Endorfiinejä / matkalla Pariisiin

Rankka reissu päättyi siihen etten ehtinyt aikarajan puitteissa maaliin vaan myöhästyin runsaat viisi minuuttia. Sikäli se ei harmita sillä maaliin todellakin juoksin vaikka edelliset tunnit oli aikamoista taaperrusta. Sikäli ajatukset on olleet kaksijakoisia että voinko sanoa juosseeni ensimmäisen ultrajuoksuni sillä ainakin viimeiset 20 kilometriä mentiin kävellen. Vaikeudet alkoivat pikkuhiljaa hiipiä toisen huollon jälkeen. Olin Äkäslompolossa jo keskiviikkoiltana ja miltei ensimmäiseksi kävin kävelyllä Jounin kaupalla tsekkaamassa kisakeskuksen. Samalla sain vähän aineenvaihduntaa liikkeelle 12 tunnin automatkan jälkeen. Oltiin juoksukamujen kanssa majoituttu aika lähelle kisakeskusta.Torstainakin käveltiin koko päivä eestaas, shoppailtiin ja seurailtiin muiden kisaajien menoa, siinä kyllä pääsi jo vähän tunnelmaan kiinni. Tankkailtiin ruokaa ja nestettä, jota muuten kului huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Nyt olisi tiedossa mukavaa keliä, ei onneksi uutta hellejuok...

Kuertunturi Kevään helleviikko vierähti Ylläksen maisemissa, Äkäslompolossa. Mukana sukset ja juoksutossut sekä pieniä lapsia ja mummujakin tuplasti. Suorastaan shokkihoitoa lapsiperheen arkeen. Kiva viikko kuitenkin ja treenatakin ehdin mainiosti. Meitä oli siis matkassa neljä sukupolvea, minä, tytär tytärtensä, 2,5 v ja 5 kk kanssa, sekä minun äitini. Tietty myös tuleva vävypoika. Niin ja kaksi koiraa. Sanomattakin taitaa olla selvää että hulinaa piisasi miltei 24/7. Mukana oli myös sukset, kävelysauvat ja parit juoksutossut. Pitkät kalsarit oli turhaa, viikko oli erittäin lämmin. Parhaimmillaan 16 astetta ja aurinkoisella terassilla tietenkin ihan hellelukemia. Hiihtämässä olin vain kerran sillä kelit lämpeni ihan huimaa vauhtia. Hiihtolenkki olisi pitänyt tehdä aikaisin aamulla, mutta aamupuuhissa meni aina oma aikansa joten en ottanut mitään stressiä että pitäisi johonkin kellonaikaan juuri päästä liikkeelle. Yhtenä päivänä kävin vävykokelaan kanssa sauvakävelyle...

Maisemaa Ylimuoniosta Kävimme ukon kanssa lataamassa akkuja Suomen Lapissa, Äkäslompolossa. Pitkäaikainen haaveeni on ollut viettää joulua Lapin lumisissa maisemissa. Vaikka joulusuunnitelmat oli tiedossa jo hyvin ajoin sain silti aikaiseksi pienen joulupaniikin. Yhtäkkiä huomasin että kaikki joululahjat on ostamatta ja kaikenlaista pikkujuttua tekemättä. Siivoukset hoitelin jo hyvissä ajoin. Leipomuksiakaan en tehnyt kuin pienemmälle lapsenlapselle munattomia pikkuleipiä ja paketista valmista piparitaikinaa leivottiin pikkuisten kanssa joulupiparit. Silti sitä on kummasti kaikenlaista pikkujuttua ja säätämistä jotta joulu voi tulla. Vaikkei olisi kotonakaan. Vähän joulukoristeita laitoin jottei joulu ihan vahingossa jää huomaamatta. Lapset kyllä viettivät meillä  joulunaikaa vaikka me emme kotona olleetkaan. Lähdimme jo hyvissä ajoin ajelemaan kohti pohjoista, yhden yöpysäkin jälkeen olimme perillä perjantai-iltana. Lauantaina voitiin rauhassa tutustua ympäristö...