin yhteislenkki Yyterissä

Torstaina olin kuitenkin aika väsynyt edellisen päivän juoksusta joten jätin rapputreenin väliin ja pidin lepopäivän. Olen saanut jossain välissä myös akillesjänteeni jotenkin nutturalle. Olen sitä vähän lepuuttanut. Nyt kyllä luin että vaivaa ei enään hoideta levolla vaan liikkumalla ! Olen aina ajatellut että pohkeenit olisivat tarpeeksi vahvat, nyt kuitenkin olin ymmärtäväni että niitä pitäisi ruveta vahvistamaan. Ihan järkeen käypää.

Viikko on ollut aika aurinkoinen mutta todellakin kylmä. Kovin odotan että kelit muuttuisivat edes vähän lämpimämmiksi. Loppuviikolla oli kaikenlaista muuta puuhaa joten liikunnat jäi vähiin, sunnuntaina onneksi jo tarkeni vähän puuhastella pihallakin.


Yyterin lietteiden pitkospuut ovat hyvässä juoksukunnossa





sunnuntai 19. joulukuuta 2021

Tonni täyteen


Pianhan se tämäkin vuosi on kulunut. Liikkumista on harrastettu monipuolisesti. Juostukin on sen 1000 km vaikka loppuvuotena juoksua tuli syystä tai toisesta aika vähän. Sen sijaan on tullut tehtyä paljon muita lajeja. Pyöräilyä, uintia ja lihaskuntotreenejä.

Korona on taas ollut puheenaiheena ja halleissa on siirrytty koronapasseihin. Uimahalliin, kuntosalille ja sisäliikuntahalliin on vielä voinut mennä ihan hyvin mielin mutta sekin voi muuttua yhtäkkiä. 

Maanantaina kehonhuoltoa. Sitä on pakko tehdä, sillä aina on joku paikka niiin jumissa ettei ole vaihtoehtoja.

Tiistaina juoksua. Tein pitkästä aikaa pieniä vetoja, laskin tolpanvälejä ja treeniksi tuli 10 x 100 m. 43:25, 6 km sykkeet 138/161. Piti mennä varovaisesti sillä takareisi tuntuu olevan aika juntturassa. 

Keskiviikkona Karhuhallissa kahvakuulatreeni 60 min. Yllättäen treeni auttoi jalkavaivaan.

Torstaina kävin jo aamulla tekemässä viikon uintitreenin, 10 x 25 m vetoja. Alkuun ja loppuun 200 m rauhallisempaan tahtiin.

Katinkurun reitti aamupimeällä oli hiljainen

Perjantaina juoksu heti aamulla. Katinkurun lenkki 56:43, 6.9 km avg 132 bpm. Taas rupesi takareisi vaivaamaan. Iltapäivällä onneksi hierojan käsittelyyn.

Lauantaina uintitreenit. Uiminen on kivaa. Olen todella ruvennut nauttimaan uimisesta.

Yyterissä uusia lankonkeja

Sunnuntaina aamulenkki Yyterissä juoksukamujen kanssa. Meitä lähti kaksi ryhmää ja koska kankku on edelleen jumissa, valitsin rauhallisemman vaihtoehdon, se oli ihan hyvä. Tuli oikein hyvä pk-lenkki. 1:57, 12 km avg 119 bpm. Keli oli aivan upean aurinkoinen, lämpötila miltei nollassa, vähän tuulista mutta ei liian napakkaa. Paikallistin reisijumin pakaraan, sieltä se säteilee reiteen. Rullailu ja fasciapallo  tuntuu auttavan.

Ekan mahtavan kuvan ikusti Anne L.



sunnuntai 22. elokuuta 2021

Kesäloman loppuun kevyt treeniviikko

Viime viikolla Aulangon poluilla oli vähän epätoivoinen olo kun taapersi mäkiä ylös. Pitäiskö muka niitä juosta ihan kilpaakin. Koville otti. Oudokseltaan taas. Näin Porilaisena tasamaan tallaajana olen sitä mieltä että juoksijoille, jotka asuvat mäkisimmillä alueilla on huomattavasti paremmat lähtökohdat kisoihin joissa juostaan tosi mäkisillä reiteillä. Löytyyhän meiltäkin mäkiä, mutta ihan omilla huudeilla on kovin tasaista...

Jokatapauksessa laskeskelin että Aulanko trailiin on vielä muutama viikko aikaa, joten eiköhän se tästä mäetkin vähän ala helpottaa.

Maanantaina alkoi kevyempi viikko joten pidin ihan ansaitun lepopäivän. Korkeintaan lapiohommia puutarhassa. Tiistaina pientä mäkijuoksua, 5 krt 100 m mäki ylös ja vastaavasti alas. Alamäkiäkin olisi syytä treenata enemmän. Minulla oli sauvat matkassa ja ne taisi helpottaa jonkin verran, sillä  jälkeenpäin treeni tuntui vähän turhankin iisiltä, 1:12:25, 5.2 km ja sykkeet 117/146. Pitää ensikerralla keskittyä paremmin hommaan. Treenin jälkeen pulahdus uimaan, virkistävää.


Keskiviikkona jo aamulla liikkeellä. Kalenterissa oli pk ja sitä sitten tehtiin, paitsi nyt pieni rapputreeni siinä välissä. Alkuverraa maastossa, yht. 1:11, 6 km ja sykkeet 113/141. Kuntoportaissa muutama liike, 2 x etenevä askelkyykky, 2 x auki/kiinnikyykky askeltaen joka toinen krs, 2 x kääpiökävely sivuttain. Paluu pienellä hölkällä, ei portaita pitkin. Hapotti ihan kivasti jalkoja. Tarkoitus ainakin oli kohdentaa liikkeet varsinkin sisäreisiin ja pakaroihin.



Torstaille vauhtileikittelyä. 3 x 5 minuutin vauhdin muutoksilla, kolme kierrosta, tai oikeastaan seurasin sykkeitä. Yhteensä 1:12, 8.3 km ja sykkeet 122/145. Puin pitkästä aikaa jalkoihin assutossut, Hokan cliftonit.

Perjantain lepopäivän sijaan kävin lauantain pitkiksellä, sillä lauantaina oli muita menoja. Koska on kevyt viikko, riitti pitkäksi nyt 1,5-2 tuntia. Lenkillä tajusin että nyt viedäänkin viimeistä lomapäivää, ensi viikolla alkaa työt. Hölkkäsin rennosti pitkin hiekka - ja neulaspolkuja. Koska parilla lenkillä olen nyt bongannut yllättäen kanttarelleja, huomasin tälläkin kertaa etsiväni niitä polun vierustoilta. Ei siis kannata mennä ensimmäistäkään kertaa sieneen, sillä helposti käy niin että juoksulenkitkin menee sienien kyttäilyyn ja siinä voi äkkiseltään jopa olla nokillaan jos ei katso eteensä. Rento lenkki siis, 1:32, 9.55 km avg 115 bpm.


Viimeisen lomapäivän kunniaksi kävin vielä fiilistelemässä Yyterissä läskipyörällä. 1:47, 16 km. Tässä kuussa on juoksua tullut jo tuplasti enemmän kuin koko viime kuussa yhteensä.

Viikonloppuna sitten rentoilua pienissä häissä ja sitten sitä kuuluisaa superkompensaatiota.



maanantai 10. toukokuuta 2021

Yyteriin lisää aktiviteettejä

Viime viikot on taas juostu pääasiassa polkuja pitkin. Pitäisiköhän mun keskittyä vain siihen, eikä koko ajan harmitella miksen päädy asfaltille.

Yyteriä ollaan nyt kehittämässä kovalla buustilla eteenpäin. Koronan aikana on kävijämäärät nousseet huomattavasti, enään ei ihan yksin tarvitse metsässäkään liikkua. Maastopyöräilijöitä viuhahtelee siellä täällä ja sitäkin aktiviteettia nyt ollaan täällä lisäämässä. Lomakylässä oleva Seikkailupuisto Huikee laajentaa Fatbike-vuokraustaan ja ilmeisesti Seikkalupuistoonkin tulee jotain uutta perheen pienimmille suunnattua rataa. 

Kangasmaastot houkuttavat helpoille poluille

Myös muita palveluja, esim. ruokapaikkoja, infopisteitä, opasteita yms. on lisätty ja lisää on tulossa. Tuleva kesä näyttää mitä kaikkea sitten ilmaantuukaan.

Padel-kenttiä, trampoliinipuistoa, täällä rupeaa olemaan ihan hyvät valikoimat aktiviteeteissa. Jokaiselle jotakin. Mikäli haluaa vain rauhallista menoa niin sinne vaan rannalle nauttimaan meren kohinasta tai ilta-auringosta. Unohtamatta tietty uimista. Usein myös kuulee kysyttävän löytyykö täältä hyviä karttoja esim. polkujuoksuun tai maastopyöräilyyn. Mitään vartavasten tehtyjä reittikarttoja ei tietääkseni ole, toki Yyterin maastokartoilla on niin paljon merkattuja polkuja että sieltä löytää kyllä reittejä. Ymmärrän kyllä että ilman paikallistuntemusta niille ei kaikki arvaa lähteä. Toivotaan että tänne saadaan myös valmiita reittikarttoja. Siellä täällä maastosta löytyy latukarttoja joiden perusteella kesälläkin kyllä pystyy suunnistamaan. Huikeesta lähtevä kympin fatbikereitti on merkattu myös maastoon ja se on todella kiva reitti myös juoksemiseen. Se taitaakin tällä hetkellä olla ainoa maastoon merkattu reitti.

Pitkospuita pitkin 

Neulaspolkuja

Yyterin maastoissa on juoksukaverien kanssa kierretty eri reittejä, samalla on hauskaa aina visioida mitä tänne voisi tehdä. Eräänkin kerran pähkäiltiin kuinka hienoa olisi jos täältä löytyisi myös opastettuja polkujuoksuja. Ei siis kisaa, vaan ihan aloittelijoillekin sopivia rauhallisia lenkkejä. Maastoa löytyy joka lähtöön ja kunhan reitit tulee tutuksi niin pystyy hyvin juoksemaan itsekseenkin. Meillä aina sanotaankin ettei Yyterin metsiin voi eksyä. Kunhan pysyy valtatien ja meren välissä.

Itse huomaamatta myös useimmiten ajautuu tutuille reiteille. Pyöräilijänä en hae mitenkään todella teknistä maastoa, mielellään sellaista just sopivaa. Juurakkoa ja kiveä saa olla ehkä mieluummin kuin jyrkkiä mäkiä. Vaikka viimeksi meninkin itselle vaikeampaa juurakkopolkua , huomasin että kyllä sielläkin pärjää. Kapeita pitkospuita välttelen, niissä tarvitaan jo hyvää tasapainoa ja rohkeutta. On täällä myös vähän matkaa leveääkin pitkosta jossa pystyy menemään fillarillakin.

Vähän juurakkoa

Yyteri onkin mainio vaihtoehto sellaiselle maastopyöräilijälle joka vasta aloittelee harrastusta, tai ei välttämättä halua rymytä metsissä. Maasto sopii koko perheelle. Lapset voi esimerkiksi mennä fillarilla edessä, äiti polkujuosta perässä ja kaikki tykkää!


Pitkoksia

Toukokuu on ollut hektinen, työt on pursuneet vähän yli ja kotona ollut pientä pintaremonttia. Juoksu- ja fillaritreenit ovatkin sitten suuntautuneet metsään. Maantiefillarilla myös yksi hyvä tempo- ja yhdistelmätreeni. Se olikin tosi kiva combo.  Mukaan mahtuu myös ulkokuntoilulaitteita, ylämäkijuoksua ja rapputreeniä. 



sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

Juoksua hiekkarannalla

Maaliskuun eka viikko olikin hyvä treeniviikko, ohjelmaa oli helppo noudattaa. Tuntuu että kevät tekee ryminällä tuloaan, sen myötä on myös motivaatio kohdillaan. Vaikkakin heti kun keväisempiin keleihin tottui, tuprutteli taivaalta taas lunta. Välillä on ollut hyvät juoksukelit, sitten taas todella liukasta ja sitten aikamoista loskaa. Tätähän se yleensä onkin. Kevät.

Viikko 9 sisälsi mm. joogaa, kuntopiiriä, juoksua ja maastopyöräilyä. Yht. 10 tuntia. Fatbike-lenkki tehtiin Yyterin maastoissa. Keli oli todella tuulinen ja erittäin jäinen ja liukas. Mentiin todella hissukseen ja siltikään ei vältytty muutamalla kaatumiselta, onneksi selvittiin mustelmilla. Pieni lumi jäisillä reiteillä oli harmittavainen.


Viikko 10 oli myös hyvä, tuli paljon treeniä. Maanantain lounastauolla 40 minuuttia reippailua koiran kanssa. Päivän päätteeksi sitten juoksulenkki, 42:40, 5.2 km avg 132 bpm. Tiistaina kehonhuoltoa, rullailua ja fasciapalloa. Vähän myös lihaskuntojumppaa. Keskiviikkona juoksulenkki Yyterin rannalla. Siis ihan hiekkarannalla, sieltä oli lumet sulaneet ja aivan mahtavaa juosta hiekalla. Eipä ollut liukasta ja muutenkin keli oli mukavan tyven. 1:12, 8.6 km avg 125 bpm.



Tyttären kanssa biitsillä

Torstaina fyssarilla ja ehkä tuo olkapää jo rupeaa antautumaan. Toivottavasti, sillä se rupeaa jo nyppimään kun ei lainkaan ole kunnossa. Perjantaina wattipyörätreeni valkun kanssa. Nousevatahtinen, hyvä treeni. 20 min Pk2, 25 min AeK, 25 min Vk1, 10 min Pk2.  Yht 80 min. Syketasot Kaupin kynnystestin mukaiset.

Lauantaina viikon pitkis, 2:20, 18.25 km avg 127 bpm. Hyvä juoksu. Aamulla oli kylläkin muutama sentti uutta lunta ja sehän oli myös märkää. Lämpötila kohosi liki 4 plussa-asteeseen joten kohtalaisen lämmintä. Pienellä porukalla juostessa kilsat menee sukkelaan. 


Sunnuntain palauttava treeni tehtiin wattipyörällä, 1,5 tuntia peekoota. 


sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Lähiretkeilyä ja kevään ekat nuotiomakkarat

Niin ne kelit muuttui nopeasti. Onneksi tuli hiihdettyä kun siihen oli mahdollisuus. Senpä vuoksi helmikuun juoksukilometrit jäi tosi vähäisiksi. Tammikuussa sain saldoksi vähän yli sata ja nyt lukema ei ollut kuin vähän yli puolet tuosta. Hiihtoa tuli 86 kilometriä. Tällä viikolla ei enään tullut hiihdettyä. Pari päivää satoi vettä ja lämpöasteen siihen päälle piti huolen siitä että luonnonladut kyllä hupeni silmissä. Tämä viikko toi myös taas kiristyksiä pandemian vuoksi. Muutama seuraava viikko toivottavasti näyttää miten kevät tulee jatkumaan. Onneksi ulkona voi treenata, yksin tai pienellä porukalla, kunhan huolehtii turvallisuudesta. 

Tällä viikolla jätin sen vuoksi muutaman sisäpyöräilytreenin pois, sen sijaan sitten omatoimista kuntopiiriä ja joogaa. Keskiviikkona vauhdikasta juoksua. Waldniel tekniikalla 300/100, 47 min 6.7 km sykkeet 136/164. Hyvä treeni.

Nuotiopaikalla

Perjantaina rauhallinen juoksu työpäivän päätteeksi, 59 min 6.8 km avg 121 bpm. 

Lauantaina houkutteli mahtava auringonpaiste heti aamusta, joten lähdettiin kamun kanssa patikkareissuun  Yyteriin. Mietittiin muitakin vaihtoehtoja, keväinen keli todennäköisesti houkuttelisi paljon muitakin ulkoilijoita, varsinkin suosituimmille reiteille. Siispä päädyimme ihan lähiseuturetkeilyyn ja olikin oikein mukava ja rauhallinen reissu, muita retkeilijöitä ei havaittu. Kolmisen tuntia ja evästelyt päälle. Matkaa tuli n. 12.5 km. Mukana repussa makkarapaketin lisäksi oli polttopuut, päämääränä oli eräs nuotiopaikka jossa pistettiin tulet ja nautittiin aurinkoisesta kevätpäivästä ja kevään ekoista grillimakkaroista. Varusteina molemmilla oli nastakengät, ei tarvinnut varoa askelia. Todella jäisiä polkuja ja sitten taas ihan sulaakin tietä.





Sunnuntaina keli oli edelleen aurinkoinen, lähdin pitkikselle taas ihan kotipoluille. Nastakengät oli taas parhaat, muutaman vuoden vanhat icebugit eivät petä. Jäisillä poluilla oli kiva mennä, aurinkoisimmilla paikoilla sitten olikin jo vettä jään päällä ja osin muutenkin märkää. Todennäköisesti viikon päästä on jo liian vetistä lähteä samoille reiteille. 2:06, 13.2 km avg 126 bpm.

Naisten Valmiusliiton kuksat
on ollut jo monessa mukana.



maanantai 22. helmikuuta 2021

Talvitriathlon

Talvitriahlon. Eihän siihen voinut kuin suostua kun kaveri ehdotti. Mikäs sen hauskempaa ja ihan vain rennon treenin merkeissä. Molemmilta löytyy varusteet ja paikaksi valikoitui ilman muuta Yyteri. Pääsee suoraan ladulle ja maastoon. Parhaat ideat tuntuvat tulevan ihan lennosta. Viime aikoina on ollut lähestulkoon päivittäin aurinkoista ja kirpakka pakkanen, nyt sitten lauantaille lupaili miltei lämpöasteita. Myös räntä- ja vesisadetta tiedossa. Onneksi me emme pelkää huonoakaan keliä joten harmaa ja märkä keli ei todellakaan haitannut.

Viimeisen parin viikon aikana on miltei pääasiassa tullutkin hiihdeltyä. Yyterissä, Kaasmarkussa, Kirjurinluodossa ja Eurajoella. Ladut on olleet hienossa kunnossa joten hiihto on ollut aivan mahtavaa. Eurajoella sattui eteen myös muutama jyrkkäkin alamäki, ja ensijärkytyksestä huolimatta, ne tuli laskettua alas. Eka latua pitkin, sitten auraten ja vielä yksi osin kävellen. Ai hurja, minua ei ihan tuollaiset korkeuserot miellytä. Mutta voimaa löytyi että ne pääsi kipuamaan kunniallisesti ylös. Toki mäkiinkin tottuu kun sellaisia vaan hiihtäisi. Mieluummin valitsen peruslatuja, sopivia loivia mäkiä toki on kiva mennä.

Yyterin latuja 

Kaasmarkku-Salomonkallio

Nakkila, Salomonkallio

Juoksemassakin olen toki ehtinyt käydä. Peruspolkuja ja vähän vauhtileikittelyä. Nyt on ollut tosi kiva fiilis treenata, vaikkakin hiihtoa suurimmalta osalta. Mutta sehän on parasta peekoota.

Talvipäivän juoksumaisemia

Lauantaina startattiin aamukymmeneltä kolmen triatlonistin voimalla oma tapahtumamme, talvitriathlon. Tavoitteeksi laitettiin rennosti 60+60+60. Minuuttia siis, eikä mitään suorituspaineita. Viikonlopun pitkis tulisi tehtyä. Suunnittelin reittejä etukäteen, niin ettei ihan lähde taas laukalle koko juttu. Viimekädessä päätettiin aloittaa hiihdolla, sillä lämpötila laski hyvää vauhtia ja silloin ei suksi välttämättä liikkuisi niin hyvin. Meillä kävi hyvä onni sillä aamulla oli ladutkin ajettu valmiiksi. Yöllä oli jonkinverran satanut lunta joten olimme varautuneet umpihankihiihtoon. Hiihto sujui suunnitelmien mukaan, siihen kului aikaa 54 min, matkaa tuli 6.62 km. Vauhti oli rauhallista, niin kaikki pysyivät mukana.

Marjo talvitriathlonin hiihto-osuudella,
keli oli harmaa mutta ladut komeat



Sitten fillarit esiin. Kaksi fatbikea ja yksi normi maastofillari. Polut olivat aikalailla lumisia, muita pyöriä ei ollut vielä polkuja tallannut. Yyterissä on hyvät polut pyörillekin, ja niitä menee siellä ihan virallinenkin reitti mutta myös paljon muitakin, joten vaihtoehtoja löytyy. Nyt me niitä pääasiassa avattiin, yritettiin kuitenkin mennä reittejä jotka olivat vähän helpompia kapealle renkaalle. Tähän osuuteen meni aikaa 70 min, matkaa tuli 8.7 km. Nyt oli vähän haastavaa tosiaan lumesta johtuen mutta hauskaahan siellä oli mennä. Yhdet pannutkin tuli toki.

Yyterin lomakylässä


Sitten vielä juoksu. Keli oli tässä vaiheessa jo aikalailla nollassa, lunta paljon poluilla. Reitti siis pääosin haastavaa ja lumista maastoa. Kierrettiin Herrainpäivien luontopolku ja osin ajotietä takaisin reittiä, josta kaikenkaikkiaan tuli matkaa 7.15 km ja aikaa kului 57 min.

Juoksua Herrainpäivillä

Vaatetusta piti ihan miettiä, päädyin talvijuoksutrikoisiin johon laitoin päälle Enduran Humvee-shortsit ja niillä pärjäsin kaikki kolme lajia hyvin. Hiihdossa ja fillarissa oli samat vaatteet paitsi takin päälle laitoin lisäksi ihan ohuen tuulenpitävän takin ja vähän ylimääräistä puffia pipon alle. Juoksuun vaihdoin kuivan takin ja hanskat. Fillarissa oli samat hokan maastojuoksutossut kuin juostessakin. Nyt oli sikäli helppoa kun ei ollut pakkasta kuin alkuun ehkä muutama aste. Olisi pitänyt ihan erilailla miettiä varustusta kymmenen asteen pakkasessa. Toki juoksuosuudella jo hikikin pukkasi. Hyvän aamupalan jälkeen vain urheilujuomaa vaihtojen välillä ja ennen juoksua yksi geeli. Hyvin riitti.


Sanoisin että hauska kokemus tällainen rento talvitapahtuma, nyt meitä oli mukana kolme ja suunnitelmissa on tehdä koko homma uusiksi, ehkä vähän uudella twistillä. Nythän kevät jatkuu taas tiukennetuilla rajoitteilla jolloin ulkoliikuntaa vaan lisää ja mielenkiintoista tekemistä tarvitaan. Liikkumisen pitää myös olla hauskaa.




keskiviikko 20. tammikuuta 2021

Hiihtoladuilla piiitkästä aikaa...

Aivan mahtavia kelejä ollut ja lunta satanut viimeinkin kunnolla. Parina päivänä pakkanen paukkui liikaa, joten silloin vaan joogailtiin ja  venyteltiin. Jotenkin mielessä näin koronan varjolla, että pitäisi säästellä keuhkoja liialta pakkaselta. Eikä ihan ehdoin tahdoin hankkisi flunssaa joka tekisi tällä kertaa arjesta heti vähän hankalampaa. Perjantaina oli wattipyörätreeni ja kalenterissa luki pyramidiharjoitus. Wattitehot oli valmiiksi laskettu mutta ei treeni oikein ottanut onnistuakseen. Mua harmitti kun en saa garminia näyttämään noita watteja ja treeninkin ohjelmoin pyörään itse päin honkia....Mutta kyllä varsinainen treeni tuli tehtyä, pyramidi ei ehkä ihan ollut sitä luokkaa mitä piti. Tunti hikistä fillarointia, sykkeet olivat 126/148.

No uusi yritys ensi viikolla. Lauantaina olisi jo voinut lähteä hiihtämään mutta kamun kanssa sovittiin latutreffit sunnuntaiksi. Siis lähdin juoksulenkille etsimään mahdollisia latuja. No ei vielä Yyterissä näkynyt. Oli kiva juosta lumisilla poluilla, lumi pöllysi eikä monessakaan paikassa näkynyt kuin metsän eläinten jälkiä. Uutta polkua on hauska mennä ja avata sitä, taasen sellainen oli raskasta missä oli jo joku mennyt mutta ei ollut vielä kunnolla pohja tallaantunut. Vaikka osittain etenin maastopyöröreitillä, ei myöskään fillarien jälkiä pahemmin ollut. Lenkistä tuli kiva, 1:47, 10.4 km avg 126 bpm. Lenkin jälkeen vielä vajaan tunnin hyvä käsitreeni kun heittelin puuklapeja pinosta toiseen.

Yyterissä oli vasta luonnonlatuja

Koska lunta on kerrankin tarpeeksi ja latuja löytyy niin sittenhän on tietenkin hiihdetty. Sunnuntaina ensikertaa ladulla sitten kahteen vuoteen. Torpankorven ladulla tehtiin ympyräreitti josta tuli 10 km. Reitti on helppo ja mukavan vaihteleva kuitenkin. Sopii passelisti minulle ja uskallan suositella sellaiselle, jota ehkä vähän jännittää kuinka haastava latu on. Mäet ovat loivia ja pitkiä, toki sykkeen saa kyllä ylämäessä ihan hyvin nousemaan. Vaikka ladulla oli parkkipaikan ruuhkasta päätellen paljon hiihtäjiä, oli reitin varrella kuitenkin ihan rauhallista hiihtää. Tungosta ei ollut. Lenkki on sen verran pitkä ettei mitään sumppuja synny. Suksien voitelu oli kohdillaan ja hiihto oli kyllä nautinnollista. Illalla vielä joogasin kotona pariinkin otteeseen.

Yyterin lumisia juoksupolkuja


Kuten kuvasta näkyy, keli oli vähän suttuinen ja harmaa,
suksien pohjat ei ole valkoiset vaan ne on kuorrutettu lumella...

Samalla ladulla hiihdin myös maanantaina. Nyt hieman pitempään joten matkaa tuli 16 km. Illalla vielä tunnin Fascia Training livenä, oikein ihanaa kehonhuoltoa hiihtolenkkien jälkeen.

Tiistaina suunnattiin tutustumaan miltä Yyterissä näyttää latutilanne. Siellä ei vielä ole latukoneen tekemää latua. Jotain latuja oli ilmaantunut joten ihan ei umpihangessa tarvinnut mennä. Sopivasti lähtiessä alkoi satamaan lunta ja kun lämpötilakin oli miltei nollassa, tuotti se vähän vaikeuksia suksille. Ne siis keräsivät vain lumen kiinni pohjiin. Onneksi ei pitkälle ehditty joten kipaisin autolle vaihtamaan pitopohjat perinteiseen suksipariin. Ne pelitti paremmin. Hiihtokaverien suksissa ei ollut mitään vikaa. Tällä kertaa matkaa ei kertynytkään kuin vajaa 8 kilsaa, vaikka aikaa meni lähemmäs pari tuntia. Pysähdyttiin myös kivaan paikkaan nauttimaan pientä evästä, sekä nautittiin maisemista ja ihmeteltiin hiljaisuutta. Illalla taas pieni joogasessio.

Keskiviikkona olikin jo palauttavan juoksun paikka. Sain tyttären mukaan ja suunnattiin Kirjurin lumisille poluille, kiva juoksulenkki  1:04, 8 km avg 128 bpm.

Kirjurissa

Huomenna lepopäivä, tiedossa ihanaa fyssarin käsittelyä. Joulukuun kutomiset on jättäneet jälkensä olkapäähän. Tiedossa myös lisää lunta, toivotaan ettei kaikki tule märkänä että laduille pääsee ensiviikollakin.