Vihdoinkin hiihtämään

Maanantain uintireissu piti jättää väliin joten tein illalla koiran kanssa reippaan kävelylenkin. Vaikka vauhti oli mielestäni reipasta ei keskisyke yltänyt edes sataan. Garminin mukaan helppo suoritus joka tehosti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa vain hiukan. 1,38 tuntia ja 7,64 km.

Jostain kumman syystä olen ollut vähän saamaton, veto pois oikeastaan. Joten tiistain vk2, tasavauhtinen jäi sekin väliin. Olin kuitenkin taas reippaalla kävelyllä. Maanantain tapaan suoritus ei ihmeemmin kehittänyt mitään, aika kuitenkin 1,28 ja 7 km.

Oli kuitenkin mukava reippailla talvisessa kelissä, pitkästä aikaa kiertelin vähän lähitienoota katuja pitkin.

Minä ja Maikku, aina yhtä pirteä ilopilleri

Keskiviikkona lihaskuntotreeni. Se olikin tehokas ja varmaan piristi sillä seuraavana päivänä olikin virtaa vaikka  kuinka pitkään. Torstaina oli siis lepopäivä, kalenterissa. Nyt vaan oli sellainen olo että pitää päästä uimaan. Kävin siis pulikoimassa 1100 m, nyt ei ollut palikat kohdillaan eikä flow vienyt mennessään. Tulipa uitua. Illemmalla vielä joku minut ylipuhui ( ei kauheasti tarvinnut ehdotella) juoksemaan Karhuhalliin. Tovin sitä mietin sillä vuoro alkoi vasta illalla 19.30 joten pitkäksi menisi. Lähdin kuitenkin sillä vaihtoehtoisesti olisi joutunut perjantaina pakkaseen tekemään mäkivetoja. Sisäratajuoksu houkutteli enemmän tällä kertaa.

Treenistä tulikin sitten se viikon puuttuva vauhtilenkki. 10 km ja 1 tunti, keskivauhti 6,02 avg 148 bpm. Kannatti lähteä. Hyvä treeni.

Perjantain pidin lepopäivänä.

Lauantaina oli uintitreenit. Vähän tekniikkaa ja uitua tuli 1275 m. Tällä kertaa krooli sujui taas ihan jopa hyvin. Suunnitelmissa oli vielä  iltapäivällä lähteä katsastamaan josko Yyteriin jo oltaisiin saatu latuja. Kun sain siskonmakkarasopan valmiiksi otin sukset kainaloon ja lähdin matkaan. Löytyihän ne ladut sieltä. Ihana tunne kun pääsi sivakoimaan. 

Keli oli pilvinen, lämpötila ihan nollassa ja sitten rupesi vähän tupruttelemasta luntakin. Siinä vaiheessa kun hiihto meni perstreenin puolelle, käännyin takaisinpäin. Lumi siis rupesi kerääntymään suksen pohjaan. Onneksi se helpotti mutta paluumatka oli vähän takkuisempaa. 

Kelistä huolimatta oli hieno hiihtoreissu.  Siis pääasia että oli hiihtämässä.Matkaa ei olosuhteista johtuen kerääntynyt kuin n. 7 km ja aikaa meni 1,07 tuntia.

Illansuussa alki taas lumisade, mietin miten on latujen kunto seuraavana päivänä...

Sunnuntaina lähdettiin kuopuksen ja koirien kanssa aamulenkille metsään, lunta oli kyllä ihan kahlattavaksi asti. Käytiin tarkistamassa miten on latujen laita ja olihan ne jo ajettu. Huh helpotus. Tunnin reippailu aamulla ja iltapäivällä sitten lähdin taas ladulle.

Minun ei tarvitse kovinkaan pitkään kävellä kotiportilta ladun alkuun, ajallisesti ehkä 5-10 minuuttia riippuen mihin suunnistaa. Pakkasta oli n. 8 ja aurinko ehkä hieman pilkotti. Rapsakka keli. 

Suuntasin kohti Yyteriä. Yhteensä kilometrejä tuli 15 ja aikaa meni 2:27. keskisyke 113. Suksissa ei ihan paras luisto ollut mutta eipä minnekään ollut kiire. Eikä tarvinnut suorittaa, treeniohjelmassa ei ole hiihtoa.

Ihana vaan nauttia maisemista ja hiihtää. 

Jostain syystä juoksua ei tälle viikolle kertynyt kuin 10 km. Hiihtoa ja uintia vähän enemmän. 

Viikon aikana tuli liikuntaa yli kymmenen tuntia.

Tasohyppyjä ja muuta kesälomapuuhaa

Toinen lomaviikko alkoikin taas reippaasti. Ei ole oikein mökillä ehditty olemaan niin onkin sitten ollut helpompi lähteä juoksemaan. Mökkimme on saaressa joten se vähän hankaloittaa lenkkien järjestelyjä. Tämän viikon treenijärjestys meni siten uuteen uskoon että tein ne perättäisinä päivinä, pidetään sitten loppuviikosta ne vapaapäivät.

Maanantaina kympin lenkki taas matalalla sykkeellä. Ekan viisi kilsaa menin pyöräteitä korkeintaan 138 sykkeellä ja vauhti 6.30 luokkaa. Minulle hyvä vauhti noinkin pienellä sykkeellä. Toiset viisi kilsaa hiekkapoluilla ja vähän dyyneilläkin. Hiekka tekee menosta vähän raskaampaa.

Tiistaina sain yllättäen lenkkiseuraa joten lähdin Porin metsään vielä illalla. 7,5 kilsan mäkinen reitti meni pitkästä aikaa kaverin kanssa rupatellen niitä näitä. Ylämäet lujaa ja peekoota siinä välillä.

Keskiviikkona piti olla lepopäivä mutta sopiva hetki tehdä voimatreeniä. Pari kilsaa lämmittelyä alkuun. Muutama luisteluloikka, tasolle nousut edestä ja sivuittain, etenevä askelkyykky, etenevä tasahyppely ja vielä tasohypyt. Taso oli nyt hieman matala, pitää löytää parempi paikka siihen treeniin. Kyllä ilmeisen tarpeellinen treeni siitä päätellen että reisissä ja persuksissa on tuntemuksia uudesta treenistä. Kuinka se voikaan olla vaikeaa tehdä noita voimaharjoitteita vaikka nytkin ne oli tosi helppo ujuttaa lenkkipolun varteen. Useammin vaan pitää noitakin tehdä.

Loikkatreeniä

Poika oli fölissä näyttämässä mallia

 

Huh.

Mahtui tähän alkuviikkoon myös mm. mansikoiden pakastaminen. En ole tainnut niitä pariin vuoteen pakkaseen laittanutkaan. Nyt sitten on muutama litra varattu ensi talveksi, lähinnä puuron ja rahkan joukkoon. Tyttären ja tyttärentyttären kanssa vietettiin yksi päivä shoppailemassa, äkkiä siinä päivä sitten kuluikin. Tuli tehtyä pari hyvää löytöäkin, mökille ja vaatekaappiin...taas. Huomasinpa että oli neljä sukupolvea liikkeellä kun oli vielä minunkin äitini matkassa. Laatuaikaa tyttöjen kesken siis, näitäkin päiviä tarvitaan.

Torstaina piti sadella vettä mutta eihän sitä tullutkaan, rupesin pitkästä aikaa kutomaan sukkaa. Pirtsakkaa raitasukkaa seiskaveikasta, varrettomat joten niitä passaa pitää näin suomen kesäkelilläkin. Illemmalla sitten tein lyhyen vetotreenin, 5 x 200 metriä ja pk alkuun ja loppuun. No, ihan innostuin ja tein jopa kuusi vetoa....edellisen päivän voimaharjoittelu kyllä tuntui takareisissä ja pakaroissa

Perjantaina ei treenattu. Lähdin mökille. Kuopus leirityi sinne myös illalla. Tuli saunottua ja uitua.

Lauantai oli myös rentoa mökkeilyä. Lihaskuntotreeniä ujutettiin päivän ohjelmaan vaikka piti olla lepopäivä. Mulla on reidet ollut tönkkönä vielä keskiviikon jäljiltä joten otin hieman rennommin. Keppijumpalla liikkuvuutta vaihteeksi yläkroppaan. Mutta. Pakko oli tasohyppyjä kokeilla vähän korkeammalle. Penkkiryhmä pihalla vaikutti sopivalta. Myönnetään että yritin pinnistää ainakin kymmenen kertaa ennenkuin uskalsin hypätä. En tiedä miksi nuo tasohypyt on hankalia, liian matalastakaan ei vastaavaa hyötyä saa ja liian korkeat jännittää. Kun ensimmäisen kerran saa hypättyä niin sittenhän jo treenikin sujuu. Nyt tiedän sitten sopivan mökkitreenin "kun jotain tarttis saaressakin tehdä"....

Tuli mökillä tehtyä maalaushommiakin,
 ettei mennyt ihan laiskotteluksi

Aamu-uinnilla

Kun nyt kerrankin on ollut kesäinen keli niin sunnuntain pitkä lenkki jäi tekemättä. Mulla oli jo juoksutrikoot jalassa kun päätettiinkin miehen kanssa lähteä iltakävelylle Yyteriin. Käytiin rannalla ravintolalaiva Helmessä... kun sain miehen liikkeelle niin piti toimia. Vähän höntsäruokaa...näitäkin päiviä tarvitaan.

LoppiExtremeen on enään viikko ja nyt rupeaa jo vähän miettimään mitenköhän sujuu. Harmikseni kaverini perui joten näillä näkymin joudun ajelemaan sinne yksikseni.

Maanantaina kävin vetämässä viimeisen vetotreenin ennen kisaa. Yyterissä ensin maastossa peekoota ja sitten parikin eri mäkeä joissa tein muutamat ylämäkivedot. Sain ihan hyvän treenin aikaiseksi. Tuo päivä oli taas sitä että aamusta alkaen teki lähtöä ja aina oli jotain muuta. Pääsin matkaan vasta kuuden aikaan illalla. Lähtö siis takkuili mutta heti kun pääsi lähtemään oli ihan hyvät fiilikset. Vielä kerran pieni palauttava lenkki ja sitten levätään ja huolletaan kroppaa ja tankkaillaan lauantaita varten. Vissyä ehkä vähän enemmän varoiksi jos sattuu olemaan lämmin keli.

Minua ei oikeastaan itse juoksu niin jännitä vaan kaikki muu sälä siinä ympärillä, ennen ja jälkeen...jotenkin vaan on lähdössä pidemmälle lenkille, 25 km. Ensimmäisen polkujuoksukisan ennakkovalmistelut ja jännitykset olivat sitä luokkaa etten oikein osaa enään vauhkota isompia...eka kisa oli siis Rukalla Nuts Karhunkierros. Ennen kisaa on kaikki voitava tehty joten turha tässä vaiheessa onkaan enää hermoilla. Jos on raskas maasto tai askel niin sitten vaan mennään hitaampaa ja nautitaan matkasta. Varusteet on hoidossa joten nyt sitten vaan himmaillaan ja huolletaan. Hyvä huoltaa myös pääkoppaa tulevaan ettei ihan liikaa innostu revittelemään.

Tämä viikko on vielä kesälomaakin. Esikoisen Leo-poika onkin sitten loppuviikon meillä päivät hoidossa joten siinähän se lomaa sujuu.