Endorfiinejä / matkalla Pariisiin

Kävimme Jämin maastoissa vielä toistamiseen, viimeinen pitkis ennen Nutsia tuli tehtyä. Nyt otin karttoja mukaan jotta löydämme oikeat reitit! Lähdimme liikkeelle ajoissa, aurinko paistoi täysillä kun päästiin perille. Mikäs hienompi keli rennolle polkujuoksulle. Maastossa oli paljon muitakin liikkeellä tällä kertaa. Sudenpentuja vilisteli siellä täällä liki 200, sattui olemaan jonkinlainen kisa samoissa maastoissa. Myös koiravaljakoilla oli aktiviteettiä. Matka aloitettiin nyt ihan kartan mukaan, uusitussa versiossa oli reittejä siirretty enemmän poluille, sehän on nyt ihan IN...polkujuoksu siis. Maastohan siellä on helppoa mutta jonkiverran mäkisempää kuin täällä kotimaisemissa. Hurjat muistot jättänyt Niiniharjun nousu, 800 m. ei ihan niin hurjalta vaikuttanut mitä muisteli. Paluumatkalla olivat maisemat harjun laella mahtavat. Pitää tehdä tuollaisia juoksureissuja sinne vielä joskus myöhemminkin, ajomatkaahan ei tule suuntaansa  kuin tunnin verran. Eihän se tu...

Nutsiin ei ole kuin nelisen viikkoa. Siis paljonkaan ei ole enään tehtävissä, ainakaan mitään dramaattista... Treenattu on, toivottavasti edes hieman oikeaan suuntaan. Metsässä on risteilty polkuja sinne tänne, mäkiä koitettu bongailla sen mitä täällä on löydettävissä. Onhan niitä löytynytkin. Yllättäen siis, jotenkin olen ajatellut ettei Porissa edes ole kunnon mäkiä mutta kyllähän niitä riittää ihan valikoitavaksikin. Runsaan kilometrin päässä jo löytyy Yyteristä ensimmäiset. Siellä on pari ihan mukavaakin vetopaikkaa.  Porin metsässä on hyvät maastot ja mäetkin. Ruosniemessä jo sitten vähän pidempiä. Eihän noita voi ihan järisyttäviksi mainostaa mutta riittävät. Paremman puutteessa. Tulin siihen päätelmään ettei ehkäpä niin nopeustreeniä tai mäkivetojakaan tarvita. Yksinkertaista mäkijuoksua niin että tottuu noihin mäkiin, ja myös alastuloon. Samoin juoksu metsässä, kapeilla ja mutkaisilla poluilla. Niillä saa painella välillä kieli keskellä suuta ettei heti ole nokillaa...

Nämä kesän kelit on olleet aika vaihtelevia, välillä sataa vettä ja tuulee ja välillä saattaa olla päivän pari hienompaa kesäkeliä,..kunnes taas kylmenee. Ei ole tarvinnut sortseja paljon käyttää. Juoksulenkkejä on kuitenkin saanut hyvin soviteltua sateisten päivien lomaan. Jazz-hölkkään tuli osallistuttua parin vuoden tauon jälkeen. Onneksi näin sillä tänä vuonna sain jopa oikean pokaalin kakkos-sijan kunniaksi! Enpä ole moista ennen saanut, huolimatta siitä että sarjassani oli tällä kertaa kolme osallistujaa niin tosi makee juttu. Juoksukaverini saikin sitten omansa kolmos-sijasta. Nämä pokaalitkaan ei tulleet ihan kuin "manulle illallinen" sillä tuloslaskennassa oli jotain hämminkiä eikä sarjassani ensin annettu kuin 1. palkinto. Kamuni kehoittivat minua kysymään mistä moinen johtuu. Pienen odottelun jälkeen sainkin minulle kuuluvan palkinnon ja olinkin sitten ikionnellinen! Kolmannen palkinnon vein sitten kotimatkalla kaverilleni. Kannatti siis olla tiukkana ja od...

Viimeiset kaksi viikkoa on menossa maratonharjoittelua. Loppu onkin pääasiassa suunnittelua ja fiilistelyä, hieman juoksua ja kehonhuoltoa. Epäusko on valtava, mitä jos ei pääsekään maaliin asti ! Onkohan kilometrejä tullut tarpeeksi, olisko pitänyt enemmän juosta pitkiä vetoja, olisko pitänyt juosta pidempiä lenkkejä, ilman muuta olisi pitänyt enemmän tehdä lihaskuntoa...hhmm.. Tutkein hieman tilastojani tänä vuonna ja kieltämättä se helpotti, vuoden alusta asti ei ollut kuin muutama aivan persiilleen mennyt viikko. Siitäkin oli totaalitaukoa kolme viikkoa lonkkavaivojen takia. Helteissäkin tuli loppujen lopuksi juostua kunhan ensin otti itseään niskasta kiinni eikä antanut auringon liikaa häiritä ohjelmaa. Samoin talven lyhyessä pakkasjaksossa. Muuten on ilmat olleet suosiolliset. Lenkille on lähdetty miltei sata kertaa. Kilometrejä on maratonin maaliin tullessa aikalailla tasan 1000. Mielestäni ihan ok mennyt treenivuosi! Näiden valossa tuon matkan pitäisi olla ihan helposti saa...