Hiihtolenkkejä ja polkujuoksua

Nyt on länsirannikollakin ollut mahtavia talvikelejä. Suoraan kotiportilta on päässyt hiihtämään (miltei), kuten myös juoksemaan lumisille poluille. Sukset on olleet marraskuusta asti valmiina ja viime viikolla pääsin eka kertaa ladulle. 100 minuuttia ja 9 kilsaa. Aivan pelkästään nauttien siitä mahdollisuudesta että voi hiihdellä omilla kotiladuilla. Pakkasta oli lähemmäs kymmentä astetta joten jalassa oli perinteiset pertsasukset. 

Viikonloppuna ehdin poluille vasta sunnuntaina. Kalenterissa oli rentoa pk vauhtista polkujuoksua. Ensin pk1:llä ja loppu pk2:sta. Siis todella vaikeaa pitää vauhti tarpeeksi hitaana niin että syke ei nouse. Vähän väliä sai ottaa kävelyaskelia. Pisti hieman nyppimään kun ei tullut tekemisestä mitään. Kun pääsi kakkosalueelle, pystyi jo ihan juoksemaankin. Koska keli oli upea niin kyllä se meno siitä iloksikin muuttui. Aikaa meni 1:10 ja matkaa kertyi runsas 6 kilsaa. Sisältäen alku- ja loppuverrat. Sykkeet 114/130 bpm. Lopussa siis liki kynnystä, mutta muuten sain soviteltua hyvät sykealueet. Ennen juoksua tein myös erillisen 20 minuutin liikkuvuustreenin.

Maanantaina lähdin aikaisin töistä jotta ehdin aurinkoisen aikaan hiihtämään. Onneksi on mahdollisuus liukumiin. Nyt pistin jalkaan nanogripit kun keli oli nollan tienoilla. Kotoa ei suksia tarvitse pitkää matkaa kanniskella kun pääsi ladulle. Se on luksusta ettei tarvitse autolla lähteä ladun varteen. Saan tehtyä hyvinkin rengasreitin joten ei tarvitse kun päättää kumpaan suuntaan lähtee. Taisin pukea liikaa vaatetta, kun aika alkuun jouduin vähentämään kerroksia. Aurinko lämmitti eikä tuulikaan häirinnyt. 

Suuntasin tietenkin Yyteriin. Rannalla oli hyvä latu jota pitkin pääsi rannan päästä päähän. Aivan mahtava keli. Välillä ihastelin maisemia ja jatkoin matkaa. Ulkoilijoita oli jonkin verran liikkeellä ja myös muutamia hiihtäjiä tuli vastaan. Tein vähän ylimääräistä kierrosta ja päätin tulla takaisinkin rantaa pitkin. Saldoksi tuli runsas 16 kilsaa ja aikaa meni 2:34. Sykkeet tällä kertaa 110/130 bpm. Hyvää peekoota. Illalla vielä kehonhuoltoa. 

Tänään vielä uintitreeni. Hyvä palauttelua. Loppuviikoksi on luvattu lämpenevää joten ei meilläpäin ladutkaan kauaa pysy kunnossa. Kun tuulee niin metsän ladut on piankin roskia piukassa. 

Yyterissä on talvipolut parhaimmillaan. Parasta just nyt eikä enään huomenna...

Valoa polun päässä, kohta juostaan!

Pariin kuukauteen ekat kunnon juoksut suoritettu! Sisähallissa kiersin radan 20 kertaa, siitä kertyi 8 km ja olihan ihan kivaa pitkästä aikaa. Ulkona on sellaiset kelit ettei sinne ollut mitään asiaa, onneksi sattui sopiva päivä kohdalle, että pääsin halliin testaamaan. Tasainen alusta muutenkin oli nyt huomattavasti parempi vaihtoehto kuin epätasainen ja muhkurainen pyörätie, saatikka sohjoinen metsäpolku.

Juoksu sujui ihan hyvin rauhalliseen tahtiin edetessä. Vähän vauhdikkaammat pyrähdykset toivottavasti avasivat jotain paikkoja, mutta ei ne oikeastaan ihan hyvältä vielä tuntuneet. Toisaalta äkkäsin jossain kohtaa että vasen jalka tekee jotain ihan outoa vippausta, juuri tämä mikä on oireillut. Kun askellukseen kiinnitti enemmän huomiota rupesi juoksu helpottumaankin. Polven liikerataan pitää keskittyä huolellisesti jotta saan vanhan hyvän askelluksen takaisin.

Vielä en siis ole ahnehtinut juoksua vaan liikkunut muuten monipuolisesti ja pyrkinyt huoltamaan paikkoja. Fyssarin ohjeiden mukaan kehonhuoltoa ja liikkuvuutta. Helmikuussa on ollutkin ihan aktiivista tekemistä.

Ahkerasti olen uinut, joogannut, tehnyt kävely/sauvakävelylenkkejä, fatbikelläkin kerran umpihangessa, kuntosalia, kahvakuulaa, kehonhuoltoa, hiihtoa ja sisäradalla pariin otteeseen juoksua. Hiihtämässä olisin mielellään käynyt enemmän, kelit ei vaan ole ihan natsanneet täällä länsisuomessa. Onneksi on edes muutaman kerran päässyt ladulle. Välillä on tullut todella runsaasti lunta, sitten taas vettä ja taas on luvassa lisää lunta. Sen verran on asfalttikin vilkkunut ja aurinko paistanut että melkein kevättä nyt odotellaan.

Meillä on aina hauskaa Maikun kanssa

Olin alkukuusta fyssarilla joka viimeinkin pääsi tämän vaivan juurisyyhyn eli lantioon. Hän kyllä pisti sen ojennukseen aika rankalla käsittelyllä joten nyt omatoimisella harjoittelulla pikkuhiljaa olen kuntoutumassa. Pari viikkoa päivittäin omatoimista huoltoa ja hänen mukaansa se mitä eniten tarvitsen on, kuinkas ollakaan, liikkuvuustreeniä! Takareisi edelleen on kireä ja jumittaa, mutta edistystä on tapahtunut ja nyt pystyn itsekin tekemään sen kanssa harjoitteita. Ihanaa että löytyy kunnon ammattilaisia.

Huomioitavaa taas on se että vaikka vaiva oli yhdessä paikassa on koko keho samanlaisen huollon tarpeessa, tällä kertaa se vaan kulminoitui yhteen paikkaan. Perimmäinen syy todennäköisimmin johtuu kokonaisuudesta ja sen liikkuvuudesta.

Talvitriathlon

Talvitriahlon. Eihän siihen voinut kuin suostua kun kaveri ehdotti. Mikäs sen hauskempaa ja ihan vain rennon treenin merkeissä. Molemmilta löytyy varusteet ja paikaksi valikoitui ilman muuta Yyteri. Pääsee suoraan ladulle ja maastoon. Parhaat ideat tuntuvat tulevan ihan lennosta. Viime aikoina on ollut lähestulkoon päivittäin aurinkoista ja kirpakka pakkanen, nyt sitten lauantaille lupaili miltei lämpöasteita. Myös räntä- ja vesisadetta tiedossa. Onneksi me emme pelkää huonoakaan keliä joten harmaa ja märkä keli ei todellakaan haitannut.

Viimeisen parin viikon aikana on miltei pääasiassa tullutkin hiihdeltyä. Yyterissä, Kaasmarkussa, Kirjurinluodossa ja Eurajoella. Ladut on olleet hienossa kunnossa joten hiihto on ollut aivan mahtavaa. Eurajoella sattui eteen myös muutama jyrkkäkin alamäki, ja ensijärkytyksestä huolimatta, ne tuli laskettua alas. Eka latua pitkin, sitten auraten ja vielä yksi osin kävellen. Ai hurja, minua ei ihan tuollaiset korkeuserot miellytä. Mutta voimaa löytyi että ne pääsi kipuamaan kunniallisesti ylös. Toki mäkiinkin tottuu kun sellaisia vaan hiihtäisi. Mieluummin valitsen peruslatuja, sopivia loivia mäkiä toki on kiva mennä.

Yyterin latuja 

Kaasmarkku-Salomonkallio

Nakkila, Salomonkallio

Juoksemassakin olen toki ehtinyt käydä. Peruspolkuja ja vähän vauhtileikittelyä. Nyt on ollut tosi kiva fiilis treenata, vaikkakin hiihtoa suurimmalta osalta. Mutta sehän on parasta peekoota.

Talvipäivän juoksumaisemia

Lauantaina startattiin aamukymmeneltä kolmen triatlonistin voimalla oma tapahtumamme, talvitriathlon. Tavoitteeksi laitettiin rennosti 60+60+60. Minuuttia siis, eikä mitään suorituspaineita. Viikonlopun pitkis tulisi tehtyä. Suunnittelin reittejä etukäteen, niin ettei ihan lähde taas laukalle koko juttu. Viimekädessä päätettiin aloittaa hiihdolla, sillä lämpötila laski hyvää vauhtia ja silloin ei suksi välttämättä liikkuisi niin hyvin. Meillä kävi hyvä onni sillä aamulla oli ladutkin ajettu valmiiksi. Yöllä oli jonkinverran satanut lunta joten olimme varautuneet umpihankihiihtoon. Hiihto sujui suunnitelmien mukaan, siihen kului aikaa 54 min, matkaa tuli 6.62 km. Vauhti oli rauhallista, niin kaikki pysyivät mukana.

Marjo talvitriathlonin hiihto-osuudella,
keli oli harmaa mutta ladut komeat

Sitten fillarit esiin. Kaksi fatbikea ja yksi normi maastofillari. Polut olivat aikalailla lumisia, muita pyöriä ei ollut vielä polkuja tallannut. Yyterissä on hyvät polut pyörillekin, ja niitä menee siellä ihan virallinenkin reitti mutta myös paljon muitakin, joten vaihtoehtoja löytyy. Nyt me niitä pääasiassa avattiin, yritettiin kuitenkin mennä reittejä jotka olivat vähän helpompia kapealle renkaalle. Tähän osuuteen meni aikaa 70 min, matkaa tuli 8.7 km. Nyt oli vähän haastavaa tosiaan lumesta johtuen mutta hauskaahan siellä oli mennä. Yhdet pannutkin tuli toki.

Yyterin lomakylässä

Sitten vielä juoksu. Keli oli tässä vaiheessa jo aikalailla nollassa, lunta paljon poluilla. Reitti siis pääosin haastavaa ja lumista maastoa. Kierrettiin Herrainpäivien luontopolku ja osin ajotietä takaisin reittiä, josta kaikenkaikkiaan tuli matkaa 7.15 km ja aikaa kului 57 min.

Juoksua Herrainpäivillä

Vaatetusta piti ihan miettiä, päädyin talvijuoksutrikoisiin johon laitoin päälle Enduran Humvee-shortsit ja niillä pärjäsin kaikki kolme lajia hyvin. Hiihdossa ja fillarissa oli samat vaatteet paitsi takin päälle laitoin lisäksi ihan ohuen tuulenpitävän takin ja vähän ylimääräistä puffia pipon alle. Juoksuun vaihdoin kuivan takin ja hanskat. Fillarissa oli samat hokan maastojuoksutossut kuin juostessakin. Nyt oli sikäli helppoa kun ei ollut pakkasta kuin alkuun ehkä muutama aste. Olisi pitänyt ihan erilailla miettiä varustusta kymmenen asteen pakkasessa. Toki juoksuosuudella jo hikikin pukkasi. Hyvän aamupalan jälkeen vain urheilujuomaa vaihtojen välillä ja ennen juoksua yksi geeli. Hyvin riitti.

Sanoisin että hauska kokemus tällainen rento talvitapahtuma, nyt meitä oli mukana kolme ja suunnitelmissa on tehdä koko homma uusiksi, ehkä vähän uudella twistillä. Nythän kevät jatkuu taas tiukennetuilla rajoitteilla jolloin ulkoliikuntaa vaan lisää ja mielenkiintoista tekemistä tarvitaan. Liikkumisen pitää myös olla hauskaa.

Joogasta voimaa, energiaa ja kehonhuoltoa

Olen alkuvuonna pyrkinyt keskittymään enemmän kehonhuoltoon, fasciaa, venyttelyä ja joogaa, sillä on ollut ihan pakko. Muuten koko kroppaa sanoo pian poks. Joulukuun aherrukset sukankutimien kanssa olivat liikaa olkapäälle. Kyllä taas kantapään kautta tuli siitäkin oppia. Minulla on kyllä vanha vaiva solisluussa, se on löysä, mikä osaltaan vaikuttaa siihen että herkästi rasittuu. Lopulta sillä ei paljon mitään tehty. Kyllä otti päähän. Onneksi pääsin luottofyssarin käsittelyyn ja perusvaiva saatiin kuntoon ja paikat avattua. Edelleen olkapäät ja yläselkä on todella juntturassa. Vielä niitä pitää käsitellä että saisi itsekin paremmin niitä huollettua.

Kuutamolenkillä

Olen nyt joogaillut, olkapään ehdoilla, muutamaan otteeseen. Tutustuin kivaan joogayhteisöön, jota voin todellakin suositella. Itse olen aika aloittelija, joten tuossa "Heimossa" on kivasti eritasoisia ja eripituisia harjoitteita. Niitä voi myös hakea sen mukaan mihin kipeiten kaipaa tukea. Esimerkiksi haluaako rentoutua ja rauhoittua, palautua, vai kaipaako energiaa tai voimaa. Kestoajat ovat ihan 10 minuutista ylöspäin, mistä tykkään sillä aina ei ole tuntia aikaa joogailuun. Mukamas. Ohjaaja on todella miellyttävä, rauhallinen ja selkeästi kertoo mitä tehdään ja antaa myös vaihtoehtoisia liikkeitä.  Kyseessä on Joogit.fi niminen uudehko joogayhteisö. Siihen voi tutustua esim. 7 päivän ilmaisella osallistumisella. Itse olen tykännyt todella paljon. Saan siitä juurikin sitä mitä hain, palautumista, hyvää venyttelyä ja kehonhuoltoa. Erilaisia joogasessioita on jo yli 50 kappaletta. Sieltä löytyy kyllä jokaiselle jotakin.

Tälle viikolle tuli juoksua kolme kertaa, peekoota ja vauhtileikittelyä. Hiihtoa kaksi kertaa, fascia trainingia ja useita kertoja joogaa. Wattipyöräilykin mahtui mukaan. Pk-painoitteinen viikko siis.

Tammikuussa tuli juostua 101,4  km. Sunnuntaina vielä 7 kilometrin lenkki ihan että saan tasalukeman. Koska nyt on ollut hiihtolatuja, niin nyt on hiihdetty. Viime vuonnahan en hiihtänyt yhtään. Ei ollut luntakaan. Parin viikon sisään olen ladulla ollut 5 kertaa ja matkaa kertynyt 62.2 km. Ladulla ei olla suoritettu vaan nautittu täysillä talvesta ja hiihtämisestä. 

Tammikuun viimeinen sunnuntai kyllä pani parastaan. Aivan upea talvipäivä, aurinko paistoi ja pakkanen paukkui. Vaihdoinkin sisä pyöräilyn juoksuun ja hiihtoon.

Hiihtoladuilla piiitkästä aikaa...

Aivan mahtavia kelejä ollut ja lunta satanut viimeinkin kunnolla. Parina päivänä pakkanen paukkui liikaa, joten silloin vaan joogailtiin ja  venyteltiin. Jotenkin mielessä näin koronan varjolla, että pitäisi säästellä keuhkoja liialta pakkaselta. Eikä ihan ehdoin tahdoin hankkisi flunssaa joka tekisi tällä kertaa arjesta heti vähän hankalampaa. Perjantaina oli wattipyörätreeni ja kalenterissa luki pyramidiharjoitus. Wattitehot oli valmiiksi laskettu mutta ei treeni oikein ottanut onnistuakseen. Mua harmitti kun en saa garminia näyttämään noita watteja ja treeninkin ohjelmoin pyörään itse päin honkia....Mutta kyllä varsinainen treeni tuli tehtyä, pyramidi ei ehkä ihan ollut sitä luokkaa mitä piti. Tunti hikistä fillarointia, sykkeet olivat 126/148.

No uusi yritys ensi viikolla. Lauantaina olisi jo voinut lähteä hiihtämään mutta kamun kanssa sovittiin latutreffit sunnuntaiksi. Siis lähdin juoksulenkille etsimään mahdollisia latuja. No ei vielä Yyterissä näkynyt. Oli kiva juosta lumisilla poluilla, lumi pöllysi eikä monessakaan paikassa näkynyt kuin metsän eläinten jälkiä. Uutta polkua on hauska mennä ja avata sitä, taasen sellainen oli raskasta missä oli jo joku mennyt mutta ei ollut vielä kunnolla pohja tallaantunut. Vaikka osittain etenin maastopyöröreitillä, ei myöskään fillarien jälkiä pahemmin ollut. Lenkistä tuli kiva, 1:47, 10.4 km avg 126 bpm. Lenkin jälkeen vielä vajaan tunnin hyvä käsitreeni kun heittelin puuklapeja pinosta toiseen.

Yyterissä oli vasta luonnonlatuja

Koska lunta on kerrankin tarpeeksi ja latuja löytyy niin sittenhän on tietenkin hiihdetty. Sunnuntaina ensikertaa ladulla sitten kahteen vuoteen. Torpankorven ladulla tehtiin ympyräreitti josta tuli 10 km. Reitti on helppo ja mukavan vaihteleva kuitenkin. Sopii passelisti minulle ja uskallan suositella sellaiselle, jota ehkä vähän jännittää kuinka haastava latu on. Mäet ovat loivia ja pitkiä, toki sykkeen saa kyllä ylämäessä ihan hyvin nousemaan. Vaikka ladulla oli parkkipaikan ruuhkasta päätellen paljon hiihtäjiä, oli reitin varrella kuitenkin ihan rauhallista hiihtää. Tungosta ei ollut. Lenkki on sen verran pitkä ettei mitään sumppuja synny. Suksien voitelu oli kohdillaan ja hiihto oli kyllä nautinnollista. Illalla vielä joogasin kotona pariinkin otteeseen.

Yyterin lumisia juoksupolkuja

Kuten kuvasta näkyy, keli oli vähän suttuinen ja harmaa,
suksien pohjat ei ole valkoiset vaan ne on kuorrutettu lumella...

Samalla ladulla hiihdin myös maanantaina. Nyt hieman pitempään joten matkaa tuli 16 km. Illalla vielä tunnin Fascia Training livenä, oikein ihanaa kehonhuoltoa hiihtolenkkien jälkeen.

Tiistaina suunnattiin tutustumaan miltä Yyterissä näyttää latutilanne. Siellä ei vielä ole latukoneen tekemää latua. Jotain latuja oli ilmaantunut joten ihan ei umpihangessa tarvinnut mennä. Sopivasti lähtiessä alkoi satamaan lunta ja kun lämpötilakin oli miltei nollassa, tuotti se vähän vaikeuksia suksille. Ne siis keräsivät vain lumen kiinni pohjiin. Onneksi ei pitkälle ehditty joten kipaisin autolle vaihtamaan pitopohjat perinteiseen suksipariin. Ne pelitti paremmin. Hiihtokaverien suksissa ei ollut mitään vikaa. Tällä kertaa matkaa ei kertynytkään kuin vajaa 8 kilsaa, vaikka aikaa meni lähemmäs pari tuntia. Pysähdyttiin myös kivaan paikkaan nauttimaan pientä evästä, sekä nautittiin maisemista ja ihmeteltiin hiljaisuutta. Illalla taas pieni joogasessio.

Keskiviikkona olikin jo palauttavan juoksun paikka. Sain tyttären mukaan ja suunnattiin Kirjurin lumisille poluille, kiva juoksulenkki  1:04, 8 km avg 128 bpm.

Kirjurissa

Huomenna lepopäivä, tiedossa ihanaa fyssarin käsittelyä. Joulukuun kutomiset on jättäneet jälkensä olkapäähän. Tiedossa myös lisää lunta, toivotaan ettei kaikki tule märkänä että laduille pääsee ensiviikollakin.

Perhelomailua Lapissa ja vähän treeniäkin ohessa

Kuertunturi

Kevään helleviikko vierähti Ylläksen maisemissa, Äkäslompolossa. Mukana sukset ja juoksutossut sekä pieniä lapsia ja mummujakin tuplasti.

Suorastaan shokkihoitoa lapsiperheen arkeen. Kiva viikko kuitenkin ja treenatakin ehdin mainiosti.

Meitä oli siis matkassa neljä sukupolvea, minä, tytär tytärtensä, 2,5 v ja 5 kk kanssa, sekä minun äitini. Tietty myös tuleva vävypoika. Niin ja kaksi koiraa. Sanomattakin taitaa olla selvää että hulinaa piisasi miltei 24/7.

Mukana oli myös sukset, kävelysauvat ja parit juoksutossut. Pitkät kalsarit oli turhaa, viikko oli erittäin lämmin. Parhaimmillaan 16 astetta ja aurinkoisella terassilla tietenkin ihan hellelukemia. Hiihtämässä olin vain kerran sillä kelit lämpeni ihan huimaa vauhtia. Hiihtolenkki olisi pitänyt tehdä aikaisin aamulla, mutta aamupuuhissa meni aina oma aikansa joten en ottanut mitään stressiä että pitäisi johonkin kellonaikaan juuri päästä liikkeelle. Yhtenä päivänä kävin vävykokelaan kanssa sauvakävelylenkillä Kuertunturilla. Sinne pääsi mukavasti suoraan mökiltä, ei tarvinnut siirtyä autolla mihinkään. Polku ylös oli paikoin jo niin pehmeää että sai kunnolla asetella kenkänsä niin ettei uponnut sinne reittä myöten Muutamia harha-askelia kyllä sattui. Kiva reissu. Mainittakoon että se vävypoika tuli perässä...ei mitenkään kevyt lenkki.

Neljä sukupolvea

Viikon saldona siis yksi hiihtoreissu pari tuntia, miltei samanverran aikaa meni 7 km sauvakävelylenkkiin. Yhtenä päivänä vuokrasin fättipyörän ja sillä tuli tehtyä kolme lenkkiä. Pyöräreitit oli sen verran pehmeitä ettei varsinaisille reiteille maastoon ollut mitään asiaa. Kävin tutustumassa sitten pyöräteitä ja sorateitä mm. Kesänkijärven rannalle. Kerran tyttären kanssa suunnattiin makkaranpaistoon Ylläs1:n juurella olevalle grillipaikalle. Sitten vielä yksi pieni lenkki lähitienoolle. Yhteensä n. 2,5 tuntia kilometrejä 28.

Juoksua kolme kertaa. Ensin pieni tutustuminen lähitienooseen 5.9 km 42 min. avg 131 bpm. Sitten kävin testaamassa nousun Kellokkaan luontokeskukseen 10.18 km 1:07 avg 137/171 bpm. Nousu oli pitkä ja raskas, kova kun ei kotikonnuilla ole moisiin tottunut. Olin oikein tyytyväinen että juoksin koko nousun. Perjantaina tein vähän pidemmän lenkin vähän pidemmällä nousulla 19.1 km 2:18 avg 135/171 bpm.

Lasten kanssa kun oltiin liikkeellä niin piti tutustua ihan vieressä olleeseen kotieläinpihaan.

  

Äköslompoloon asti piti lähteä että näki kamelin

Heräteostoksia mättähällä

Lepoakin tuli ja shoppailtuakin tuli, vähän yli budjetinkin. Yllättäen ostin uudet polkujuoksutossut. La Sportivan Bushido II:set. Jää nähtäväksi miltä tuntuu juostessa mutta ensivaikutelma oli erittäin hyvä. 

Treeniä tuli lomaviikolla yli 10 tuntia. Autossa istuin yli 20 tuntia. Juoksua 35.18 km. Huhtikuussa juoksua tuli lopulta 102.5 km.

 

Lomakelit sattuivat todellakin olemaan hienot. Aurinko paistoi ja lämmitti. Lastenkin kanssa oli kiva olla ulkona. Tuli liikuttua ja levättyä ja oltua perheen kanssa tiiviisti. Shoppailtiinkin ihan mukavasti.

Hieno paikka Ylläs ja Äkäslompolo. Sinnehän mennään seuraavaksi heinäkuussa!

Pakkasella Pertsaa ja juoksua

Lomaviikko. Suunnitelmissa treenata ja liikkua ilman normiviikkojen aikataulutuksia ja kiireitä. Lunta on satanut tosi paljon ja ladutkin on hyvässä kunnossa.

Maanantaina heti tietenkin hiihtämään. Aamulla vaan oli pakkasta liki 20 joten piti odotella iltapäivään että vähän lauhtuisi ilma.

Laskihan se peräti 15 asteeseen, aurinko paistoi aivan täysillä joten päivä oli aivan upea. Sain seuraksi ystävän tyttärineen. Vaatteita piti pukea vähän enemmän mutta minkäs teet, eipä ole kivaa jos peba palelee. Ihana hiihdellä aurinkoisessa pakkaspäivässä. Maisemat hiveli silmiä ja jollei olisi ollut rapsakkaa pakkasta olisi enemmänkin vaan seisoskellut nauttimassa maisemista. 1,5 tuntia oltiin liikkeellä ja matkaksi tuli 7 km.

Hiihtoretken päätteeksi menimme vielä uimaan ja saunomaan Yyterin virkistyshotelliin. Hieno päivä.

Lomalla kun olen niin tiistaina nukuin ihan pitkään, unta tulikin miltei 10 tuntia ! Olen seurannut unta nyt kun sellainen on mahdollista nykyisen sykemittarin kanssa. Olen yllättynyt että nukun kyllä hyvin ja paljon.

Tiistaina oli jo vähän pakkanen lauhtunut. Kävin lumitöiden jälkeen koiran kanssa pienellä metsälenkillä. Tiistai olisi ollut treenikalenterin mukaan lepopäivä. Hiihtämään en nyt lähtenyt, kolme perättäistä hiihtopäivää tuntuu hieman nivusissa ja sen verran on luntakin taas sadellut että olisi ladut olleet hukassa. Päätin tehdä pienen combo-treenin. Parkkeerasin auton uimahallin eteen ja tein pienen juoksulenkin, 4,25 km 32:45 avg 127  ja sitten suoraan uimaan. Uinti sujui taas vaihteeksi hyvin, 1500 metriä mikä on uusi ennätys minun uintiurallani. Aikaa meni 1:01 tuntia. Kotiin päästessä piti taas tehdä lumitöitä.

Keskiviikkona kävin aamulla treenitehtaalla watbike-testissä. Siinä saa sykealueet ja varsinkin sen maksimisykkeen. Ensin lämmittelyä vartin verran ja sitten varsinainen 3 minuutin testi. Hyvin meni muuten mutta pyörän säädöissä oli jotain vanhaa hapatusta eikä mun maksimisykkeeni pyörän mukaan ollutkaan kuin 110. Höhhöh. Pitää tehdä testi uudestaan.

Hapenottokyky oli todella hyvä 44.0 ml/kg/min

No olihan hyvä kokeilla sillä wattipyörä oli minulle ihan uusi tuttavuus. Samalla tehtiin inbodymittaus ja lokakuun jälkeen on tullut kilo lisää lihasta ! Illalla vielä tunnin hiit-treeni.

Kyllä sitten torstaina kelpasi pitää lepopäivää, luntakin satoi taas aika reippaasti.

 

Perjantaina piti tehdä kolmen kilsan testilenkki. Katinkurussa jotta se olisi verrattavissa edelliseen testiin. Aamusta asti se tuntui ihan pakkopullalta. Mutta sinne oli sitten lähdettävä. Päätin taas tehdä kaksi treeniä samalla reissulla ja pakkasin sukset mukaan. Pakkasta oli ehkä 4-5 astetta. Alkuverraa tuli 4 km. Maha vähän tuntui temppuilevan...kovin tuntui tahmealta. Ekan kilsan aikana jouduin solmimaan kengännauhat kesken juoksun, just. Se kilsa riitti ja sen jälkeen kävelyä ja hölkkää. Keskikroppa ol raskas kuin mikäkin säkki. Päätin sitten että teen vielä viimeisen kilsan vetona. Yllätyin kuitenkin vauhdeista, eka kilsa 5,03 (sisälsi kengännauhojen solmimisenkin) toisen aika oli 4,53. Surkeesti olisi pitänyt olla vetoavuksi kaveri mukana. Yhteensä matkaa tuli 7 km ja aikaa meni 48 min.

Vaihdoin vaatekerran kuiviin ja pistin sukset jalkaan. 11 km ja 1,28 tuntia. Porin metsässä oli hyvät ladut eikä isompaa ruuhkaa ladulla tuohon aikaan. Oli kivaa.

Yyteri

Porin metsä

Lauantain uintitreenit jäi väliin pienen perhejuhlan vuoksi. Meni siis lepopäiväksi koko lauantai.

Sunnuntaita olin jo odotellut koko viikon. Aamulla starttaisi Katinkurun Kotirataultra. Jännitysmomenttina luvattiin yli 20 asteen pakkasia. Niinhän siinä sitten kävi etten lähtenyt. Harmittelin sitä koko päivän ja seurailin lämpötilojen kehittymistä. Aurinko paistoi ja ilma oli kyllä hienon näköinen. Enemmän otti nuppiin kun seurailin somesta muiden lenkkikuvia. Tässä tapauksessa some oli taas hyvä kannustin ja päätin minäkin lähteä juoksemaan.

Keräsin vaatteita päälleni että tarkenisin. Pakkasta oli siis -18. Alkuun oli ihan tukala olo ja tuntui etten pysty edes liikkumaan vaatekertojeni kanssa ja hiki oli. Keli oli aurinkoinen eikä todellakaan tuntunut kylmältä. Muutama pysähdys matkan varrella kun otin kuvia ja se oli varmaan virheliike. Pysähdyksen jälkeen tuntui jo kylmältä. Loppumatkalla ei ollut enää liian kuuma mutta suhtkoht sopiva. Hyvä että oli vaatteita monta kerrosta. Juoksualustakin kyllä oli pääosin raskas, lumisia polkuja ja pikkuteitä. Saldoksi tuli n. 1,5 tuntia ja matkaa tuli 10,8 km. Keskisyke 131.

Ihan turhaan taas pähkäili lähteekö pakkaseen juoksemaan vai ei. Riittävä pukeutuminen niin kyllä kovallakin pakkasella voi juosta.

Tällä viikolla on liikuttu 8 tuntia josta juoksua 22,1 km.