Endorfiinejä / matkalla Pariisiin

Viikonloppuna juostiin 44. Karhuviesti. Ensimmäistä kertaa uusitulla reitillä, kasitietä pitkin ei enää pysty juoksemaan maantieviestiä. Aiemmin Karhuviesti starttasi Rauman torilta kohti Poria. Matkan varrelta Eurajoelta lähti toinen mokoma juoksijoita. Nyt reitti lähti Porin urheilustadionilta, kävi kääntymässä Luvian urheilukentällä ja samaa reittiä takaisinpäin. Minusta reittiuudistus oli ihan hyvä. Aiemmin myös joukkueita on ollut runsas parisensataa mutta nyt oli osallistujamäärä rajattu 100 joukkueeseen. Joukkueissa 6 juoksijaa. Noin 80 joukkuetta oli nyt viivalla.  Enhän oikeastaan kummemmin treenannut kyseiseen kisaan. Sen vuoksi ei ollut mitään odotuksiakaan. Kalenterissa oli kyllä kisa huomioitu ja vähän oli myös juoksua mukana. Juoksemani osuus oli hippasen yli 4 kilsaa. Eipä siihen kauheita harjoitteluja tarvita. Varsinkin kun kaikki joukkueessamme olivat mukana ihan sillä mielellä, että pidetään hauskaa ja nautitaan päivästä. Lähtötunnelmia Nyt oli kyllä hieno kuitenk...

Maanantaina katselin pitkin päivää pihalle auringonpaisteeseen. Työpäivä venyi turhan pitkäksi mutta ehdin  ulos vielä auringon paisteessa. Maanantain treeni oli 10 km peekoota. Pakkasen puolella oli keli, vähän tuulinen joten pistin ihan talvivermeet vielä päälle. Hyvä niin, tuuli oli kuitenkin aika napakkaa joten kylmää oli, kun pääsin pois vastatuulesta niin vähän helpotti. Jalkaan pistin hokat ja ne jotenkin oli ”kovat” asfaltilla. Kolmen kilsan jälkeen suuntasin metsään ja siellä ne olivat oikein mainiot. Koska öisin on ollut aikalailla vielä pakkasia olivat polut ja metsätiet hyvässä kunnossa, lumisia ja vähän jäätäkin välillä mutta hokat pitivät hyvin.  Pitkästä aikaa oli nautinnollista hölkkäillä lumisilla poluilla. Sininen taivas ja luminen maisema kyllä hiveli kaikkia aisteja. Tuli kyllä muutamaan otteeseen pysähdyttyä ja  nautittua maisemasta. Kiersin Yyterin kautta kotiin ja sielläkin lunta riitti. Lopulta kilsoja tuli vähän yli 11. ...

Maanantai olikin miltei koko kehon huoltopäivä. Aamulla fyssari kohenteli olkapääosastoa, mulla on kyllä senverran näppärä fyssari että hän pisti samalla kuntoon myös sen taannoin kipuilleen kantapäänkin, Nilkastakin löytyi jokin lukko mikä aukaistiin. Iltapäivällä olikin vuorossa eri fyssari, joka taas käsitteli jalkoja. Sieltäkin löytyi jumitusten syyksi liian tökköset etureidet....yllätys yllätys... Mutta nyt on jalat kepeenä uusiin koitoksiin. Maanantai olikin sitten sattuneista syistä lepopäivä. Yksi treeni jäi tekemättä. Aamuaurinko pilkotti  taivaanrannassa kun lenkki oli jo loppusuoralla Iltalenkillä auringonlaskun aikaan Tiistai oli extrapäivä, päätin tehdä sen maanantain treenin jo aikaisin aamulla. Kamppeet olivat jo illalla valmiina odottamassa, kummasti kieriskelin aamulla sängyssä ja mietein noustako ylös vai en. Jos vaikka on taas yli kymmenen astetta pakkasta, silloin en ainakaan lähde. Mutta jos on alle 10, pitäiskö silloin mennä.. Nou...

Alkuvuosi on aloitettu rauhallisesti juoksujen suhteen. Jonkinnäköinen ohjelma on valmiina mutta en ole sitä ihan kunnolla vielä päässyt aloittelemaan. Vähän on vielä sovellettu. Salillakin pitäisi käydä joten pitäisi taas löytää sellainen balanssi näiden harrastusten välillä. Lumettomasta talvesta johtuen olen koiran kanssa paljon lenkkeillyt metsässä. Ei ole tarvinnut tarpoa lumihangessa eikä talloa latuja. Myös juoksulenkit on olleet mahtavia talvisessa mutta vähälumisessa maastossa. On päässyt polkuja pitkin minne vain on mieli juolahtanut. Nyt varsinkin kun jo päiväkin on niin paljon pidentynyt, saattaa ehtiä työpäivän päätteeksikin metsään kun pitää kiirettä! Aivan jäätävän jäiset kelit haittasi jonkin aikaa menoa ja sen vuoksi taas helposti jäi menemättä lenkille. Kunnes kaivoin icebugini kaapista ja oli niillä meno komeaa, rennosti pääsi rullailemaan sellaisilla poluilla joille ei ilman kelkkaa olisi muuten ollut asiaa. Taas kerran vaan harmitteli miksei niitä...

Tämänvuotinen kisa oli kelin puolesta aivan mahtava. Aurinko paistoi, lämpötila 13 astetta ja tuultakin ihan muodonvuoksi ja vielä myötäpuolista sekin. Katupölyä taisi olla eniten sitten muutamaan vuoteen, se oli ikävän tuntuista paikoitellen. Joukkueessamme oli pari ensikertalaistakin, työkamuja Tampereen tstolta. Kaikille jäi hyvät fiilikset päivästä, näyttäisi että saamme joukkueen kasaan ensivuonnakin! Juoksujalkojen sirot sääret Oikein. Tuossa kuvassa on vaan neljät koivet, kaikkein muhkeimmat pohkeet uupuvat. Kuten viimeviikko jo hieman ennakoi tulevaa niin minä olin poissa kuvioista. Yskä suivaantui niin karseaksi etten mitenkään voinut lähteä baanalle. Nyt olen sitten loppujenlopuksi jo sairaslomallakin. Onnekseni sain tuuraajan kuopuksestani, hän ei tähän alkupotrettiin ehtinyt koska oli pelaamassa futista. Kolme peliä oli sopiva alkulämmittely joten juoksukin sitten sujui oikein mallikkaasti. Jouduin häntä kyllä hieman voitelemaan, illaksi Italialaista punaviiniä...

Kevät on edennyt vauhdilla. Viikot on menneet ahkerasti liikkuessa, juosta olisi ehkä pitänyt enemmän mutta intoa on riittänyt nyt salillekin vaihteeksi. BodyCombat on ihan viikon ehdoton treeni, siellä tulee aina hyvälle tuulelle! MoveIt...Ohjaajat ovat upeita tsemppareita ja kaikilla meillä on siellä niin mukavaa... Kävin viimeviikolla kokeilemassa kahvakuulaakin, sen jälkeen sitten suoriksi combattiin. On muuten hartiajumitukset pysyneet poissa. Keskiviikkoisin on käyty Katinkurussa yhteislenkeillä ja välillä taas oltu hierottavana fyssarilla. Pitäisi pikkuhiljaa tulla kondikseen tämä mummu ! Pääsiäisenä oli aivan mahtavat kelit vaikka alunperin lupailtiin sateita. Tuli pihalla haravoitua parina päivänä. Ehkäpä siinä hieman kylmäsin itseäni koska nyt on ollut kurkku tosikipeenä. Tämän päivän olen huilaillut ja tuntuu että tuo tauti ei ihan ole niskan päälle päässyt. Ei pitäisikään sillä lauantaina on Karhuviesti. Tulee vaikeuksia jos pitää löytää varajuoksija, niitä kun ei...