Alkuvuosi on aloitettu rauhallisesti juoksujen suhteen. Jonkinnäköinen ohjelma on valmiina mutta en ole sitä ihan kunnolla vielä päässyt aloittelemaan. Vähän on vielä sovellettu. Salillakin pitäisi käydä joten pitäisi taas löytää sellainen balanssi näiden harrastusten välillä.
Lumettomasta talvesta johtuen olen koiran kanssa paljon lenkkeillyt metsässä. Ei ole tarvinnut tarpoa lumihangessa eikä talloa latuja. Myös juoksulenkit on olleet mahtavia talvisessa mutta vähälumisessa maastossa. On päässyt polkuja pitkin minne vain on mieli juolahtanut. Nyt varsinkin kun jo päiväkin on niin paljon pidentynyt, saattaa ehtiä työpäivän päätteeksikin metsään kun pitää kiirettä!
Aivan jäätävän jäiset kelit haittasi jonkin aikaa menoa ja sen vuoksi taas helposti jäi menemättä lenkille. Kunnes kaivoin icebugini kaapista ja oli niillä meno komeaa, rennosti pääsi rullailemaan sellaisilla poluilla joille ei ilman kelkkaa olisi muuten ollut asiaa. Taas kerran vaan harmitteli miksei niitä nastakenkiä ottanut käyttöön aikaisemmin.
Nutsiin tuli ilmoittauduttua jo viimevuoden puolella, seuraava haaste on tietty karhuviesti ja sitten keväämmällä HCR. Ensimmäistä kertaa olen sinne lähdössä. Ajateltiin että se olisi hyvää treeniä nutsille. Mitään ihmeellistä ennätysjuoksua en suunnittele.
Yllättäin huomasin olevani myös mukana Loppi-Extremessä ! Minulle ihan uusi kokemus taas. Polkujuoksutapahtuma on heinäkuun lopussa ja osallistun sinne Takomorunners-yhteisön kautta. Tietääpä että tulee treenattua myös kesällä.
Takomorunners kyseli facessa halukkaita osallistujia mukaan, vähän pitäisi sitten bloggailla tuntemuksista jne.
No usein mulle käy niin että huomaan jo olevani mukana ja sitten se on menoa. Tapahtuma vaikuttaa ihan hyvältä ja maisemat komeilta joten ihan mielenkiinnolla odottelen mitä tämä tuo tullessaan!
Takomorunnersin myötä tulee ehkä pieniä paineita treenaukseen, mikä on tavallaan ihan hyväkin asia. Nyt kun ei ole vakinaista lenkkikaveria niin helposti sitä siirtelee ja järjestelee noita juttuja. Pitää varmaan ottaa itseä taas niskasta kiinni. Mun nuorin tyttäreni on välillä ollut hyvä piiskuri lenkeillä, kun on sovittuna juoksut niin ei sitten tule peruttua viimetipassa. Aina toinen potkii toista..
Nyt saattaa olla että hän muuttaa työn perässä pidemmälle joten yhteislenkitkin sitten jää harvinaiseksi herkuksi.
Kävin kaverin kanssa tammikuussa kehonkoostumusmittauksessa, saatiin samalla hyvät analysoinnit tuloksista ja vähän neuvojakin. Kuntopiirissä katseltiin mm. lihaskuntoa ja kuntotestin tuloksena oli aivan surkeat vatsalihakset...siis niiden kanssa pitäisi jotain saada aikaiseksi. Lihasmassa oli suhtkoht tasapainossa, nelisen kiloa pitäisi saada pois niin käyrät tasoittuu.
Siinä isoimmat haasteet keväälle...
Kyllä nämä paineet rupeaa vaikuttamaan, pitää ilmeisesti ruveta paremmin noudattamaan suunniteltua ohjelmaa...
