sunnuntai 16. tammikuuta 2022

HimosWinterTrailille vaikka sitten kontaten...


Himos Winter Trail. Syksyllä jo oli mielessä että tähänkin kisaan pitää ruveta treenaamaan. Lähinnä ensin pimeällä juoksemista otsalampun kanssa. Syksy kuitenkin kului erinäisissä rasitusvammoissa ja samoin kävi kaverille jonka kanssa ollaan lähdössä kisaamaan. Onneksi matkana on aikalailla vähän kilometrejä. Sen luulisi juoksevan vaikka mitenpäin.

Tammikuun ensimmäinen juoksu olikin ledilampun kanssa juoksemista. Maanantaina tuli ekat 7 km juostua. Piipahdin myös pimeillä metsäpoluilla. Siinä onkin eniten haastetta että uskaltaa yksin metsään. Vaikka seutu onkin täällä tosi tuttua, on se pimeällä ja yksin aivan erilaista. Himoksella ei kuitenkaan tarvitse juosta yksin. Eikä varmaan pimeälläkään. Aikalailla on valopäitä jonossa poluilla kun aika koittaa.

Tiistain lenkillä palasin taas maanpinnalle. Juoksu oli ihan suoraan sieltä jostain. Piti tehdä vauhtileikittelyä mutta pakara ei antanut myöden. Keskiviikkona fyssari oli edelleen sitä mieltä että takaketju vaan on pitkästä ylikuormituksesta jumissa ja avasi taas joitain kohtia reidestä. Helpotti toki mutta katsotaan miten lopulta käy.

Loppiaiseksi satoi mukavasti lunta

Loppiaisena oli niin upea ja aurinkoinen pakkaspäivä että lähdettiin kamun kanssa patikoimaan Yyteriin ja sen reissun jälkeen vielä tehtiin pieni hiihtolenkki. Talven eka ja koska alkoi hämärtämään jäi se kovin lyhyeksi mutta oli hienoa pitkästä aikaa! Ensin siis kolme tuntia reippailua ja aikalailla umpihangessa tarpomista, joten ihan hyvää pakaroillekin. Pertsaa sitten ihan palauttavana, vajaan tunnin verran.


Sunnuntaina olin aikeissa lähteä hiihtämään mutta päädyinkin kaverin kanssa tekemään sauvalenkkiä. Ihan hyvä vaihtoehto tuohon päivään, mäkisellä pururadalla pitkä peekoo 1:45 min, 8.7 km avg 109 bpm. Illalla joogaa 25 min. Tiistaina pidin vähän pidemmän lounastauon ja kävin hiihtämässä 1.5 tuntia. Matkaa tuli 11 km avg125 bpm. Sen päälle illalla 60 min joogaa. 

Näinhän ne aukesi meillä kuntosalitkin. Odotan kuitenkin tovin ennenkuin sinne lähden. Keskiviikkona teimme kamun kanssa tunnin kahvakuulatreenin, joka oli oikeastaan täsmähoitoa takaketjulle ja siellä se sitten tuntuikin seuraavana päivänä. Pakaroissa. Meni siis oikeaan osoitteeseen.

Torstaina olin hierojalla 90 minuuttia ja lopulta hän pääsi sinne minne pitikin. Töitä sai tehdä, mutta sen jälkeen jalka oli tosi hyvä ja takareiden kireys helpotti. Perjantaina tein wattipyörällä tunnin palauttavan treenin jaloille. Tuntui hyvälle. Venyttelyssä illemmalla huomasi että liikkuvuus lähenteli jo normaalia. Lauantaina lähdinkin luottavaisin mielin lenkille. Suunnittelin jo vaikka mitä. Juokseminen oli rentoa, pakotusta ei ollut takareidessä. Enemmänkin niissä paikoissa mitkä myöskin olivat saaneet kunnon runtua torstaina. Puolen tunnin juoksun jälkeen vaiva yllättäen palasi. Ehdin juosta kolmisen kilometriä. No, ei auttanut kun rauhallisesti suunnata kotiin päin. Loppu meni siis ihan waldnieliksi. Kyllä otti nuppiin. Vaikka illalla tein rauhalliset ja pitkät venytykset ja rullailin, ei se oikeastaan auttanut.

Yllättäen taas saatiin jäiset baanat

Sunnuntaina lähdin sauvalenkille, ajattelin jos sitä edes pystyisi tekemään. 1:40, 8.3 km, siis oiva pk-lenkki kuitenkin. Jalkakin tykkäsi, huomasi kun paikat lämpeni että kireyskin taas helpotti.

Pointtihan on nyt se, että kahden viikon päästä on Himos Winter Trail ja nyt tuntuu siltä etten siellä pääse juoksemaan. Mutta mikäli korona ei siirrä tapahtumaa, mitä toisaalta nyt toivon, meinaan kyllä startata. Jos juoksu ei onnistu niin sitten kävellään. Seuraavat pari viikkoa pitänee olla juoksematta ja katsoa sitten kun saan lapun rintaan että miten käy.

Metsät jo vihertää mutta nastat pitää olla vielä jalassa

Lähiaikoina tulee varmaankin paljon sauvakäveltyä, ladut on niin heikossa kunnossa ettei voi hiihtääkään. Toivotaan että uimahallit aukeavat niin pääse uimaan, sitä on kaivannut.


maanantai 3. tammikuuta 2022

Viime vuoden liikkumiset pakettiin

 

Viime vuonna yritin liikkua monipuolisesti ja sen vuoksi myös juoksumäärät vähenivät aika laillakin. Alkuvuonna tuli ajallisesti paljon hiihtoa. Kevään mittaan yhä enemmän mukaan tuli maasto- ja maantiepyöräily. Alkukesällä ostin itselleni työmatkapyöräksi gravelin. No, kysehän on työsuhdepyörästä, hienoa että pääsin tällaiseen kokeiluun mukaan.

Alkuvuodesta uiminen jäi oikeastaan hyvin vähälle, kesälläkään en avovesissä uinut ollenkaan märkäpuvulla, tai hyvin harvoin edes ilman sitä.

Koska juoksukilpailuja ei ollut, niin tavoitteellinen treenaaminen jäi. En pitänyt sitä tärkeänä, vaan se että liikuin säännöllisesti ja monipuolisesti. Alkutalvesta juoksimme pienellä porukalla virtuaalisen Himos Winter Trail-kisan omilla poluilla. Se olikin tosi hieno tapahtuma.

Talven paras virtuaalijuoksukisa

Vuosi 2021 alkoikin sillä että koronan vuoksi oli uimahallit ja sisäliikuntahallit suljettuna. Kyllähän se vaikutti liikkumiseen. Samoin alkoi myös vuosi 2022. Hallit suljettu.

Vuoden varrella on tullut myös joogailtua virtuaalisesti, wattipyöräilty, spinniä, fasciatreeniä myöskin etänä, kuntopiiriä ja monenmoista lihaskuntojumppaa. Loppuvuodesta innostuin salitreenistä ja kävinkin kuntosalilla koko syksyn, kunnes sisäliikuntahallit suljettiin juuri joulun alla. Syksyllä myös uintitreenit maistui ja uitua tulikin tosi paljon ja kehitys oli huomattavaa.

Tammi-helmikuussa juoksua tuli 163 km ja hiihtoa 148.3 km. Maaliskuussa juoksua 147.6 km. Huhtikuun juoksut 112.2 km, pyöräilyä 118.5 km. Toukokuussa juoksua 101.4 km, pyörällä 210.8 km. Kesäkuussa juoksin cooperin 2360. Kesäkuussa juoksua 78.7 km ja pyöräilyä 235.3 km.

Hiihtomaisemat parhaimmillaan


Aulanko Trail tyttären kanssa

Yyterin piikki

Heinäkuussa osallistuin ensimmäisen kerran seikkailu-urheilukisaan, Porin Raastoon. Ratkiriemukas seikkailu! Heinäkuussa juoksua 71.9 km ja pyöräilyä 263.2 km. Elokuussa vuoden eka lappukisa, Yyterin piikki, polkujuoksua omilla tutuilla poluilla.  Elokuussa juoksua 180.4 km ja pyöräilyä 167.4 km. Syyskuussa Aulanko Trail, Lopulta kuukauden juoksut jäi 58.7 kilsaan sillä polvessa todettiin bursiitti ja sen kanssa mentiin aika kauan ennen kuin parani. Pyöräilyä 78.7 km. Joten lokakuun juoksukilometrit olivatkin sitten 8.2. Pyöräilyä 60.8 km. Keskityin enemmän uintiin ja kuntosalitreeniin, polven ehdoilla. Enemmän on myös tullut käveltyä, sauvakävelty ja patikoitu. Marraskuussa jo 41.5 km, paljon sen sijaan uintia ja kuntosalia. Joulukuun juoksut 49.1 km. Joulun alla kyllä oli jo muutakin ryppyä mikä vaikeutti juoksua. Sitten tyssäsi taas hienosti alkanut uintitreeni ja kuntosaliharjoittelu kun hallit suljettiin.

Tempotreenit

Maastopyöräily vei vaihteeksi myös meriteitä pitkin

Vuoden kilometreiksi sitten tuli 1012.7, mikä toisaalta on tosi hyvä saavutus, sillä loppuvuoden juoksumäärät jäi pieniksi. Pitää olla tyytyväinen, varsinkin kun vielä pystyy juoksemaan. Vuoden kilsat tulivat pääasiassa maastossa ja poluilla.

Tänä vuonna olen myös panostanut paljon enemmän palautumiseen ja huoltoon, olen käynyt ahkeraan hierojalla ja itsekin , joutunut, rullailemaan ja palloilemaan ja panostamaan kehonhuoltoon ja liikkuvuuteen enemmän kuin viime vuonna. Toisaalta se taisi olla tämän vuoden tavoitekin.

Lempimaisemissa

Hyvää alkanutta vuotta ja toivotaan ettei se nyt kovin huonompi olisi kuin edellinenkään!