Maltilla ja hyvällä palautumisella takaisin normitreeniin

Korona, tämä nykyajan kulkutauti, oli kohdallani lievä, juurikin siksi olen palannut liikunnan pariin rauhalliseen tahtiin, maltilla. Perjantai oli päivä kun ensimmäiset oireet ilmaantuivat. Viikko siitä ja kävin ensimmäisen kerran ulkona lyhyellä kävelyllä. Kolmena perättäisenä päivänä vain kävelin, ihan perusreippaasti eikä sykkeet mielestäni mitenkään olleet liikaa kohollaan. Maanantaina reippailin jo 12 kilsaa, toki olin kaverin kanssa ja meillä oli  myös eväät repussa. Aikaa meni n. 2.5 tuntia.

Olimme Yyterissä ja keli oli aivan loistava. Aurinko paistoi täysillä ja lämmitti ihanasti. Koska öisin on ollut pakkasia, päästiin kulkemaan pitkin hankikantoja. Käytiin evästämässä Isosannan lintutornilla. Pitkokset olivat pääosin vielä lumen ja jään alla. Nasturit oli oiva valinta edelleen. Takaisin tultiin rantaa pitkin, tai siis merenjäällä.

Tiistaina olin suunnitellut kokeilevani juoksua. Keli oli kuitenkin niin otollinen hiihtoon että suuntasin uudelleen Yyteriin hiihtämään. Jäällä oli mitä parhain keli hiihdellä. Minulla ei ole luistelusuksia mutta normihiihtokin oli nautinnollista. Aurinko lämmitti ja tuulta ei pahemmin ollut sitäkään. 1:45, 10 km ihan rennosti nautiskellen, sykkeet 108/126 . 

Keskiviikkona testasin miten juoksu kulkee. Hölkkäsin rauhallisesti 32:45, 4 km. Fiilis oli hyvä eikä mitenkään tuntunut raskaalta tai muuten pahalta. Sykkeet oli kuitenkin hieman korkeat, 132/148. Pidinkin sitten suosisti pari lepopäivää.

Lauantaina pitkästä aikaa uintitreeneihin, tunti tekniikkaa. Sunnuntaina aamulenkki Katinkuruun, 50:10, 6.8 km, avg 141 bpm. Vähän korkeat sykkeet, olo oli hyvä ja oli tosi hienoa pitkästä aikaa juosta peruslenkkiä. Veikkaan että korkeahkot sykkeet eivät johtuneet koronasta, vaan yksinkertaisesti siitä että alkuvuonna on juoksukilometrejä tullut todella vähän.

Sunnuntain lenkki oli Pori Trail Runnersin yhteislenkki Katinkuruun. Samalla päästiin testaamaan uusia takkeja. Takki oli hieno, vähän oli kuumat oltavat, alla oli vielä merinopaitaa ja jalassakin talvitrikoot. 

Maanantaina pidin lepopäivän, illemmalla puolen tunnin joogaa ja venyttelyjä. Tiistaina tarkoitus tehdä vk-treeni, joten järkevästi jo ennen sitä huilia. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna sai pukea asfalttilenkkarit. Ensin kilometri alkuverraa ja sitten kahden kilometrin vk, pieni sykkeentasaus parin valopylvään verran ja takasin samat 2 km ja rauhallinen loppuverra. Alkuun kuulostelin miltä tuntui olo, ihan normi fiilis kuten ennenkin vedoissa, siis piiputti toki. Korona ei kuitenkaan tuntunut vaikuttavan. Ehkä tällainen lyhyempi testi oli tässä kohtaa riittävä. 44:29, 6.5 km sykkeet 139/166. Vetojen vauhdit 5:45-5:56. Myös jalka kesti hyvin. Garminin mukaan palautusaikaa 3.5 päivää ja treeni ylikuormittava.

Soraa riittää vielä mutta eipä ole jäistä

Vanhat hokat korkkasi kevään asfalttikauden

Keskiviikko joka tapauksessa tuli lepopäiväksi kun illalla hierojalla 90 min. Torstaikin vielä oikeastaan palauttelua sillä kävin uimassa kilometrin verran ennen töitä. Loppuviikolla kävin kertaalleen vielä uimassa ja kuntosalilla. Uintitreeneissä ei happi kulkenut ihan parhaalla mahdollisella tavalla.

Niin paljon tuo korona kummittelee että heti pienimmänkin oudon oireen kanssa rupeaa funtsimaan mistä se johtuu. Jos kuitenkin jotain jälkitaudin tapaista. 

Miten polttoaineen hinnankorotus vaikuttaa treenaamiseen?

Vaikuttaako polttoaineen hinnankorotus treenaamiseen ? Kuulostaa ehkä vähän oudolta, miten se muka siihen vaikuttaa. Mutta jos miettii missä yleensä treenaan ja milloin? Moneen paikkaan joutuu ensin lähtemään autolla, esim. salille, uimaan, yhteislenkeille jne.

Luin aamun lehdestä että polttoaineen hinnat voivat nousta kolmeen euroon. Muistan ajan kun 95 maksoi euron litralta ja aamuisin kun fillaroin töihin mietin paljonko säästän tuolla hinnalla. Nyt diesel maksaa reippaasti yli 2 euroa ja välillä jopa enemmän kuin 98 bensa. Onneksi teen osan viikkoa etätöitä jolloin autoa ei tarvitse. Mutta jos se kohoaa kolmeen euroon, kuten jotkut skenaariot kertoivat, niin silloin kyllä on vakavan miettimisen paikka.

Bussimatkoja en aloita sillä ne vievät liikaa aikaa. Miltei tunti yhteen suuntaan. Omalla autolla 19 km työmatkaan menee aikaa n. 20 minuuttia. Pyöräillen alle tunnin. Siinä sitten on jo muitakin hyötyjä, vaikka aikaa meneekin kauemmin kuin omalla autolla.

Viime kesänä sain hommattua työsuhdefillarin joten se päässee nyt jo aikaisin käyttöön. Senkin kanssa kuitenkin joutuu työmatkoja suunnittelemaan normaalia enemmän. 

Missä vaiheessa teen juoksutreeniä, milloin käyn salilla ja milloin uimassa. Vielä jos pitäisi vähentää autoilua. Etätyöpäivinä  voisi keskittyä juoksuun. Salilla pystyisi käymään työpäivänä vaikka aamulla, menisi yhdellä suihkullakin samalla. Vaihtoehtoisesti suoraan töistä. Näin ei tarvitsisi myöskään siirtää fillaria eestaas. Erinäisten urheilukamojen kantaminen pitää etukäteen miettiä. Ehkä salikamat voisikin pitää tstolla. Todennäköisesti en kesällä edes käy kuntosalilla. 

Jos haluaisi käydä vaikka pyöräilyn lomassa pienellä juoksulenkillä, ei sekään ihan yksinkertaista ole. Juoksukamat pitää olla erikseen ja juomat ja energiat ja mihin laittaa pyöräilyvaatteet siksi aikaa ja kengät. Meikäläisellä on iso kenkäkoko joten ne vievät kyllä tilaa ihan kunnolla. Hyvällä suunnittelulla ja etukäteisvarustuksella varmaan onnistunee. Joskus olen pyöräillyt töihin viikon jokaisena päivänä, varsinkin kesällä kun on kelit olleet kohdillaan. Sellaisena viikkona ei sitten oikein muuta urheilua ole mahtunut joukkoon ainakaan arkipäivinä. Mitä enemmän tätä ikääkin kertyy, pitää ottaa huomioon kokonaiskuormitus ja palautuminen. Toki jos olisin itsekäs niin voisin sitten vastaavasti viikonloput juosta. Mutta kun muutakin elämää on. Lapset on isoja mutta lastenlapset pieniä. On kesämökkiä ja omakotitaloa ja jos jonkin sortin puuhaa.

Työmatkapyöräilyssä kyllä on niin paljon hyötyjä enemmän kuin haittoja että siihen pitää pyrkiä. Kun edes osan viikkoa pyöräilee niin se tuo jo hyvin säästöjä kukkaroon, päästöt vähenee ja kunto kohisee. Ruokaan kuluva raha ehkä sekin vähenisi, pyörällä ei viitsi eväitä kuskata joten tulisi käytyä kunnon lounaalla. Silloin ei myöskään kauppakoppaan eksyisi ylimääräisiä tuotteita, herkkuja yms. turhaa.

Korona podettu ja taas aloitetaan alusta...

Helmikuussa sain jo vähän kroppaa siihen kuntoon että juoksua oli tarkoitus lisätä pikkuhiljaa. Kilometrejä tuli vajaa 30. Maaliskuun eka treeniviikko näytti hyvältä, kunnes eräänä aamuna Koronan kotitestiin tuli kaksi viivaa.

Olen saanut kolme rokotusta ja sairastin taudin melko lievänä. Virallisen testin myötä sain heti viisi päivää sairaslomaa. Pieniä oireita oli senkin jälkeen joten sairastin varmuuden vuoksi vielä loppuviikonkin. Kovin olen kuullut muistuttelua että varsinkin lievän taudin jälkeen on syytä levätä kunnolla. On myös huomauteltu liian aikaisin aloitetusta treenaamisesta. Olen siis käyttäytynyt iän tuoman viisauden mukaisesti hyvinkin järkevästi. Heh. Onneksi on tällainen hyvä ja yksinkertainen ohje mistä saa hyvää tietoa jos itse on vähän epävarma miten edetä.

Tätä noudattaen edetään, hyvin yksinkertainen ja selkeä ohjeistus.
terveurheilija.fi

Koska olo on jo loppuviikolla ollut ihan hyvä, olen sitten puuhastellut kotihommia. Olen kutonut, ommellut, sulattanut pakastimen ja siivonnut vaatekaappeja. Leiponut sämpylöitä kun rupesi kaapit tyhjenemään. Vaihtanut kukkiin mullat. Pikkuhiljaa puuhastellut ja välillä ottanut pieniä nokosia jos on siltä tuntunut. Viikko sairastumisesta kävin ensimmäistä kertaa kunnolla pihalla. Tein kahden kilsan kävelylenkin. Seuraavana päivänä kolme kilsaa. Sykkeet ei kyllä päätä huimannut, keskisykkeet oli alle 90. 

Sain valmiiksi pyllyttimen.
Ensi talven pakkaslenkeillä se on sitten valmiina.

Sunnuntaina olin kävelyllä jo melkein kaksi tuntia. Nautin täysillä ihanasta kevätpäivästä. Tuntuu hassulta rajoittaa menemistä kun se ei missään tunnu. Mutta ehkä on hyvä edetä askel kerrallaan. Pitää muistutella itselleen ettei tämä ollutkaan ihan perinteinen pikkuflunssa.

Ensi viikoksi on luvattu kovin lämmintä ja aurinkoista, joten paikat sulavat kovaa vauhtia. 

Eräs treeniviikko

 

Usein suunnittelen treeniviikon viikoksi kerrallaan, ihan sen mukaan miltä näyttää koti- ja työkalenteri ja muut ennakkoon sovitut treenit. Seuraan myös säätiedotusta, varsinkin tällaiseen aikaan kun vielä voi olla vaikka millaista myräkkää. Jos vain mahdollista niin katson esim. juoksut sen mukaan etten ole pihalla kaikkein karseimmassa räpäskäkelissä. Nyt kun ei ole olemassa valmista ohjelmaa niin pystyy helposti soveltamaan omaa tekemistään. Siis kehoa kuunnellen.

Talven aikana olen juossut niin vähän että sitäkin on ohjelmassa mukana maltillisia määriä. Yritän huolehtia että määrät lisääntyisivät nousujohteisesti, jotten tässä vaiheessa saisi mitään ylimääräisiä rasitusvammoja. Viikkoon mahtuu siis enemmän kehonhuoltoa ja kuntosalitreeniä. Sekä uintia.

Maanantai

Edellisenä päivänä juoksin kympin lenkin jäisillä poluilla joten tämä päivä jotain muuta. Koska olin toimistolla päätin käydä kuntosalilla. Logistiikankin vuoksi ei tullut turhia automatkoja. Tällä hetkellä menovesi kustantaa niin paljon että pitää vähän suunnitella miten ja missä treenaa. Mahdollisuuksien mukaan aina yhden automatkan mukaisesti.  Normaalisti olisin ollut etänä töissä, silloin ehkä olisin käynyt kotipuolessa lenkillä. Vaihtoehtona olisi tosiaan ollut yhteislenkki poluilla. Kauan kyllä pähkäilin mitä teen mutta järkeilin näin. Pakko ottaa huomioon myös kokonaisuus, toki taas kun pystyy juoksemaan tuntuu että juoksisi joka päivä.

Kuntosalilla tein ns. jalkatreenin. Toki myös yläkroppaa samalla. Vartti lämpöä soutulaitteella, ylätaljaa, kulmasoutua, smithissä yhden jalan kyykkyjä, mavea, kahvakuulaa, vähän keskivartaloa ja liikkuvuutta. 1:20 min ja sykkeet 104/125. Illalla lonkkien avauksia ja venyttelyä.

Tiistai

Loppuviikkoa ajatellen pidin huoltopäivän. Ensin 45 minuuttia jalkojen rullailua ja pitkiä venytyksiä. Ennen nukkumaanmenoa tunnin jooga. Liikkuvuutta alavartaloon ja rauhoittumista. Tosi hyvä. Siitä suoraan petiin. Aika pian simahti.

Keskiviikko

Logistiikkasyistä tänään kahden treenin päivä. Välttelen kahteen kertaan lähtemistä kaupunkiin. Matka yhteen suuntaan on n. 19 km. Töistä suoraan kuntosalille. Se on  muuten niin lähellä työpaikkaa, etten tarvitse siirtymiseen autoa. Nyt jätin jalat rauhaan ja keskityin yläkroppaan. Enemmän käsiä ja keskivartaloa, vähän kyllä pakaratkin teki töitä. 1:04, sykkeet 104/128. Tunti meni nopeasti eikä pahemmin jäänyt ylimääräistä siirtymäaikaa juoksutreeneihin.

Karhuhallissa yhteistreenit, osa teki vähän pidempiä vetoja mutta itse tyydyin omantasoiseen tekemiseen. Vähän alkulämpöä parilla ratakierroksella, sitten 10 x 200 metrin vetoja. Vedon jälkeen 100 m kävelypalautuksella ja 100 m hölkäten ja sitten uusiksi. Loppuun verryttelyä pari kierrosta. 43 min, 5150 m sykkeet 138/160.

Tämän päivän jälkeen ainoastaan välttävät, pikaiset venytykset jaloille. Pakarat ja etureidet kyllä kertoi jotain tehneensä.

Torstai

Aikeissa oli aamulla uimaan. Heräsinkin ajoissa. Jotenkin oli jäykkä olo, ehkä uinti olisi ollut paikassaan hyvää palautusta mutta se jäi tekemättä.  Jos vaikka sitten seuraavana aamuna. Iltapäivällä tunti hieronnassa. Jalkoja. Edelleen siis jalkoja. Loppupäivä tietenkin lepoa käsittelyn vuoksi.

Perjantai

Uimakassi oli taas valmiina. Heräsin kuitenkin jo alkuyöstä kun paikkoja kolotti ja päätäkin myös. Aamulla tein koronatestin ja se näytti positiivista. 

Lauantai

Aurinko paistaa hienosti mutta sitä nyt katsellaan sisältä käsin. Ehkä voisi jossain vaiheessa käydä terassilla juomassa päiväkahvit. Olo on kuin normi flunssassa, kurkku vähän kipeämpi kuin eilen, joten näillä näkymin vielä lieviä oireita. Saikkua heti 5 pv. Jää siis nähtäväksi koska seuraavaksi pääsee kunnolla urheilemaan.

Loppuviikon suunnitelmissahan oli pari juoksulenkkiä.