Endorfiinejä / matkalla Pariisiin

Keskiviikkona , itsenäisyyspäivän aamuna olinkin jo aamukasilta kuntosalilla työkaverin kanssa. Aikaa kului 100 minuuttia Suomen satavuotispäivän kunniaksi. Tytär tuli muutaman päivän visiitille läskipyöränsä kanssa joten itsenäisyyspäivän kunniaksi käytiin vielä parisen tuntia pyöräilemässä Yyterin maastoissa. Lähtö oli sen verran myöhempään että ehti jo tulla pimeää. Onneksi oli lamput matkassa. Minulla kyllä aika hepponen mutta kun meni toisen perässä niin ihan tarpeeksi näki. Koska tytär on harrastanut maastopyöräilyä minua aikalailla enemmän niin meno olikin aika reipasta ja haettiin yksi vähän teknisempikin pätkä. Yyteristä kyllä löytyy vähän haastavampaakin polkua, ainakin minulle. Juurakkoinen ja kivinen polunpätkä meni toki paremmin kuin viimeksi. Harjoitus tekee mestarin. Mutta aikalailla nautinnollista painella dyyneiillä ja metsäpoluilla pimeällä, polkuja menee ristiin rastiin. Sen verran sysimustaa oli etten olisi yksinäni lähtenyt ihan samoille poluille....

Paikallinen maastopyöräilytapahtuma, Tour de Pori oli heti samana viikonloppuna kun palasin Barcelonasta. Keli muuttui hieman erilaiseksi. Vettä satoi ja lämpöasteita oli noin 20 astetta vähemmän kuin puoleentoista viikkoon... Ilmoittauduin "Letkeälle Lenkille". Olin mukana ensimmäistä kertaa, maastopyörällä olin tuohon mennessä ajanut ehkäpä 4-5 kertaa, pisimmillään pari tuntia. Pyöräily tuntuu olevan samanlaista varustelua kuin juoksukin, ehkäpä vielä enemmänkin teknisempää mutta myös vaatetus on tärkeää, varsinkin nyt kun oli sadepäivä tiedossa. Viimehetkellä vielä kävin ostamassa pyöräilyyn tarkoitetun sadetakin, mikä olikin erittäin hyvä hankinta. Kenkinä oli vanhat goretex-juoksukengät ja siinä päällä vielä nutsille hommatut gaiterit. Vedenpitävät puutarhahanskat toimivat sormikkaiden kanssa. Pyörään piti hommata kurakaaret. Touri oli jaettu useampaan eripituiseen ja haastavuudeltaan erilaisiin matkoihin. Letkeä lenkki oli "teknisesti helppo ja vauht...

Viimeisen runsaan puolen vuoden ajan olen noudattanut minulle laadittua treeniohjelmaa, tasaiseen tahtiin oli kesän mittaan jokin kisa mihin tähtäsi. Maraton oli listan viimeisenä. Juostu siis on ja kyllä myös kehitytty siinä. Tällä viikolla on viimeiset valkun laatimat treenit. Maratonin jälkeen jäi vähän hassuun olotilaan kun ei tarvinnutkaan lähteä lenkille. Ei oikein tiennyt mitä olisi tehnyt. Mieskin oli ihan sekaisin kun tulin töistä suoraan kotiin enkä jäänyt lenkille. Tuli pestyä pitkästä aikaa ikkunoita, vähän siivoilua sisällä ja ulkona, ommeltua tyttären takinhihat...ne on odottanut korjausta koko kesän ! Muitakin pikkuaskareita on puuhattu, mieli tekisi juoksemaan mutta olen lepuuttanut itseäni. Sunnuntai juoksun jälkeen oli lepoa mutta jo maanantaina kävin Martan kanssa metsässä leppoisalla polkujuoksuhöntsällä. Hyvin sujui. Torstaina aamulla ennen töihin menoa oli valkun kanssa juoksutreffit, rentoa peekoota. Käytiin läpi maratonia. Ihan hyvältä edelleen tuntui...