Näytetään tekstit, joissa on tunniste uinti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste uinti. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 14. toukokuuta 2023

Mitkä fiilikset puolen vuoden valmennuksen jälkeen, kannattiko ?


Viimeiset kuusi kuukautta ovat kyllä hurahtaneet erittäin nopeaan. Valmennus alkoi lokakuussa, se piti ihan kalenterista tarkistaa onko siitä tosiaan jo niin kauan. Kalenteri on mitä ilmeisemmin ollut juurikin oikeanlainen, nousujohteinen, monipuolinen ja mielekäs. Kertaakaan ei ole tullut mieleen kyseenalaistaa ohjelmaa, vaikka se alkoikin todella alkutekijöistä. Alussa jo kävi selväksi että Kati on osaava ja ammattitaitoinen valmentaja.

Se ettei sykkeet tahtoneet pitkään aikaan, vieläkin vähän haastetta, pysyä tarpeeksi matalalla, vähän ehkä yllättikin. Jonkinasteinen ylirasitustila joka on hiljalleen ja huomaamatta kehittynyt. En ollut tarpeeksi seurannut sykkeitä sillä hyvin jaksoi veekoollakin.  Matalasykkeiset peekoot olikin sitten jäänyt vähiin.

Varsinainen syy että hakeuduin valmennukseen oli se, että pari vuotta oli kulunut ja jatkuvasti oli joku paikka sellaisessa kunnossa että se haittasi juoksua ja muutakin urheilua. Olin hyvin tietoinen mistä se johtuu. Liian vähän lihaskuntoharjoittelua, kehonhuoltoa, liikkuvuustreeniä ja palautumista. Moneen kertaan päätin että panostan kyseisiin asioihin enemmän, se vaan ei omatoimisesti onnistunut. 


Ohjelma ei siis tähtää juoksuun vaan yleiseen hyvinvointiin ja parempaan kuntoon. Akka kuntoon niin sanotusti. Heti alkuun huomasin että olen ensinnäkin uimaopetuksessa joka viikko. Se ei ollut ollenkaan tavoite, mutta todella hyvä uintivalmennus vei mennessään saman tien. Samoin kävi spinnin kanssa, en ajatellut sitä lainkaan mutta sielläkin olen käynyt ja tykännyt.

Puoleen vuoteen on mahtunut siis spinniä, juoksua, juoksu-kävelyä, sauvakävelyä, pyöräilyä maastossa ja maanteillä, erittäin paljon uintia. Kuntosali, toiminnallinen treeni, liikkuvuustreeni, kehonhuolto, jooga ja varsinkin palautuminen ja riittävät lepopäivät. Matkan varrella olen huomaamatta sitten tehnytkin triathlontreeniä. Valmennus jatkuu vielä kesän loppuun joten todennäköisesti päädyn myös johonkin sopivaan triatlonkisaan. 


Jos vähänkään tuntuu että tarvitsisi valmennusta, kehotan ensin selvittämään itselleen millaista tarvitsee ja sitten lähteä etsimään itselle sopivaa juttua. Olen tosi tyytyväinen ja olen saanut mielestäni rahoilleni vastinetta moneen kertaan. Kannatti siis tähänkin vielä lähteä vaikka alkuun vähän epäröinkin. 



tiistai 25. lokakuuta 2022

Virtaa ja energiaa treeneistä


Uudesta valmennuksesta alkoi nyt neljäs viikko ja olen nyt jo huomannut valtavaa kehitystä. Ensinnäkin minulla on paljon enemmän energiaa kuin pitkään aikaan, virtaa riittää treenin jälkeen muuhunkin kuin soffan pohjalle. Tajusin tämän asian vasta kun rupesin ihmettelemään kun koko ajan tartun asioihin heti eivätkä ne jää vain suunnitteluksi. Esim. niinkin arkisia asioita kuin siivoaminen.

Nyt rupeaa jo kroppa ja mielikin tottumaan siihen että palautumista todella tapahtuu. Kun sitä oivalsi väistämättä sen asian ettei koko ajan tarvitse karata jossain suorittamassa, on mielikin rauhoittunut ja tekeminenkin on rennompaa.

Porihalli on taas tullut tutuksi

Viime viikko koostui esimerkiksi kahdesta uinnista, niihin sisältyy 20 minuutin lihaskuntoharjoittelu ennen varsinaista treeniä. Kuntosalitreeni, spinning ja palauttavaa kävelyä. Viikonlopun toiminnallinen treeni ja juoksulenkki, jossa focus oli todellakin siinä että syke pysyy matalalla tasolla. Se ei ihan helppoa olekaan. Viikkoon sisältyi vain yksi juoksu, tämä valmennushan ei ole juoksuvalmennusta.

Sunnuntain pk oli maastossa, alkuun vartti lämmittelyä ja liikkuvuutta ennen varsinaista tekemistä. Mainset 45 minuuttia vaihtelevassa maastossa matalalla sykkeellä. Lähdin liikkeelle sen verran myöhään että otin otsalampun mukaan, se tuli tarpeeseen. Ensimmäinen lamppulenkki tälle vuodelle. Spooky fiilis vaikka maasto olikin tuttua. 

Pitkästä aikaa spinnipyörän päällä

Ensinnäkin poluilla syke on aina korkeammalla jo maastonkin vuoksi, pelkäsin myös että pimeys nostaisi sykettä pari pykälää. Olihan se aika mustaa ympärillä. Jossain vaiheessa keskellä metsää meinasi lamppukin hyytyä. Sain pidettyä sykkeen alhaalla, keskisyke 122, pari sykepiikkiä mukaan livahti. Aikaa meni kokonaisuudessaan 1:12:44, 6.66 km ja sykkeet 122/132. Vauhtihan oli hidas, sillä ei ollut merkitystä, tärkeää oli syke. 


Olen tyytyväinen juoksulenkkiin, sillä edelliskerralla en meinannut saada sykkeitä pysymään matalana.


maanantai 3. tammikuuta 2022

Viime vuoden liikkumiset pakettiin

 

Viime vuonna yritin liikkua monipuolisesti ja sen vuoksi myös juoksumäärät vähenivät aika laillakin. Alkuvuonna tuli ajallisesti paljon hiihtoa. Kevään mittaan yhä enemmän mukaan tuli maasto- ja maantiepyöräily. Alkukesällä ostin itselleni työmatkapyöräksi gravelin. No, kysehän on työsuhdepyörästä, hienoa että pääsin tällaiseen kokeiluun mukaan.

Alkuvuodesta uiminen jäi oikeastaan hyvin vähälle, kesälläkään en avovesissä uinut ollenkaan märkäpuvulla, tai hyvin harvoin edes ilman sitä.

Koska juoksukilpailuja ei ollut, niin tavoitteellinen treenaaminen jäi. En pitänyt sitä tärkeänä, vaan se että liikuin säännöllisesti ja monipuolisesti. Alkutalvesta juoksimme pienellä porukalla virtuaalisen Himos Winter Trail-kisan omilla poluilla. Se olikin tosi hieno tapahtuma.

Talven paras virtuaalijuoksukisa

Vuosi 2021 alkoikin sillä että koronan vuoksi oli uimahallit ja sisäliikuntahallit suljettuna. Kyllähän se vaikutti liikkumiseen. Samoin alkoi myös vuosi 2022. Hallit suljettu.

Vuoden varrella on tullut myös joogailtua virtuaalisesti, wattipyöräilty, spinniä, fasciatreeniä myöskin etänä, kuntopiiriä ja monenmoista lihaskuntojumppaa. Loppuvuodesta innostuin salitreenistä ja kävinkin kuntosalilla koko syksyn, kunnes sisäliikuntahallit suljettiin juuri joulun alla. Syksyllä myös uintitreenit maistui ja uitua tulikin tosi paljon ja kehitys oli huomattavaa.

Tammi-helmikuussa juoksua tuli 163 km ja hiihtoa 148.3 km. Maaliskuussa juoksua 147.6 km. Huhtikuun juoksut 112.2 km, pyöräilyä 118.5 km. Toukokuussa juoksua 101.4 km, pyörällä 210.8 km. Kesäkuussa juoksin cooperin 2360. Kesäkuussa juoksua 78.7 km ja pyöräilyä 235.3 km.

Hiihtomaisemat parhaimmillaan


Aulanko Trail tyttären kanssa

Yyterin piikki

Heinäkuussa osallistuin ensimmäisen kerran seikkailu-urheilukisaan, Porin Raastoon. Ratkiriemukas seikkailu! Heinäkuussa juoksua 71.9 km ja pyöräilyä 263.2 km. Elokuussa vuoden eka lappukisa, Yyterin piikki, polkujuoksua omilla tutuilla poluilla.  Elokuussa juoksua 180.4 km ja pyöräilyä 167.4 km. Syyskuussa Aulanko Trail, Lopulta kuukauden juoksut jäi 58.7 kilsaan sillä polvessa todettiin bursiitti ja sen kanssa mentiin aika kauan ennen kuin parani. Pyöräilyä 78.7 km. Joten lokakuun juoksukilometrit olivatkin sitten 8.2. Pyöräilyä 60.8 km. Keskityin enemmän uintiin ja kuntosalitreeniin, polven ehdoilla. Enemmän on myös tullut käveltyä, sauvakävelty ja patikoitu. Marraskuussa jo 41.5 km, paljon sen sijaan uintia ja kuntosalia. Joulukuun juoksut 49.1 km. Joulun alla kyllä oli jo muutakin ryppyä mikä vaikeutti juoksua. Sitten tyssäsi taas hienosti alkanut uintitreeni ja kuntosaliharjoittelu kun hallit suljettiin.

Tempotreenit

Maastopyöräily vei vaihteeksi myös meriteitä pitkin

Vuoden kilometreiksi sitten tuli 1012.7, mikä toisaalta on tosi hyvä saavutus, sillä loppuvuoden juoksumäärät jäi pieniksi. Pitää olla tyytyväinen, varsinkin kun vielä pystyy juoksemaan. Vuoden kilsat tulivat pääasiassa maastossa ja poluilla.

Tänä vuonna olen myös panostanut paljon enemmän palautumiseen ja huoltoon, olen käynyt ahkeraan hierojalla ja itsekin , joutunut, rullailemaan ja palloilemaan ja panostamaan kehonhuoltoon ja liikkuvuuteen enemmän kuin viime vuonna. Toisaalta se taisi olla tämän vuoden tavoitekin.

Lempimaisemissa

Hyvää alkanutta vuotta ja toivotaan ettei se nyt kovin huonompi olisi kuin edellinenkään!



sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Uinnin sietämätön vaikeus ja mielettömiä oivalluksia

Vaasan uimalaitos

Lomaviikko. Todellakin kunnon lomailua sillä lähdin visiitille Vaasaan, Kuopuksen luokse muutamaksi päiväksi.  Aamulla sai nukkua pitkään, vähän urheilla ja lounastaa ja shoppailla ja vaan olla. Tytär oli päivät töissä joten seurana oli myös hänen koiransa,  5 kuukautinen Nemo.
Nemo on aussi, Australian paimenkoira. Hänen kanssaan ei oikein pysty vielä lenkkeilemään, hän mieluiten syö kaikkea mitä löytää, tutkii ja haistelee jokapaikkaa tai sitten vetää ketarat ojossa maaten ja jää siihen.

Nemo, eikä mikään kiire...
Vaasassa oli vielä miltei täystalvi, ainakin lunta ja floskaa ja jäistä. Onneksi olin ottanut nastalenkkarit mukaan.
Maanantaina kuitenkin  suuntasin ensin uimahalliin. Sain uitua kilometrin. Olin jo altaassa kun tajusin olevani 50 m radalla. Kellossa tietenkin 25 m. Yritin näpytellä garminiin oikeaa altaan mittaa ja sain kellon ihan sekaisin. Kiltisti takaisin pukukaapille että sain silmälasit päähän. Vähän helpotti kun näki mitä näppäillä. Sitten takaisin uimaan. Olin ihan rauhallinen sillä ajattelin ettei minua kukaan tunne, joku saattoi katsoa että hullua puuhaa...ja sitäpaitsi olin lomalla joten mihinkään ei ollut kiire. Uinnissa ei oikein hengitys sujunut ihan oikein, tuntui hetkittäin että hommasta ei tullut mitään.
Tiistaina kävin pienellä juoksulenkillä, kevyellä sellaisella. 50 min 6 km avg 121 bpm. Ilman nastalenkkareita olisi ollut haasteellista. Iltapäivällä lähdin shoppailemaan, mukaan tarttui mm. pari pitkähihaista juoksupaitaa. Ehkä kaapista voisi hävittää pari vanhempaa pois.

Keskiviikkona taas uimaan, nyt valitsin lyhyemmän radan. Yllätyin kun hallissa oli happy hour ja sisälle maksoi vain 3 euroa. Kiva käytäntö. Yllätys oli myös se että halli oli aika täynnä koululaisia. Onneksi olin jo loppusuoralla kun rupesi radoilla olemaan tungosta. Sain sen kilometrin uitua. Myös vähän tekniikkaharjoitteita ja lopuksi altaanmitan vesijuoksua ilman juoksuvyötä. Edelleen hengitystekniikka paikoitellen pätki.

Botnia-halli

Keskiviikon iltaan olin jättänyt visiitin Botnia-halliin! Hieno paikka. Siellä on keskiviikkoisin ja sunnuntaisin pari rataa varattu vain juoksijoille ja kävelijöille. Mahtavaa. Oli siellä sitten porukkaakin rataa kiertämässä. Juoksin ihan rauhallista vauhtia, sisältäen 6 x 200 m vedot. 53:48, 8,2 km sykkeet 137/160. Kuulostelin vedoissa oloa, päässä edelleen ihme jomottelua aina vedon jälkeen. Sen on pakko johtua niskoista joten varasin seuraavalle aamulla hierojan. Hierojan painellessa kallonpohjaa tuntui juurikin samalta kuin viime viikon vetojen jälkeen, toivotaan että käsittely auttoi.

Perjantaina olin taas menossa uimaan, nyt jo kotihalliin. En ehtinyt altaaseen asti kun uusista uimalaseista napsahti hihna poikki joten se siitä uimareissusta. Uin 200 m jotain mummorinulia ja se oli kyllä niin typerän tuntuista että siirryin vesijuoksuradalle.
Iltapäiväksi oli sovittu ulkoilua ystävän kanssa joten se pelasti päivän. Aurinko paistoi ihanan keväisesti. Pakattiin eväät reppuun ja lähdettiin reippailemaan Yyteriin kolmeksi tunniksi. Mahtavaa. Kevään ensimmäinen eväsreissu Yyteriin.




Lauantaiaamuna oli kalenteriin merkattu testijuoksu. Hups, enpä tehnyt. Uimatreeneihin menin. Katselin edellisenä iltana YouTubesta uintitekniikkavideoita. Juurikin hengitystekniikkaan liittyen. Sainkin pari hyvää vinkkiä ja toivoin että pystyisin niitä testaamaan. Ei ollut helppoa mutta kun vähän kävin asiaa läpi Maikun, treenikaverin kanssa, niin yhtäkkiä ymmärsin miten pitäisi hengitys jaksottaa. Se jopa onnistui ja kun testasin vanhaa tekniikkani, huomasin myös heti eron. Mahtava oivallus hei ! Tästäköhän se uintiura nyt jo alkaa, johan sitä on miltei puoli vuotta treenattu. Sain Maikulta myös oppia miten uinti aloitetaan liu´ulla. Sitä en ole kertaakaan ennen kokeillut ja nyt se lähti miltei samantien hyvinkin hienosti. Siis älyttömän hyvät fiilikset kun huomaa oppivansa jotain, siis varsinkin näinkin oleellisia asioita. Oikeita oivalluksia siis. 1000 m uintia ja lisäksi monipuolista tekniikkatreeniä .

Sunnuntaina alkoi päivä satujumpalla. Eihän mummu voinut kieltäytyä kun pääsi pienen kanssa jumppaamaan. Päivän pitkis siten siirtyi illemmalle.
Juoksukamun kanssa sitten juostiin oikeinkin hyvä pk-lenkki. 2:08, 17.09 km avg 131 bpm.

Tällä viikolla liikuttu ja treenattu 9 tuntia, Juoksua 31,3 km.


tiistai 25. joulukuuta 2018

Flunssaa ja superkompensaatiota


Viime viikko onkin sairastettu flunssaa. Mutta ei hätää, sehän käy superkompensaatiosta elikä kunto kasvaa levossa, vai mitenköhän se meni...
Siis todella ahkeraan on levätty,  maattu soffan pohjalla ja otettu nokosia. Ei minkään näköisiä  mahdollisuuksia lähteä lenkille. Harmittaa vietävästi kun tiistaina olisi ollut kalenterissa matkauinti 1-1,5 km. Tietty myös sunnuntain pitkis ja spinni jäi molemmat tekemättä. Muutama juoksulenkkikin siirtyi.

Viimeisestä flunssasta onkin jo melkein vuosi, paitsi silloin ei ollut kuumetta. En edes muista koska viimeksi olen tarvinnut kuumemittaria.

Kun tuota ylimääräistä aikaa yllättäen ilmaantui, tutkein tämän vuoden kalenteria että mitähän sitä on tullut tehtyä. Tammikuussa tuli ahkeroitua jopa kuntosalilla muutamaan otteeseen. Juoksukilometrejä tuli 90,3. Helmikuussa oli jo täysillä Treenitehtaan treenejä karhuviestiin, mm vetoja ja lihaskuntotreeniä. Helmikuussa oli myös APK-maratoonarien hallimaraton jossa juoksin puolikkaan aikaan 2.10.05. Helmikuussa tuli myös hiihdettyä. Juoksua 94,2 km. Maaliskuussa edelleen kuntosalia, lihaskuntotreeniä, juoksutekniikkaa ja tietenkin juoksua. Kuun lopussa Pori-juoksu. 8,4 km keskarilla 5,36. Juoksukilometrejä jo hyvät 149,45 km.

Huhtikuussa päätavoite tietenkin Karhuviesti. Oma osuuteni oli 5,2 km ja keskari siinä oli 5.12. Kuukauden juoksut 152,3 km. Toukokuu oli viimeistelyharjoituksia HCM maratonille. Se meni aikaan 4.47.56. Toukokuun juoksukilometrit 136,82. Kesäkuun päätapahtuma oli Lattomeren Ultraintervalli. Ultrajuoksun saldoksi sain 52 km. Kesäkuussa juoksin yhteensä 150 km. Heinäkuussa olikin vuoden odotetuin kisa. Nuts Ylläs Pallas 30,84 km. Se meni aikaan 5.47.59. Kuukauden juoksukilometrit jäivät kokonaisuudessaan 104,6 kilometriin. Ylläksellä vaivasi juoksijanpolvi joka loppujen lopuksi sitten johtuikin selästä. Seuraavassa kisassa elokuussa ei enään polvi haitannut. Himostrail 27,6 km aikaan 4.27. Elokuussa tuli juostua 98.8 km.
Kesäkuukausina tuli paljon myös maastopyöräiltyä. Kivaa vaihtelua ainaiseen juoksemiseen.

Syyskuu toi tullessaan Treenitehtaan Sisäpiirin jonka hienossa porukassa loppuvuosi onkin mennyt nopeaan. RäpsööRun juostiin syyskuun alussa, 10 km keskarilla 5.45.
Syksy on tuonut tullessaan, juoksun lisäksi, myös lihaskuntojumpat, spinnin ja uimisen. Haluan oppia vapaauinnin eikä se todellakaan ole ollut helppoa. Voiton puolella kuitenkin ollaan jo.
Kuun lopussa juoksin Noormarkun puolikkaan aikaan 2.09.16 ja se on oma ennätykseni kyseisellä matkalla! Syyskuun kilometrit 146.15.
Lokakuussa oli odotettu maastopyöräilytapahtuma, Tour De Pori. Muuten kuukausi sujui pääosin juoksun merkeissä, 114.75 km.
Marraskuussa ei ollut enään mitään varsinaisia kisoja tai tapahtumia, mutta olihan kuitenkin Marrasputki. Jokaisena päivänä tuli juostua minimissään 25 minuuttia. No, kolmena päivänä juoksu jäi väliin mutta jotain urheilua harrastettiin kuitenkin. Marraskuussa tuli juoksukilometrejä 190.7 km.
Juostua tuli siis enemmänkin kuin vain sen 25 minuuttia kerrallaan.

Joulukuu alkoi lupaavasti treenikalenterin mukaisesti. Viikottain pääasiassa 3 kertaa juoksua, vauhtileikittelyä, vetoja ja pitkis. Lihaskuntojumppa, spinni ja uimatreeni. Yleensä myös kaksi lepopäivää. Kolmen kilometrin testijuoksu meni hyvin, olen itseeni ihan tyytyväinen. Ajaksi tuli 15.10 ja vauhdit 4.55, 5.10 ja 5.05. Keskari siis 5.03 bpm. Illalla vielä hyvät uintitreenit joissa jotain kehitystäkin sain aikaiseksi.


Sitten iskikin flunssa. Onneksi vain räkätautia, joten nyt ollaan jo paremmalla puolella.

Jouluksi jo tervehdyin senverran että pääsin pienelle n. 4 kilsan höntsälenkille aatonaattona, mikä tuntui mukavalta ja kevyeltä. Jouluaattoaamuna toinen kevyt lenkki, n. 6 km. Joulukuun kilometrit juoksulle siis 54,1 km. Vielä on muutama päivä jäljellä kerryttää matkaa, pikkaisen vaan tuntuu flunssa ottaneen takapakkia joten mennään rauhallisesti. Koko vuoden kilometrit jouluun asti 1485,8.

Tulevalle vuodelle on jo muutama tavoite mietittynä, niihin ruvetaan panostamaan vuodenvaihteen jälkeen!


maanantai 6. heinäkuuta 2015

Mökkeilyä

Vihdoinkin on päästy mökille rentoutumaan...siis pieniä askareita ja uusia suunnitelmia koko ajan miettien, toki ! Tämä viikonloppu oli kuluvan kesän toinen kerta saaressa. Ilmat ei ole todellakaan suosineet. No parempi myöhään kun ei milloinkaan.




Töistä olin järjestänyt itselleni pidennetyn viikonlopun joten ei tarvinnut ihan kaikkea suunniteltua mahduttaa pariin päivään. Nyt saatiin tiski/grillipaikkaa hieman valmiimmaksi, rimoja naulattiin tasaseen tahtiin ja saatiin isoin alue tehtyä. Se nyt kestää aina meillä kun mies haluaa jatkuvasti pitää luovia taukoja ettei vaan tule liian ahkeraan tehtyä...ja hikikin sillä tuntuu pukkaavan tämän tästä  :)




Nyt on hienon näköistä ja ensiviikonloppuna, toivottavasti, jatkuu puuhastelu...

Evästauko


Yllätysvieraita saatiin mökille kun kuopus yllättäen saapui yökylään. Yhdessä saunottiin ja uitiin ja nautittiin suomen suvi-illasta, aamulla aikainen herätys, likka pulahti taas veteen ja sitten aamuaurinkoon kaffeelle.

Iltahämärissä

Joutsenpariskunta laakakivellä

Freesit aamuilmeet

Tyttären aamu-uinti







Viikonloppu oli nyt hieman tuulinen mutta tosi lämmin, tarkeni kyllä sortseissakin. Muutakin jälkikasvua siellä mökillä piipahti, toivottavasti  saataisiin tänä kesänä järjestettyä sellainenkin viikonloppu että kaikki pääsisivät samaanaikaan paikalle. Usein se on hankalaa, kaikilla on omat menonsa, työvuorot yms. aina sanelevat ehtoja.
Tänään olen vielä lomapäivää viettämässä kotona, extemporee päätin sulattaa pakastimen, pianhan sinne saa taas ruveta keräämään uutta marjasatoa. Pakastimen uumenista löysin vielä mustikkaa ja punaherukkaa, luulin että ne on jo aikapäivää sitten loppuneet.

Viime viikolla tuli taas tutustuttua pitkästä aikaa kajakkiin. Olimme siis melomassa. Olen sitä kyllä joskus kokeillut mutten moneen moneen vuoteen. Taas kerran työkaverien kanssa liikkeellä, Melamajavilla on maanantaisin vain  naisille suunnattua ohjattua melontaa Kokemäenjoella, siellä vierähti siis mahtava parituntinen.  Upea reitti ja hieno kokemus. Oli kyllä myös aikamoista käsitreeniä.










Tänäänkin melontaan olisi mahdollisuus mutta sää on tosi tuulinen ja sateen uhkainen, taidanpa käydä sen sijaan kahvakuulailemassa. Lenkillekin olen tässä suunnitellut mutta enpä tuota persusta ole saanut trikoisiin...




maanantai 28. heinäkuuta 2014

Hellepäiviä

Onpa nyt ollut viimeiset 2-3 viikkoa sellaista hellettä että ihan hirvittää. Jatkuvasti lähellä 30 astetta, vettäkin saisi jo vähän sadella, alkaa nurmikot ja kasvit olla ihan rutikuivia. Lähikunnissa on ollutkin kunnon ukkospuuskia mutta meille ne ei ole vielä yltäneet, nyt on kyllä loppuviikolla odotettavissa.

Juoksutreenejä on pitänyt välillä soveltaa kuumuuden takia. Useasti olenkin ollut lenkillä jo aamulla ennen töihin menoa. Onneksi työaika nykyisin sallii sen että pystyy aamuisin liukumaan. Aamulla on jo tosi lämmintä mutta hieman siedettävämpää kuin töiden jälkeen. Yksi pitkä 3 tunnin lenkki tuli tehtyä heti työpäivän päätteeksi ,metsäpoluilla mentiin jotta olisi hieman vilpoisampaa mutta vähän oli  raskasta juosta. Toisen kerran ajoitettiin lenkki heti aamuun ( 23 km/ 3,20 minsaa..), startti klo 7.00. Se sujui huomattavasti paremmin vaikka loppumatkalla jo rupesi olemaan tuskastuttavan aurinkoista.

Keskiviikkona aloitin työpäivän aamulenkillä ja samalla reissulla piipahdin viereiseen maauimalaan. Ai että oli virkistävä päivän aloitus. Seuraavana aamuna otettiin uusiksi kahden työkaverin kanssa. Ensin juoksulenkki ja sitten uimaan maikkalaan. Kun se sattui olemaan minun ja työkamun nimipäivä, katettiin kunnon aamukaffepöytä heti töihin päästyä, iltapäiväksi haettiin mansikkakakku! Lounaalla käytiin kimpassa. Heti töiden jälkeen suunnattiin Yyteriin rannalle ottamaan aurinkoa ja uimaan. Lämpöä siis likemmäs 30 astetta.

Pitänee huomauttaa että asun noin kilometrin päässä Yyterin hiekkarannoilta. Käyn paljonkin siellä juoksemassa. Nyt kuitenkin olin ensi kertaa rannalla nauttimassa auringosta varmaankin noin kymmeneen vuoteen! Saattikka sekin minulle aivan uusi kokemus että ravasin siellä biksut päällä..:) Alkukankeudesta pääsi äkkiä yli jos meinasin pysyä muiden perässä...meitä oli siis kaksi mun työkaveriani, toisen teini-ikäinen tytär ja minun nuorimmaiseni.

Uusi kokemus oli myös Suppailu. Vuokrattiin kimpassa kaksi suppilautaa, tosi mahtavaa !

Lopuksi vielä tarjosin kamuille iltakaffeet, tai teet...

Aikamoinen työpäivä meillä, ei ihan peruspäivä siis, ja tuollaisen päivän jälkeen jaksaakin taas kummasti. Ihan kun ei olisi töissä ollutkaan...

Mökilläkin ollaan oltu ja uitu ja nautittu kesästä.  Terassin katos on pian valmis ja laavukin noussut rinteeseen...

Tämä viikko olisi vielä työntäyteinen ja sitten alkaakin odotettu kesäloma. Heti starttaamme auton kohti Kuusamoa. Rukalle mökkiviikkoa viettämään.














Juu, uudet tossut taas. Tänään kokeilussa. Tällä kertaa Niken vomerot. Pegasuksissa rupeaa kummasti jalanpohjat väsymään kahden tunnin juoksun jälkeen...kokeillaan nyt näitä. On enemmän vaimennuksia.
On tämä tossutiede vaikeaa.

Niin ja mustikassakin olen ehtinyt pariin otteeseen käydä. Kotimaista superfoodia talven varalle.

Tänään aamulenkillä oli kahdeksan aikaan jo 19 astetta lämmintä. Hiki virtasi.

Huomenaamulla uudestaan.