Rapputreeniä ja maastopyöräilyä

Sain päähäni että pitää päästä kuntoportaille. Jotenkin ne vaan putkahti mieleen ja sinne sitten oli maanantaina suunnattava. En muista koska olisinkaan niitä viimeksi rampannut. Alkuverraksi juoksin kolme kilsaa, pari kilsaa portaissa ja vielä kaksi takaisin kotiin. Tein 11 kertaa eri versioin pers-ja jalkakyykkyjä ym. Ihan kivasti hapotti joten olen tosi tyytyväinen treeniin. Sykkeet toki oli korkealla, mutta kait ne jossain vaiheessa laskee normitasolle, 1:19, 7,2 km ja sykkeet 137/152. 

Tiistaina ei kannattanut juosta sillä porrashyppely tuntui kyllä jaloissa. Uinti olisi ollut hyvää palauttavaa, mutta päivä oli niin aurinkoinen että lähdin maastopyöräilemään. Pyöräilykin on palauttavaa, mikäli sen pitää kevyenä. Oli aika kylmää vaikka olikin aurinkoista. Ihan kunnolla sai pukeutua, varsinkin kun suuntasin merenrannalle. Kaksi tuntia ja 21.3 km, avg 107 bpm. Illalla vielä rullailua jaloille ja hyvät venyttelyt.

Keskiviikko ja torstai molemmat salipäiviä. Kuntopyörällä hyvät verryttelyt jaloille ja sitten lähinnä ylä- ja keskivartalotreeniä.

Pitkäperjantaina patikoimassa Joutsijärvellä. Evästä reppuun ja menoksi. Aika jäisiä oli polut ja pitkokset vielä, kunnon kengillä kyllä kuitenkin pärjäsi, ilman nastoja. Pari tuntia mukavaa menoa, matkaa ei tullut kuin viitisen kilsaa. Juosten olisi vielä tarvittu nastalenkkarit.

Joutsijärvellä

Lauantaina uintitreenit, matkauintia ja käännösten harjoittelua, hyvät treenit. Illemmalla kävin metsässä juoksemassa, 1:34, 10 km avg 127 bpm.

Pääsiäissunnuntaina maastopyöräilyä 2:29, 25.4 km sykkeet 113/134. Olin yhteislenkillä ja se oli pitkästä aikaa tosi hienoa. Vaikka reitti oli tuttuakin tutumpi, sitä menee muiden perässä paljon reippaammin ja rohkeammin. Älyttömän hyvää pyöräilyä ja kehonhallintaa. Päivän yhteislenkin järjesti Tribabes Finland, äskettäin tänne perustettu harrastelijatason urheiluseura, triathlonia, pyöräilyä, juoksua, uintia jne. Mukaan voi lähteä matalalla kynnyksellä kaikki jotka haluavat liikkua hyvässä seurassa. Tottakai minäkin innostuin ja liityin porukkaan. Eka kuva kyseiseltä lenkiltä, kuvan otti Minttu.

Yyterin lankongeilla

Kallossa munkkikaffeella

Maanantaina, toisena pääsiäispäivänä, edelleen maastopyöräilyä 2:25, 17.6 km ja sykkeet 97/135. Tämän päivän pyöräily liki samoissa maisemissa kuin edellisenäkin päivänä, hieman rauhallisempaan tahtiin.

Pääsiäisenä tuli nautittua ulkoilusta, pihahommiin ei ihan vielä päässyt sillä jäätäkin on pihassa vielä aika vahvalti monessa kohtaa. Fätillä tuli pyöräiltyä tällä viikolla 64.3 km ja n. 7 tuntia. Juoksuakin 17.2 km.

Yyterin uudet kuntoportaat

Nyt on meillekin valmistunut miltei omat kuntoportaat, sen verran on lähellä. Sopivasti pienen lämmittelylenkin päässä kotoa. Niiden valmistumista on jo odotettukin. Hyviltä vaikutti, askelmia on 106 ja pari tasannettakin välissä. Portaat huipentuvat mäen päällä olevaan maisematasanteeseen, josta aukeaa upeat näkymät kauas merelle ja Yyterin dyyneille.

Viikko alkoi matkauinnilla, 2 km. Maanantaina uimahallissa oli ainakin heti iltapäivällä rauhallista uida, ei ollut ruuhkaa radalla. Keskityin käsivetoihin ja hyvältä tuntui, itsestä ainakin. 

Tiistaina olin hierojalla joten illalla vain joogasin, jalat oli käsittelyn jälkeen mukavan kepeät.

Keskiviikkona päivällä jo 40 minuutin reippaalla kävelylenkillä koiran kanssa. Illalla sitten pitkästä aikaa karhuhallissa. Edellinen kerta taisikin olla keväällä ennen koronaa. Juoksuradalla lämmittelyn jälkeen lihaskuntoa. Kahvakuulaa, boxia ja kehonpainoharjoittelua. Koko selkäranka naksui ja paukkui tietyissä liikkeissä oikein kunnolla, ihan nauratti. Pauke kuului vielä illalla kun venytteli lapoja. Todella hyvä tunnin treeni!

Torstaina kevyttä juoksua 1:33, 9.5 km avg 121 bpm. Kävin samalla tsekkaamassa miten Yyteriin rakennettavat kuntoportaat edistyvät. Siellä tehtiin viimeistelytöitä joten en sitten vielä alkanut niitä ramppaamaan. En tiedä mikä portaiden viralliseksi nimeksi tulee, ne sijaitsevat Keisarinpankilla joten Keisarinportaat sopisi nimeksi.

Perjantaina sitten suuntasin portaisiin heti kun sain työt päätökseen. Lähdin kotoa aikalailla neljältä, tein alkuverran siinä mennessä, parin kilsan lämmittely. Portailla olin vähän ennen puolta, viideltä jo oli pimeää. Sain kuitenkin tehtyä hyvän treenin vaikka palauttelulenkillä en enää mennyt metsän kautta, sillä eipä ollut lamppua mukana. Portaiden alapäässä oli hyvä valo, se ei vaan riittänyt. Toivotaan että sinne tulee parempi valaistus vielä. Treeniin meni aikaa 1:22, kilometrejä tuli 5,5 ja sykkeet 122/152. Tein muutamia simppeleitä kolmen liikkeen sarjoja portaissa, poislähtiessä kyllä jalat tutisi mukavasti. Porrastreeniäkään ei ole tullut tehtyä pitkään aikaan. Vajaa pari kilsaa loppuverraa kotiin hölkötellen.

Treeni oli tehokas, sillä varsinkin pohkeet jumissa jo kolmatta päivää ja ihan kunnolla.

Lauantaina aamulla uintia, se varmaan vähän auttoi jalkojen palautumiseen. Tunti pelkkää käsitreeniä, tuotti muuten tulosta. Sanoisin että osasin pyöritellä oikein. Itselläkin kiva fiilis kun tuntui ihan siltä että opin jotain.

Sunnuntaina olikin todella upea ulkoilukeli. Lähdin ystävän ja parin koiran kanssa kävelylle. Sattui olemaan tyttären koira yökylässä. Kaksi tuntia ja n. 8.5 km. Eipä uskoisi että marraskuussa on näin leppoisaa keliä. Kahvitkin juotiin vielä ulkoterassilla auringonpaisteessa ja hyvin tarkeni. Isänpäiväjutuissa menikin loppupäivä, joten illan spinni jäi suosisti väliin. 

Marraskuu on pian puolivälissä ja kelit ovat olleet upeat. Yllättävän lämmintä ja aurinkoista. Lämpötila on huidellut kympin vaiheilla joten hyvin on tarkentunut. Mahtavia syksykelejä.

Korkeenpaikanleiri

Viime viikonloppu vierähti Jyväskylässä ns. korkeenpaikanleirillä...näillä kotikonnuilla ei pahemmin korkeuseroja löydy joten nyt oltiin kirjaimellisesti pari päivää vähän korkeimmilla poluilla .

Viikonlopun tarkoituksena siis treenata Vaarojen maratonille, vaihteeksi tosiaan haastavimmissa maastoissa. Lenkit olivat ihan rentoja peekoovauhtisia mutta nuo korkeuserot toivat niihin toivottua haastetta. Samalla tuli testattua viimeisimmät polkutossuni ja totesin ne erinomaisiksi.

Mitään ennakkotietoa ei treenistä ollut, paitsi että vaativaa rääkkiä toivottiin...

Lauantaina kevyen lounaan jälkeen päästiin tositoimiin. Matkasimme Laukaalle, Multaniemen luontopoluille. Peurunkajärven rannalle. Virkistävää vaihtelua tutustua ennalta tuntemattomaan maastoon. Multamäki kohoaa yli 200 metriä rannasta. Sen huomasi sillä kiersimme reittiä eri variaatioin muutamankin kerran. Rappusetkin löytyivät, 304 porrasta. Ei hassummat. Eikä ollenkaan niin pahat kuin liki olevat miltei pystysuorat polut. Niissä jo hapotti reippaasti ja jyrkkyysastetta kuvaa ehkä parhaiten se että alas pääsi miltei samaa vauhtia kuin ylös. Loppumatkasta jo piti poimia superfoodia että jaksaa loppumatkan. Superfoodia eli mustikkaa olikin mättäät mustanaan.

Maisema näköalatasanteelta
Peurunkajärvelle

Kyllähän

näissäkin

304:ssä rappusessa

hapotti hienosti

Multamäen laelle kun pääsi hengähtämään porrasnousun tai tosijyrkän kapean polun selättämisen jälkeen, löytyi kota joka oli rakennettu Struven ketjun yhden mittauspisteen päälle.
Struven ketju on maailmanperintökohde. Nykyään kymmenen valtion alueilla sijaitsevien mittauspisteiden avulla oli 1800-luvulla tarkoitus selvittää maapallon täsmällinen muoto ja mitat. Mittauspiste on kiveen hakattu merkki, ja itse kivi on suojassa kodan lattian alla.

Tässä tytöt etsii itse mittauspistettä,
piilossa on...

Peurunkajärvi

Poluilla viihdyttiin kolme tuntia. Erittäin viihdyttävää polkua ylös ja aina vain ylös oli riittämiin. Välillä tultiin alas että päästiin taas ylös...

Illalla sauna ja hyvää ruokaa ja sopivasti palautusjuomaa..

Sunnuntaiaamulla taas ajoissa liikkeelle ja nyt suunnattiin eri suuntaan mutta edelleen vaativien mäkien äärelle. Nyt päästiin matkaan kaverin takapihalta, miltei suoraan metsään ja tossuja toisen eteen. Nyt suunnattiin Laajavuoreen. Sieltäkin löytyi sopivia polkuja ja metsäteitä sekä noita ylä- ja alamäkiäkin oikein reilusti. Alkumatkasta olivat maastot paikoitellen tosimärkiä, Siinä sitten tuli testattua kengätkin samalla. Varpaat toki heti kastuivat mutta hetken päästä myös tuntuivatkin kuivilta. Vesi vaan jotenkin pääsi pois varpaiden välistä. Inovin Rocklitet ja olen erittäin tyytyväinen.

Tämän päivän lenkin tarkoitus oli pitkä ja rento mutta sopivassa suhteessa myös mäkistä maastoa, ei ihan edellispäivän kaltaista rääkkiä. Lenkistä tuli nyt neljätuntinen. Illalla jo tuntui pohkeissa ja niissä tuntui sitten useammankin päivän ajan siltä että jotain on tehty. Maanantain pidin lepopäivänä mutta tiistaina jo pienellä palauttavalla.

Narsissiselfie

Tätit tunkkaa tanakammin

Huomenna vuorossa pitkis...toivottavasti tämä Rauli-kesämyrsky on jo siihen mennessä laantunut...