Puolimaraton Yyterissä

Sunnuntaina juoksin Yyterin puolimaratonin,  kisa oli epävirallisen virallinen. Treenitehtaan miltei jo perinteinen omatoimipuolikas, sama juostiin viime keväänäkin. Olosuhteiden pakosta, varsinainen Yyterin puolimaratonhan taas kerran peruttiin.

Sattuipa todella kiva kelikin, tuulta ei ollut nimeksikään ja aurinko paistoi. Hellelukemia ei vielä ollut, onneksi, sillä kyllä lämpö tuntui oudokseltaan paikoitellen tuskaiselta. Juoksijoita oli 9. Edellisinä päivinä otin iisisti vaikka olisi mielinyt mäkitreeniin. Edellisenä iltana tajusin että juodakin ehkä kannattaisi sillä saattaa tulla lämmin. Tankkaus jäi pariin karkkipussiin. 

Varsinaista täsmätreeniä en ole puolikkaaseen tehnyt pitkään aikaan. Lyhyitä matkoja on tullut reippaasti mentyä yms. mutta ei tuntia pidempää oikeastaan. Pari vuotta sitten sain puolikkaalle ajan 2 tuntia ja pari sadasosasekuntia päälle mutta silloin siihen tuli jopa treenattua. Nyt lähdin vain tsekkaamaan missä mennään. Onneksi sain minun vauhtiini sopivan juoksukaverin, yksin olisi voinut lähteä liian kovaa.

Palauttava hölkkä neulaspoluilla

Alkuun mentiin alle 6 minsan aikoja ja kymppi meni vain minuutin päälle tunnin. Siitä ei kyllä pystynyt kiristämään, aurinko porotti puolessa välissä liikaa. Viimeisen parin kilsan kohdalla olisi kuulunut nostaa vauhtia, mutta ei ihan tuntunut siltä että olisi kyennyt. Ajaksi tuli 2.16.21. Ihan hyvä näillä treeneillä. Päässä vähän vippasi ja levottomasti kävelin eestaas maaliin pääsyn jälkeen, sitten yhtäkkiä kramppasi etusääret ja jalkapöydän edustat. Ai perhana. Siinä meni tovi että pääsi taas liikkeelle. Loppupäivän olin kyllä niin naatti että ihan kuin olisin juossut ihan oikeassa lappukisassa! Olo koheni vasta myöhemmin kun sai syötyä ja levättyä. Vaikka niin kuvittelin menneeni vain reipasta juoksua. No, keskisyke oli kylläkin 147 joten ihan reippaasti on kyllä juostu. 

Kirjurinluodon kevät

Maanantaina kävin 4 kilsan, 35 minuuttia, palauttavalla hölkällä neulaspoluilla. Hyvältä tuntui, paitsi palleassa. Valkku meinasi että liian vähän ollut pitkäkestoista hengästyttävää treeniä. Niinpä, treenin puutetta. Tiedostan. Samalla reissulla sain toukokuun juoksukilsoiksi vähän yli sata.

Pitkästä aikaa tuli juostua sateessa

Edellisen viikon treenit jäi maanantain puolen tunnin kahvakuuulaan, torstaina rentoon juoksuun 1:20, 9 km, avg 121 bpm. Lauantaina maastopyöräilyä 1:45, 13.3 km. 

Nyt päätin myös lähteä kesään ilman treenikalenteria. Ei ole ihan sidottu tiettyyn treeniin ja aikatauluun, vaan voi vähän helpommin mennä sinne sun tänne koko kesän !

Puolikkaan aika kyllä pistää miettimään että miten sitä mukamas selviytyisi maratonista, kun pitäisi samaa vauhtia mennä vielä saman verran lisää...

Puolikas Yyterissä

Lauantaina juoksimme treeniporukan kanssa puolimaratonin. Yyterin puolimaraton epävirallisesti, mutta virallisella reitillä. Samana päivänä alunperin piti minunkin olla juoksemassa maratonia. 

Huolto oli omatoiminen mutta aika otettiin niin kuin kisassa kuuluu. Joten juomareppu selässä lähdettiin. Testasin geelejä samalla. Joita en yleensä ole käyttänytkään sillä jo  muutaman vuoden on energianlähteenä ollut powerbarin geelinappulat. Nyt satuin maistamaan Highfiven energiageelejä ja tykästyin makuun. Maku on berry ja todella raikas maku eikä ollenkaan äklönmakea. Tuote on vatsaystävällinen ja nyt kokeilun jälkeen olen tyytyväinen geeliin.

Vähän etukäteen olin epäileväinen koko juoksusta, pitäisi juosta mukamas kovaa. Mukavuusalueen ulkopuolella tapahtuvat juoksut tuntuvat aina etukäteen jo ottavan päähän. Keliksi lupailtiin kovaa vesisadetta ja mietin jos koko homma vaikka peruttaisiin. Alaselkäkikin oli ollut monta päivää tukossa ja toinen nilkka saanut iskua jossain kun oli ihan turvonnut.

Pitihän sitä kuitenkin lähteä mukaan juoksuun kun muutkin. Pieni sakki meitä oli ja sovittiin naisten kesken että mennään kimpassa. Ei muuten sateesta tietoakaan. Pitkästä aikaa myös päivä ettei tuullut.

Lähdettiin sitten tasaista vauhtia juoksemaan ja kun aikoja katselin niin hyvinkin alle kuuden mentiin suurimman osan aikaa. Muutamassa kohtaa himpun yli kuutta.

Kahteen tuntiin olen parhaiten puolikkaan juossut mutta nyt ei ollut suunnitelmissa ennätyksiä. Juoksu tuntui koko ajan ihan hyvältä ja kieltämättä olisi lopussa hyvin pystynyt kiristämään mutta loppuun asti mentiin kimpassa eikä jätetty kaveria. Nythän kuitenkin oli ihan epävirallista menoa. Ehkäpä numerolappu rinnassa olisi siivittänyt likemmäs kahta tuntia. Nyt tuli ajaksi 2:07:17, 21.16 km avg 143 bpm. Keskivauhti 6:01.  Todella hyvä treeni. Aikakin oli hyvä ilman isompia puristuksia.

Ilman Koronaa oltaisiin siis oltu juoksemassa kokomaratonia Helsingissä.

Viimeiset kolme päivää olinkin vaan lepuuttanut ja huoltanut kroppaa. Tiistaina olin kamun kanssa suunnistamassa ja siellä ehkä nilkka vähän muksahtanut. Alaselkä on ollut todella kipeä joten jätin keskiviikon stadiontreenit väliin. Kaikenlainen hyppely ja loikkiminen ei tee hyvää valmiiksi kipeälle selälle.

Suunnistus muuten olikin hauska tällä kertaa. Saatiin runsaan kolmen kilsan reittiin kulumaan aikaa 3,5 tuntia. Kyllä vaan. Käveltiin kyllä suurimmaksi osaksi mutta heti toinen rasti aiheutti harmaita hiuksia. Sitä etsittiin varmaan tunnin. Emme antaneet periksi ja kyllä se lopulta löytyi, aivan eri paikasta missä me pörräsimme. Tulipahan mainio pk-treeni siitäkin ja monta uutta upeaa polkua löytyi.

 

Sunnuntai menikin koko päivä pihahommissa, pitkästä aikaa. Ne on vielä ollut vähän vaiheessa kylmien kelien vuoksi.

Tätä rastia etsittiin jonkin aikaa...
Löytyihän se lopulta...
ihan väärästä paikkaa...