perjantai 29. lokakuuta 2021

Mitäs sitten jos juoksut loppuu

Polvivaiva vaan jatkaa omia menojaan. Ensimmäinen lääkäri mainitsi ettei välttämättä enään koskaan voi juosta. Hän nyt ei ymmärtänyt juoksijan sielunmaisemaa. En rekisteröinyt moista huomautusta. Mutta koska polvi edelleen vaivaa, rupesin kyllä miettimään että entäs sitten, jos ei enään juosta. 

Maalailin jo vaikka minkälaista kauhukuvaa, nivelrikkoa yms. Kai  sitä varmaan ihan pikkaisen voisi juosta, ihan vaan lyhkäisiä reittejä.  Mutta entäs jos ei, mitä tilalle? Onneksi verstaalta löytyy maantie- , gravel- ja läskipyörä ! Kyllähän niiden kanssakin aika kuluu. Sitten vaan ruvetaan pyöräilemään. Uintikin on sopiva laji polvivaivaiselle. Enköhän minä selviä. Ensimmäinen lääkäri sanoi että kortisonipiikkiä ei kannata laittaa toiseen kertaan jos ensimmäinen ei tehoa. Toinen sanoo että voi piikittää 1-3 kertaa. Katsotaan. Seuraava lääkäriaika on tilattuna.

Sunnuntaina sentään lähdin kuntosalille. Alkulämppärien ajan polvikin sai liikettä sen verran ettei ihan kylmiltään sattuisi mitään. Tunnin treenin tein niin etten rasittanut jalkoja. Hyvältä sekin tuntui. Maanantaina oli pakko lähteä ulos päivän työkoneen äärellä istumisen jälkeen. Lähdin Martan kanssa metsälenkille, kävellen. Nyt lenkin jälkeen polvi tuntuu ihan hyvältä. Ihan kuin se olisi vaatinut jotain liikettä. Tai sitten ei, katsotaan miltä se tuntuu seuraavana päivänä.

Polvi sitten yllättäen toipui. Kortisonipiikki lopulta siis auttoi. Kävin varmuuden vuoksi lääkärissä kun aika oli varattuna. Kävin vielä röntgenissäkin sillä vähän mietin voisiko kyseessä olla nivelrikko. Polvesta ei kuitenkaan löytynyt muuta kuin pientä alkavaa kulumaa joten diagnoosiksi jäi ylirasitus. Mahtava homma, nyt saa taas painaa tukka putkella.

Keskiviikkona kävin salilla ja huomasi kyllä että nyt voi jo treenata rennommin, ei tarvi polvea varoa.


Nyt on taas syksy ja pimeä. Koiralle löysin kaapista heijastinliivin, mutta pitää vielä etsiä omanikin jostain komeron perukoilta! Olen ostanut nyt parit uudet juoksulenkkarit, olin tiukkana ja heitin toisesta päästä kahdetkin tossuparit roskiin!

Viikonlopun taidan vielä säästellä polvea ja keskittyä lihaskuntoon, heti marraskuussa sitten vähän juoksua. Lokakuussa muuten juoksin todella hurjat 8.2 kilometriä!


keskiviikko 20. lokakuuta 2021

Bursiitti ei ihan heti hellittänytkään

Nopeastihan tuo aika kuluu. En oikeastaan ole harmitellut juoksukieltoa sillä kaikkea muuta puuhaa on ollut. Kerran kyllä jouduin jättämään patikoinnin väliin, vaikka olisi ollut tarjolla grillimakkaraa. Kuntosalilla keskityin vaan yläkroppaan ja uintitreeneissä väittelin kovia potkuharjoituksia. Ostin vihdoin myös pullarin ja harjoittelin senkin käyttöä. Viimeksi sitä testatessani en hallinnut keskivartaloani ollenkaan, vaan pyörin ihan minne sattuu. Nyt se onnistui huomattavasti paremmin.

Lauantaiaamuna uintitreenit n. 1,5 tuntia. Tekniikkaa, mm. käsivetoja ja potkuja. Uintia myös kuvattiin ja se näyttikin oikein kamalalta. No sen perusteella ruvetaan taas hinkkaamaan tekniikkaa. Iltapäivällä kaverin kanssa maastopyöräilyä Yyterissä. Tuuli todella paljon, miltei myrskyinen keli. Metsässä se ei haitannut. Tuuli ei oikeastaan ollut kovin kylmäkään ja aurinko lämmitti. Todella upea syksypäivä. Pyöräilyä tuli 2:13 ja 21 km. Sykkeet 103/134. Lauantaina otin viimeiset Buranat kymmenen päivän kuurin päätteeksi.

Sunnuntaina kävin illemmalla kuntosalilla, n.tunnin ylävartalotreeni. Pyrin välttämään polvea rasittavia liikkeitä. Alkulämmöt tein crosstrainerilla. Loppuun tein muutamia fyssarin ohjeiden mukaisia liikkeitä, jotka ilmeisesti ärsyttivät liikaa polvea. Oma vika, en malttanut odottaa rauhassa että polven turvotus hellittäisi. Polvi kipeytyi nyt ehkä enemmän kuin aikaisemmin. Jopa yöllä heräsin siihen. Maanantaina joka tapauksessa olisi lähdettävä läskipyöräilemään maastoon.

Maanantaina oli työpaikkamme tyhypäivä Yyterissä. Vuokrasimme Seikkailupuisto Huikeesta läskipyörät miltei 30:lle ja minä olin lupautunut vetämään lenkin. Aamulla satoi vettä ihan kaatamalla, mutta kun olimme lähdössä pyöräilemään, oli upea syyskeli. Kylmä tuuli, mutta aurinkokin pilkotteli koko parituntisen lenkin ajan. Mikäli en olisi ollut vetovastuussa olisin jättänyt pyöräilyn väliin. Kilometrejä tuli n. 15, joten ihan rauhallista menoa. Lopulta nuo pyöräilyt ei sitten olleet järkeviä tuolle bursiitille.


Tiistaille sain lääkäriajan työterveyteen ja keskiviikkoaamuna polveen laitettiin kortisonipiikki. Lääkäri vaikutti vähän söheröltä. Juoksusta hän oli kyllä kuullut. Mikäli piikki ei auta, voi olla etten ikinä enään juokse. No sen lauseen jätin huomioimatta. Asfalttia pitäisi välttää, pääasiassa kyllä olen juossutkin maastossa. Nyt pitää toivoa että piikki auttaa. Seurailen muutaman päivän ennenkuin rupean rasittamaan sitä. Uimassa onneksi voi käydä. Piikki ei muuten sattunut oikeastaan kuin ihan vaan vähän, odotin jotain ihan karseeta.

Oma läskipyöräni on jo muutaman vuoden vanha ja olen sen ostanut XXL:stä. Nyt kun ajoin vuokrapyörällä, mikä sekin oli xxl:n fillari, huomasin ison eron omaani. Vuokrapyörä oli paljon helpommin ohjattava ja kevyt, rullasi huomattavasti paremmin. Omassa on ollut vähän kipuilua juurikin ohjauksessa. Ihan vähän rupesi tekemään mieli uutta läskipyörää.

Tästä löytyi sopivan taukopaikka

Oli kiva vetää työkavereille fillarilenkki. Iso osa oli ensimmäistä kertaa läskipyöräilemässä ja tykkäsivät kovasti. Myöskin reitti oli monelle ihan uusi, joten pyöräily oli oikein onnistunut.


sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Mikä ihmeen hanhenjalkakalvo ?

Niinpä, nevöhööd. Pes ansenirus-alueen bursiitti elikä hanhenjalkakalvon limapussin tulehdus. Tällaisesta kertoi fyssari ja antoi samalla juoksukiellon kymmeneksi päiväksi. Oikeastaan ei muuta voi tehdä kuin uida ja vesijuosta. Kaikkea jalan iskutusta pitää välttää ja tuhdin buranakuurin jälkeen aloitellaan varovasti. Viimeisenä keinona kortisonipiikki.

Oiva sattuma että juoksu ja muukin treeni on viime aikoina sujunut todella hienosti ja motivaatio ollut hyvinkin kohdillaan. Pääsin jopa aloittelemaan kuntosalitreeninkin. Sitä toki jatkan mutta pitää keskittyä yläkroppaan. Onneksi siinäkin riittää tekemistä.

Tiedossa toki oli että polvessa on jotain häikkää, mutta silti yllätyin että näin totaalinen tauko. Vaiva on myös senlaatuinen että helposti pitkiintyy, mikäli ei ota sitä tosissaan. Onneksi 10 päivää menee äkkiä.

Fyssari tiesi heti mistä on kyse ja varmisti sen myös ultralla. Hän myös avasi molemmat nilkat joten ne nyt ainakin on letkeet. Sain pari hyvää täsmäliikettä kuntouttamiseen, joten nyt sitten koitetaan minimoida nykyiset ja uudetkin vaivat.


Vaivan aiheuttaja on ylirasitus ja äkillinen harjoitusmäärän lisäys. Sen allekirjoitan, sillä elokuussa juoksin todella paljon ja tein myös mäkitreeniä enemmän kuin pitkään aikaan. Vaiva ei yhtäkkiä ilmaannu, vaan hiljalleen jos koko ajan vaan rasittaa liikaa. Myös nilkkojen, jalkojen ja varmaan myös lonkkien jumitukset vaikuttavat asiaan. Hiljalleen ne saavat aikaan isomman vaivan ja lopulta tulehduksen. Senkin allekirjoitan. Minusta tuntuu että olen ollut juntturassa keväästä asti. Vaiva on tyypillinen juoksijoille.

Minulle tämä taitaa olla ensimmäinen rasitusvamma joka laittaa telakalle. Fyssarin mukaan ultrasta näkee että olen yli 17 vuotias ja paljon on juostu. Allekirjoitan nuokin väitteet!

Lokakuun alusta alkoi taas uintitreenit ja olenkin ehtinyt uimaan jo useamman kerran. Olihan ihan mukavaa todella pitkästä aikaa uida hallissa. Nyt sitten lokakuun tärkeimmät treenit onkin uima-altaassa. Polven kanssa saa uida ja vesijuostakin. Kunhan potkii vähän maltilla ja keskittyy enemmänkin käsivetotekniikkaan.


Seuraavaksi pitääkin hakea oma pullari ja ruveta opettelemaan sillä uimista. Kerran koitin enkä pysynyt mitenkään suorassa sen kanssa. Nyt pitää ottaa uusi yritys. 



perjantai 1. lokakuuta 2021

Syksyisiä pyöräilyjä ja ihan oma fillarivarasto


Syyskuun viimeinen maanantai ja aurinko paistaa täysillä. Kamun kanssa nopeat treffit ja fillaroimaan. Mittari näytti 17 astetta, aurinko lämmitti kivasti ja olin tyytyväinen etten liikaa pukeutunut. Syksyllä pyöräily aiheuttaa välillä haastetta mitä pistää päällensä. Nyt oli pitkähihainen pyöräilypaidan alla, varoiksi aivan ohut tuulitakki minkä sai hetken päästä ottaa pois. Kaulalla oli syytä pitää buffi, sillä kuitenkin on syksy. Kypärän alla panta ja hanskat. Pitkät trikoot bibsien päällä. Sopiva vaatetus, välillä vähän tuntui lämpimältä mutta kun aurinko oli pilven takana, muuttui keli heti koleammaksi.

Kilsoja saatiin 42, kokonaisaika lenkille oli 2,5 tuntia, siitä ajoaikaa 2 tuntia. Mun sykkeet ei helpolla fillarilla nouse, nyt oli tarkoituskin mennä ihan rennon reippaasti ja matkasta nauttien, maksimisykkeeksi tuli 125.

Marjon kanssa Noormarkun kirkon vaiheilla



Maantiepyörällä ei tänä kesänä tullut pyöräiltyä kovinkaan paljon. Mitään triatlonia ei ollut suunnitelmissa joten ei tarvinnut senkään puolesta pyöräillä. Toisaalta taas gravelin kanssa tuli ajettua enemmän ja mukaan mahtui myös maastopyöräilyä. Saattaa olla että tämän viikon pyöräily oli vuoden viimeinen Bianchilla. Odottelen nyt vielä hetken ennenkuin huollan sen talvisäilöön, 

Nyt sain vihdoin käyttöön ihan oman pyörävajan, jota on pykätty koko kesän. Tarkoitus on varastoida sinne kolme fillaria ja kaikenlaista pyöräilytarviketta. Kuten myös paljon muuta omaa kamaa, jotta tiedän mistä ne tarvittaessa löydän. Ei tarvitse ihmetellä autotallissa missä ne mun tarvitsemat jutut mahtaisi taas olla. 

Ihan mun oma pihakoppi

Olen niin onnellinen saatuani vajan vihdoinkin tähän malliin. Vielä puuttuu nurkkalautaa yms. pikkujuttua ulkopuolelta. Keväällä varmaan muutakin puuhaa, mm. terassia ja sensellaista.

Lauantaina on muuten maraton, johon minunkin piti osallistua. No en ole tälläkään kertaa menossa. Nyt sitä vaan ei enään voinut siirtää eteenpäin. Jotenkin päädyin ratkaisuun etten juokse, monestakin syystä. Nyt kyllä on ollut polvivaivaa joten siitä ainakin saan pätevä syyn, itselleni, etten voi juosta. Siitäkin olen menossa ensiviikolla fyssarille. Harmittaa tuollainen vaiva joka haittaa juoksua. En halua turhaan riskeerata koko syksyä, ennenkuin tiedän missä on vika.

Elokuun ennätyskilsojen jälkeen syyskuun määrä jäi 60 kilsaan.