Hiihtolenkkejä ja polkujuoksua

Nyt on länsirannikollakin ollut mahtavia talvikelejä. Suoraan kotiportilta on päässyt hiihtämään (miltei), kuten myös juoksemaan lumisille poluille. Sukset on olleet marraskuusta asti valmiina ja viime viikolla pääsin eka kertaa ladulle. 100 minuuttia ja 9 kilsaa. Aivan pelkästään nauttien siitä mahdollisuudesta että voi hiihdellä omilla kotiladuilla. Pakkasta oli lähemmäs kymmentä astetta joten jalassa oli perinteiset pertsasukset. 

Viikonloppuna ehdin poluille vasta sunnuntaina. Kalenterissa oli rentoa pk vauhtista polkujuoksua. Ensin pk1:llä ja loppu pk2:sta. Siis todella vaikeaa pitää vauhti tarpeeksi hitaana niin että syke ei nouse. Vähän väliä sai ottaa kävelyaskelia. Pisti hieman nyppimään kun ei tullut tekemisestä mitään. Kun pääsi kakkosalueelle, pystyi jo ihan juoksemaankin. Koska keli oli upea niin kyllä se meno siitä iloksikin muuttui. Aikaa meni 1:10 ja matkaa kertyi runsas 6 kilsaa. Sisältäen alku- ja loppuverrat. Sykkeet 114/130 bpm. Lopussa siis liki kynnystä, mutta muuten sain soviteltua hyvät sykealueet. Ennen juoksua tein myös erillisen 20 minuutin liikkuvuustreenin.

Maanantaina lähdin aikaisin töistä jotta ehdin aurinkoisen aikaan hiihtämään. Onneksi on mahdollisuus liukumiin. Nyt pistin jalkaan nanogripit kun keli oli nollan tienoilla. Kotoa ei suksia tarvitse pitkää matkaa kanniskella kun pääsi ladulle. Se on luksusta ettei tarvitse autolla lähteä ladun varteen. Saan tehtyä hyvinkin rengasreitin joten ei tarvitse kun päättää kumpaan suuntaan lähtee. Taisin pukea liikaa vaatetta, kun aika alkuun jouduin vähentämään kerroksia. Aurinko lämmitti eikä tuulikaan häirinnyt. 

Suuntasin tietenkin Yyteriin. Rannalla oli hyvä latu jota pitkin pääsi rannan päästä päähän. Aivan mahtava keli. Välillä ihastelin maisemia ja jatkoin matkaa. Ulkoilijoita oli jonkin verran liikkeellä ja myös muutamia hiihtäjiä tuli vastaan. Tein vähän ylimääräistä kierrosta ja päätin tulla takaisinkin rantaa pitkin. Saldoksi tuli runsas 16 kilsaa ja aikaa meni 2:34. Sykkeet tällä kertaa 110/130 bpm. Hyvää peekoota. Illalla vielä kehonhuoltoa. 

Tänään vielä uintitreeni. Hyvä palauttelua. Loppuviikoksi on luvattu lämpenevää joten ei meilläpäin ladutkaan kauaa pysy kunnossa. Kun tuulee niin metsän ladut on piankin roskia piukassa. 

Yyterissä on talvipolut parhaimmillaan. Parasta just nyt eikä enään huomenna...

Vihdoinkin hiihtämään

Maanantain uintireissu piti jättää väliin joten tein illalla koiran kanssa reippaan kävelylenkin. Vaikka vauhti oli mielestäni reipasta ei keskisyke yltänyt edes sataan. Garminin mukaan helppo suoritus joka tehosti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa vain hiukan. 1,38 tuntia ja 7,64 km.

Jostain kumman syystä olen ollut vähän saamaton, veto pois oikeastaan. Joten tiistain vk2, tasavauhtinen jäi sekin väliin. Olin kuitenkin taas reippaalla kävelyllä. Maanantain tapaan suoritus ei ihmeemmin kehittänyt mitään, aika kuitenkin 1,28 ja 7 km.

Oli kuitenkin mukava reippailla talvisessa kelissä, pitkästä aikaa kiertelin vähän lähitienoota katuja pitkin.

Minä ja Maikku, aina yhtä pirteä ilopilleri

Keskiviikkona lihaskuntotreeni. Se olikin tehokas ja varmaan piristi sillä seuraavana päivänä olikin virtaa vaikka  kuinka pitkään. Torstaina oli siis lepopäivä, kalenterissa. Nyt vaan oli sellainen olo että pitää päästä uimaan. Kävin siis pulikoimassa 1100 m, nyt ei ollut palikat kohdillaan eikä flow vienyt mennessään. Tulipa uitua. Illemmalla vielä joku minut ylipuhui ( ei kauheasti tarvinnut ehdotella) juoksemaan Karhuhalliin. Tovin sitä mietin sillä vuoro alkoi vasta illalla 19.30 joten pitkäksi menisi. Lähdin kuitenkin sillä vaihtoehtoisesti olisi joutunut perjantaina pakkaseen tekemään mäkivetoja. Sisäratajuoksu houkutteli enemmän tällä kertaa.

Treenistä tulikin sitten se viikon puuttuva vauhtilenkki. 10 km ja 1 tunti, keskivauhti 6,02 avg 148 bpm. Kannatti lähteä. Hyvä treeni.

Perjantain pidin lepopäivänä.

Lauantaina oli uintitreenit. Vähän tekniikkaa ja uitua tuli 1275 m. Tällä kertaa krooli sujui taas ihan jopa hyvin. Suunnitelmissa oli vielä  iltapäivällä lähteä katsastamaan josko Yyteriin jo oltaisiin saatu latuja. Kun sain siskonmakkarasopan valmiiksi otin sukset kainaloon ja lähdin matkaan. Löytyihän ne ladut sieltä. Ihana tunne kun pääsi sivakoimaan. 

Keli oli pilvinen, lämpötila ihan nollassa ja sitten rupesi vähän tupruttelemasta luntakin. Siinä vaiheessa kun hiihto meni perstreenin puolelle, käännyin takaisinpäin. Lumi siis rupesi kerääntymään suksen pohjaan. Onneksi se helpotti mutta paluumatka oli vähän takkuisempaa. 

Kelistä huolimatta oli hieno hiihtoreissu.  Siis pääasia että oli hiihtämässä.Matkaa ei olosuhteista johtuen kerääntynyt kuin n. 7 km ja aikaa meni 1,07 tuntia.

Illansuussa alki taas lumisade, mietin miten on latujen kunto seuraavana päivänä...

Sunnuntaina lähdettiin kuopuksen ja koirien kanssa aamulenkille metsään, lunta oli kyllä ihan kahlattavaksi asti. Käytiin tarkistamassa miten on latujen laita ja olihan ne jo ajettu. Huh helpotus. Tunnin reippailu aamulla ja iltapäivällä sitten lähdin taas ladulle.

Minun ei tarvitse kovinkaan pitkään kävellä kotiportilta ladun alkuun, ajallisesti ehkä 5-10 minuuttia riippuen mihin suunnistaa. Pakkasta oli n. 8 ja aurinko ehkä hieman pilkotti. Rapsakka keli. 

Suuntasin kohti Yyteriä. Yhteensä kilometrejä tuli 15 ja aikaa meni 2:27. keskisyke 113. Suksissa ei ihan paras luisto ollut mutta eipä minnekään ollut kiire. Eikä tarvinnut suorittaa, treeniohjelmassa ei ole hiihtoa.

Ihana vaan nauttia maisemista ja hiihtää. 

Jostain syystä juoksua ei tälle viikolle kertynyt kuin 10 km. Hiihtoa ja uintia vähän enemmän. 

Viikon aikana tuli liikuntaa yli kymmenen tuntia.