Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sisäpiiri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sisäpiiri. Näytä kaikki tekstit

perjantai 28. elokuuta 2020

Treenit jatkuu...

Päädyin taas kuitenkin jatkamaan tutussa treeniporukassa vielä tulevankin vuoden. Eihän siitä eroon pääse kun ei halua. Sitäpaitsi jonain hektisellä hetkellä olen sanonut tulevaisuuden tavoitteekseni osallistumisen ikäsarjaan vielä ikäneitonakin...sen jälkeen alan kutomaan sukkia.

Sitäpaitsi mitä korkeammalla ikätasolla kisaa, sitä paremmat mahdollisuudet mitalisijoille! Joten jatketaan vielä...

Yritän kuitenkin ottaa vähän rennommin, vaikka kalenterissa olisikin kilsan vetoja voin lähteä vaihtoehtoisesti tekemään jotain muutakin. Yleensä pidän kiinni ohjelmasta. En kuitenkaan ihan pipo kireenä silloinkaan vaan kuuntelen kyllä mieltä ja maallisia tuntemuksia. 

Samaan syssyyn  huomasin ilmoittaneeni itseni polkujuoksukouluun. Se on lyhyt, vain kuusi kertaa joten ajattelin että se olisi kivaa ja vähän erilaista vaihteeksi.


Muutenkin on fiilikset nyt aivan erilaiset kuin viikko pari takaisin. Pari kunnon yhteistreeniä, hauskaa ja kuitenkin tehokasta, toi taas kummasti treenihaluja. Tiistaina oli tiedossa vetoja, 5 x 1 km. Kroppa ei todellakaan ollut sen oloinen että vedot lähtisivät lentoon. Kuinkas ollakaan ohjelmassa olikin kolmen kilsan testilenkki. Vähän lämmiteltiin ensin ennen varsinaista testiä. Siis tykkäsin, matka meni suht kivuttomasti ja maaliin pääsin ilman välikuolemaa. Paukkuja siis ehkä jäi käyttämättä. 15:12, 5.04 keskarilla sykkeet 156/164. Ajasta laskettiin myös cooperin aika, se oli ikäiselleni erinomainen, 2367 m.

Keskiviikkona pitkästä aikaa rapputreenit, alkuun kilsa lämmittelyä hölkkäämällä paikan päälle ja tehokkaan treenin jälkeen pari kilsaa palauttavaa juoksua.


Torstaina meinasin torkahtaa sohvan pohjalle mutta onneksi sain lenkkiseuraa. Teimme treffit polun päähän johon molemmilla on parin kilsan matka ja jatkettiin siitä yhdessä poluille. Kilometrejä kertyi 12.85, aikaa kului 1:55:40 ja keskisyke mainio 123. Hyvä lenkki. Kummasti saa virtaa treenikavereista joten nyt on taas oikein hyvät fiilikset syksystä. 



sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Montako tuntia treeniä mahtuu viikkoon...


Tämä vuosi on siis lähtenyt liikkeelle Treenitehtaan Sisäpiirissä. Meitä on aikamoinen ryhmä eikä kuvassa  edes ole kaikkia mukana Syksyllä on aloitettu ja kevät vielä jatketaan samalla porukalla, arvaisin kuitenkin että jatkamme vielä pitkään kaikenlaisen yhteistreenin parissa. Porukka on hyvin hitsautunut yhteen ja mukana on todellakin samanhenkisiä liikkujia. Herjat ja tsempit lentelevät päivittäin. Hyvä porukka tekee liikkumisesta hauskaa ja mielekästä, tukee ja kannustaa tarvittaessa. Parasta antia tällaisessa yhteisporukassa onkin nimenomaan ne muut jotka treenaavat mukana. Vaikka joskus tökkii lenkille lähteminen, ei ikinä jätä väliin jos on muitakin tulossa samaan treeniin. Mahtavia ihmisiä kerääntynyt yhteen.
Tosihommiin päästään jo aikapiankin, sillä karhuviesti taitaa olla ensimmäinen yhteinen projekti, siihen tähdätään siis.

Viikko lähti hienosti alkuun sillä maanantaille oli merkattu uintia 1-1,5 km. Vaikea yhtälö kun lähihalli on maanantaisin suljettu, itsellä etäpäivä joten keskustan halliiin ehtisi vasta illansuussa. Oma uimataito ei vielä ole niin mallillaan että änkeisin itseni sinne kaikenlaisten uimareiden joukkoon, joita iltaisin olisi varmaan sankoin joukoin.
Meinasi mennä jo stressin puolelle kun mietin mitä tekisin. Jos vaihtaisi maanantain ja tiistain treenit keskenään...mutta siinäkin tulisi vähän toteuttamisen kanssa ongelmia, hhmmm.
Tein sitten sellaisen ratkaisun että  lähdin uimaan Yyteriin! En toki mereen vaan kylpylään.
Olikin mahtava uida miltei yksin, oli rauhallista. Muutamia asiakkaita oli, lähinnä siellä porealtaassa. Laskin etukäteen montako kertaa pitää mennä eestaas, sillä radan pituus on vain 17,5 m. Pistin kyllä sykemittarinkin valmiuteen, se lopulta piti aika hyvin paikkansa. Loppusaldoksi tuli 1400 m, on muuten minun ennätysuintini ikinä, missään muussakaan uintimuodossa.

Uinti kulki mainiosti ja välillä jopa ihan niin että tuli tunne kuin olisi virran vietävissä, silloin varmaan oli tekniikka kohdillaan. Makea fiilis kun tuntee että pystyy vihdoinkin uimaan niin ettei koko ajan juo vettä tai pysähtele haukkomaan henkeään. Kyllä tämä krooli rupeaa jo näyttämään siltä kun pitääkin. Tai no, tuntumaan ainakin. Kyllä siinä on vielä monta palikkaa joita harjoittaa.

 

Tiistaina olinkin jo aamulla ennen töitä tekemässä vk-harjoitusta Porin metsässä. Ihana talvinen keli, lunta tuprutti ja se oli oikeastaan hyvä niin ei ollut liukasta. 6,8 km 46:37 sykkeet 141/172
Mulla on tuo maksimisyke jostain syystä noussut, mitäköhän mahtaa meinata...
Keskiviikkona kiertoharjoittelua, tunti monipuolista lihaskuntojumppaa.

Torstaina olikin kalenterin mukaan viikon ainoa lepopäivä. Hyvä ystävä tiedusteli onko minulla torstaina vapaata urheilusta...käski laittamaan jumppakamat kassiin ja hän ottaa sitten töiden jälkeen kyytiin. Kutsu oli sellainen ettei turhia kannattanut kysellä mihin oltaisiin matkalla. Ilmeisesti jonnekin kunnon rentoutustunnille, ehkä joogaan mutta ehdottomasti jotain rauhallista. Otin vähän vahvemman paidan mukaan sillä tiedän että maatessa reporankana minulle tulee tosi nopeasti vilu.
No matka alkoi ja minulla ei oikeastaan ollut hajuakaan mihin mennään. Sitten ulko-ovea aukaistessa tajusin mihin ollaan menossa mutta oikeastaan vasta sisäpuolella tajusin että ollaan menossa tanssimaan! LAVISTA ! Jaahas siis tällaista rentoutusta. Kieltämättä tunti lavista oli kivaa ja varmaan teki hyvää kropalle, tanssi on hyvää liikkuvuustreeniä. Oli kiva yllätys.

Perjantaina oli juoksutreeni. 5 x 500 m vetoja. Lähdin suoraan töistä ja siinä jo huomasin että vähän liian kiire päivänlopetus ja miltei juoksujalkaa juoksemaan. Alkuverra oli raskasta, myös ne vedot ja loppuverrakin otti päähän kun juoksu tuntui hampaassa, mikä siis on koko viikon haitannut menoa. Harvemmin minulle jää juoksusta tuollainen olo. Kotona katselin juoksun dataa ja sykkeet oli korkeat ja myös vetojen vauhdit. No, silloin varmaan kuuluukin tuntua pahalta. 7,3 km 1 tunti ja sykkeet 133/162. Vetojen vauhdit vitosen molemmin puolin.
Loppuverran aikana tajusin että lauantain uintitreenit pitää tuon hampaan vuoksi jättää väliin ja sekös sapetti. Koko viikon innoissani odottanut nimenomaan uintia. Lauantaista tuli sitten viikon lepopäivä. Ihan hyvä niin.
Sunnuntaina aamupitkis. Lähdin Yyterin metsään poluille. Alusta oli vähän raskaanoloinen lumen vuoksi. Välillä oli ihan miltei tunkkauksen puolella. Tulin pitkospuita pitkin takaisinpäin. Ihan ok juoksu, 15,14 km 2:02 tuntia avg 132 bpm.
Illemmalla vielä spinniä 1,2 tuntia. Sykkeet 124/152.


Aamunäkymät Yyterissä






Pitkospuilla
Lueskelin Maijameinaamaralle-blogia ja siellä hän pohti miten paljon viikottain ehtii treenata. Pisti miettimään omaa ajankäyttöä. Pitääkin vähän laskeskella noita määriä, joskushan on olo ettei ole viikossa tehnyt oikeastaan mitään. Juoksuakin tulee välillä ihan minimimäärät mutta kun miettii miten muuten on viikossa liikkunut niin treeniaikaa saattaakin olla kertyneenä useita tunteja.
Usein kyllä huomaa että päivät venyvät siten pitkiksi kun aamulla lähtee töihin, treenikassien kanssa, niin kotiinpäästessä ilta on jo aikapitkällä. Sen vuoksi kyllä pyrin joskus tekemään treenejä jo ennen töihin menoa. Silloin pääsee töistä suoraan kotiin, ajoissa.

Jos nyt ihan miettisi miten sitä mahdollista treeniaikaa olisi tarjolla, kannattaisi ehkä ensin miettiä paljonko aikaa kuluu padilla, läppärillä ja puhelimessa. Siitä tulee hyvin pian tehokasta treeniaikaa. Se ei varmaankaan ole pahitteeksi istuskella soffalla ja katsella teeveetä, silloin harvoin kun sieltä jotain järkevää tulee, sitäkin voi tehdä ( silloin tällöin ) melkein mieluummin kun tuijottaa kaiken maailman somepäivityksiä.

Minulle on tällä viikolla kertynyt treeniaikaa 8 tuntia, josta juoksua 29,24 km.


sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Sunnuntain puolimaraton

Hanna, Taru, Kirsi pienellä lenkillä,
kuvasta kiitos Ellulle

Hommasin siis itselleni säännöllisen treenikalenterin keväälle asti. Taas on tarkoituksenmukaista harjoittelua. Ei pelkkää juoksua vaikkakin se on se pääasia, myös lihaskuntoharjoittelua, spinningiä, uintia yms. Joten kivaa tiedossa...

Ensimmäinen syksyn yhteistreeni oli ihan perinteisesti jumppaa. Alkuun lähdettiin mittarimadolla. Puuttumatta puuttuviin lihaksiin tossut liukuivat alta pois. Eihän se sitä liikettä siis helpottanut. Samoin kävi mm. sivulankussa, pitoa ei ollut kun tossut eivät pitäneet.

Niin, sitä joutui siis taas kenkäkaupoille. Nyt kaapissa on ensimmäiset mizunot. Päädyin sisäpelitossuihin sillä niiden ei pitäisi olla liukkaat, löysin onneksi kerrankin edulliset tossut. Tuntuu että kaappi pursuaa juoksutossuja. Onneksi spinning sujui vanhoilla kengillä, ei tarvi sinne hommata erikseen uusia. Spinni on minulle ihan uusi juttu ja tykkäsin kovasti. Siinä voi heittää aivot narikkaan, mennä hemmetin hyvän musan tahdissa käskyjä kuunnellen. 

Viime sunnuntai olikin supersunnuntai, aamulla pitkä lenkki ja illalla vielä spinni päälle. Aamun pk lenkki oli hyvä, ei ihan niin kevyt kuin piti. Keskivauhti 6,23 ja matkaksi 21,56 km. Keskisyke 143. Spinnissä sykkeet pysyi matalana vaikka hiki virtasi, sykkeet 106/135.  Maanantaina lähdin vaihteeksi maastopyöräilemään. Tarkoituksella ihan kevyesti, pääosin helppoa maastoa mutta toki muutama tekninenkin pätkä. Pyöräilyä tuli 1,35 tuntia keskisyke 100 ja kilometrejä 17,8.


Tiistaina jo ihan normi pk-lenkki. Tunnin verran keskarina 124. Keskiviikkona liikkuvuustreeniä salilla. Erinomaisia liikkeitä. Torstai piti olla lepopäivä mutta siirsin siihen perjantain vedot. 4 x 1 km. Alkuun ja loppuun peekoota. Treenin pituudeksi tuli 9,2 km ja 60 min. Vedot 4,59/5,14/5,22/5,07. Hyvä treeni.

Perjantaina lepopäivä ja lauantaina ensimmäinen uintitreeni! Se vähän aiheutti perhosia vatsaan etukäteen, jostain syystä. Siinä mentiin epämukavuusalueelle mutta lopulta tietenkin turhaan jännitin, ihan hyvin meni ja tuli vähän käsi- ja potkutekniikkaa treenattua. Pääsin ainakin alkuun siinäkin hommassa.

Lauantaina käytiin myös tsekkaamassa kuuluisa Mauri-myrsky! Se nyt oli jo aikalailla laantunut mutta ihan hieno happihyppely merenrannalle. 




Tänään olikin vuorossa puolimaraton! Noormarkun puolikas ja Oravakymppi, järjestäjänä Noormarkun Nopsa. En olekaan ennen kyseisessä tapahtumassa ollut. Ihan kivan oloinen pikkutapahtuma. 

Treenitehtaalaisia oli muutama juoksemassa ja minä lähdin Hannan kanssa tavoitteena rento ja leppoisa lenkki kivassa syyssäässä. Seuraa saatiin Tarusta ja kolmistaan mentiiinkin sitten koko matka. Alku lähti hippasen kovaa mutta koitin seurata vauhtia ettei tulisi liian reipasta menoa. Siis ihan fiiliksellä vaan. Seurailin vauhtia ja se oli aika liki kuutta, askel tuntui ihan kevyeltä joten sillä mentiin.

Matkalla oli 4 juomapistettä joissa otin vähän juotavaa ja heitin geelinappulaa suuhun. Tasaista vauhtia. Juttuakin riitti miltei loppusuoralle asti joten vauhti oli ihan ok. Toki muutaman viimeisen kilometrin odotti koska se maali tulee ja vähän joutui keskittymään siihen menoon. Lopussa irtosi ihan pieni loppukirikin ja maaliin päästiin hyvällä ajalla. Mun aika oli 2.09.16 ja oli minun ennätysaika puolikkaalla. Keskivauhti oli 6,01 ja keskisyke 148 joten ole ihan tyytyväinen juoksuun. Rennosti se meni ilman liikaa yrittämistä, onnistunut juoksu. Kotona oli kyllä olo sellainen että kaikkensa antoi ja energiat taisi mennä pohjamutia myöten. Illan spinnin jätin väliin.

Niin, olin omassa sarjassani toinen joten sain komea pokaalin mitalin lisäksi ! Harvinaista herkkua siis...

 

Seuraavaan puolikkaaseen voisi harkita jotain täsmätreeniä...