Kesäkuun alkuun pyöräilyä ja avoveteen totuttelua

Kesäkuu alkoi lämpimänä joten olen keskittynyt enemmän pihahommiin ja ottanut liikkumisen hieman  rennommalla otteella. Päädyin myös siihen etten ottanut kesän alkuun mitään tiukkaa treenikalenteria, jolloin on vapaampi liikkumaan vähän niinkuin mielialan mukaan. Tiedän itseni että noudattaisin kalenteria turhankin tarkkaan, joten nyt on tavallaan juoksutreenit omassa hallussa ja kalenterissa vain muutama muu yhteistreeni viikkoon.

Ensimmäinen triathlonkisa on edessä loppukesällä, siihen on ilmoittautuminen laitettu. Kyse aivan kokeilusta jossa uidaan 500 metriä. Minulle tarpeeksi ja nyt parin uimakerran perusteella tekemistä on seuraavalle parille kuukaudelle.

Fillarimatkan varrella Siikarannan leirinnän rantamaisemaa

Maanantaina  maantiepyöräilyä 3:10:41, 70.3 km. Kotoa kun lähden on muutama sata metriä aikaa miettiä kumpaan suuntaan lähtee ja nyt päädyin kohti merta. Tuulensuunta näyttelee tuossa isoa osaa. Keli oli nyt ihan mainio eikä tuulta ollut ihan kovin hirveästi, vaikka täällä meren läheisyydessä tulee aina jostain suunnasta. Kiva reitti, matkaa tuli sen verran että tiesi polkeneensa, mutta hyvä fiilis kuitenkin jäi. Uusia maisemia pyörän selässä nauttien.

Tiistaina kehonhuoltoa ja rentoutusta elikä yinjoogaa. Minulle uusi kokemus ja oli miellyttävän rauhoittavaa.

 

Pyöräily jatkui torstaina etanalenkillä Yyterissä 1:25:57, 16.31 km. Porin Latu järjestää säännöllisesti  yhteislenkkejä maastopyöräilyn merkeissä. Yleisön pyynnöstä on nyt järjestetty myös ns. "etanalenkkejä" eli rauhallisempia ja helpompia reittejä kokemattomammille harrastelijoille. Tuntui olevan todella tilausta, sillä mukana oli 30 pyöräilijää. Etanalenkki vähän on harhaanjohtava nimi, minusta vauhti oli ihan sopivaa. Missään vaiheessa ei tullut fiilistä että madeltaisiin liian hitaasti. Nythän reitti oli Yyterin tutuilla maastoilla joten sekin vielä helpotti menoa.

Seuraavana torstaina taas maastofillarilla etanalenkkiä. Tällä kertaa yhteislenkki oli vähän oudommilla poluilla joten oli tosi kiva reissu taas. Vauhti edelleen sopivaa ja matkaa kertyi 17 km. Nyt oli osallistujia jo reippaasti yli 30.

Sunnuntaina eka avovesiuinti. Toisaalta sitä ei voi uinniksi kutsua sillä pitkän tauon jälkeen kyse oli lähinnä veteen ja hengittelyyn totuttautumista.

Tiistaina pitkästä aikaa juoksulenkki jo heti aamulla, 52:55, 6.8 km avg 130.

Illalla avovesiuintia, jota jo voi ehkä just kutsua uimiseksikin. Joka tapauksessa se sujui huomattavasti paremmin kuin viime kerralla.

Keskiviikkona stadionilla lihaskuntotreeni. Mainiota.

Perjantaina maastopyöräilyä Selkämeren kansallispuiston maisemissa. Käytiin Leveäkarin lintutornilla ja siitä matkaa jatkaessa löytyi taas uusi polunpätkä, aivan mahtava reitti joka vei meren rantaan. Takaisin tullessa Huikeessa pitstoppi ja loppujen eväiden syönti. Matkalle kertyi mittaa 2,5 tuntia ja 24.56 km.

Näkymä Leveäkarin lintutornista

Reissussa oltiin kyllä kaikenkaikkiaan paljon kauemmin. 

Sitten vaihdettiin pyörät tossuihin ja kierretiin Herrainpäivien luontopolku. Nyt oli siis vuorossa kesäkuun haaste. Reittihän on pieni ja tehokas, 25 minuuttia ja 1,3 km. Mutta oikein kiva reitti. joka kulkee ihan meren rantoja pitkin. Myrskysäällä kyseinen reitti on todella vaikuttava, sillä silloin  pääsee todella lähelle pauhaavaa merta. Päivän päätteeksi iltauinnille läheiseen uimakuoppaan ja niin oli taas kesäpäivä täydellinen ja hyvin toimelias.

Luontopolku on pääasiassa aikamoista juurakkoa,
joten ei ihan helppkulkuista

Mutta maisemat merelle kovin tyypillisiä ja todella upeita

Herrainpäivien uimakuoppa,
oikeastaan niitä on kaksikin kappaletta.

Kuopat ei ole vuosikausiin enään olleet virallisia uimapaikkoja, näin alkukesästä voi vielä uida

Sunnuntaina lisää maantiepyöräilyä. Viikonlopun mökkeilyn päälle kunnon hellepyöräily. Hyvin kulki ja yritin nyt pitää vauhtia päällä niin että saan jonkinmoisen keskivauhdin pidettyä.

2:42:59, 65.27 km keskivauhdiksi tuli 24 km/h. Taas uusia reittejä pyörällä. Toki vielä on paljon minulle uusia fillarireittejä sillä oikeastaan nythän vasta on maantiepyöräily aloitettu.

Ahlaisten kirkon portilla

Viasvedellä, Niemenkylässä

Pyöräily on ollut kiva vaihtoehto juoksulle. Mukavaa vaihtelua. Syömistäkään ennen lenkkiä ei tarvitse liikaa suunnitella joten yhtäkkiseltään on helpompi lähteä fillarilenkille saatikka juoksemaan. 

Nyt kun ollut kovin helteisiä päiviä, on pyöräily senkin vuoksi vähemmän kroppaa rasittavaa. Juoksukin maistuu makeammalta kun tekee jotain muuta välillä.

Onneksi on kaksi erilaista pyörää joten voi mielen mukaan lähteä joko metsään tai maantielle. Sekä löytyy seuraa molemmille vaihtoehdoille.

Kohti Preiviikinlahtea

Herrainpäivien luontopolulta Seitsemisen kansallispuistoon

Tällä viikolla ei montaa lenkkiä tehty mutta ne olivatkin sitten sitäkin laadukkaimpia!

Maanantaina kiva polkulenkki treenikaverin kanssa Ruosniemen metsässä, siellä on teknistä polkua oikein riittämiin. Aamulla vielä satoikin reippaasti joten keli oli heti sateen jälkeen suorastaan ihanan vihreä, vehreä ja virkistävä. Kympin lenkkiin meni aikaa 1:37:37 avg 134 bpm. Illalla vielä crosstraining-treeni. Tiistaina fyssari, tällä kertaa käsiteltiin jumittavaa selkää. Keskiviikkona jäi parikin suunniteltua treeniä väliin jalassa olevien muutaman tikin vuoksi.

Torstaina suuntasin lenkin Yyteriin hyvissä ajoin jo iltapäivällä. Aurinko paistoi ja oli miltei hellettä. Hetken mielijohteesta kurvasin nyt vähän eri suuntaan kuin normisti ja kävin kiertämässä Herrainpäivien luontopolun. Varsinainen luontopolku on vain n. kilometrin mittainen mutta aivan upea. Juurakkoakin löytyy sen verran että voi polkujuoksuksi kutsua ja maastopyörälläkin on ihan tarpeeksi tekninen reitti. Juoksulenkin pituudeksi tuli 11,43 km ja aika 1:38:45. Keskisyke 142.

Perjantaina pähkäilin taas pitkään käynkö tekemässä mäkivetoja vai en. Onneksi satoi sen verran että jäi tekemättä. No, päädyin lopulta pitämään perjantain huilipäivänä. Paikat on niin juntturassa että venyttelin illalla sitten pidemmän kaavan mukaan.

Ruosniemen polkuja

Ruosniemi

Herrainpäivien luontopolku

Herrainpäivien luontopolku

Herrainpäivien luontopolku

Sunnuntaina lähdettiin pienellä porukalla Ikaalisiin Seitsemisen polkujuoksukisaan. Ensimmäistä kertaa kyseisessä tapahtumassa ja jäi tosi hyvät fiilikset. Lähtö- ja maalialue oli Koveron perinnetilalla. Ihan perinteistä maalaismiljöötä. Osallistujia taisi olla lähes 150. Matkoina oli 6, 10 ja 19 km. Isoin osa ensikertalaisia, tämä kisa oli järjestyksessään neljäs ja kaikille varmaan jäi hyvät mielet kisasta. Se on parasta mainosta tällaisille tapahtumille. Suihkun sijaan pesulle piti pulahtaa viileään Kirkaslampeen.  Aika uniikkia sekin. Upea reitti kulki siis Seitsemisen kansallispuistossa. Todella teknistä reittiä puolet matkasta ja lopussa aikalailla sitten metsäteitä pitkin. Pitkoksia useampaan otteeseen, niitä oli kiva juosta. Maisemat oli hienoja, ihania polkuja ja pitkoksia ja välillä putkahteli joitain järviäkin näköpiiriin. Juoksun jälkeen pysähdyttiin pienen matkan päässä olevalle luontokeskukselle murkinoimaan.

Tässä mennään jo Seitsemisen poluilla

 

Päivä oli lämmin ja aurinkoinen, ei onneksi liian kuuma. Suunnitelmissa oli lähteä ihan rauhassa. Alusta asti maasto kuitenkin oli todella teknistä juurakkopolkua. Siinä ei oikeastaan pysty hiljaa menemään kun pitää poukkia joka suuntaan reippaalla askeleella. Kaikki lähtivät myös samaan aikaan joten poluilla oli jonkin aikaa tiivis tunnelma. Ehkä se alku oli liian reipasta sillä huomasin etten ihan pysty kevyesti menemään. Askel ei ollut raskas ja muutenkin olo ok, mutta jotenkin teki tiukkaa tuo meno. Alun kilometritkin tuntui kovin hitaasti vaihtuvan. Reitti ei kovin mäkistä ollut joten korkeuserot eivät haitanneet. Lopussa ehkä vasta tuli muutama lyhyt mutta vähän jyrkempi ylämäki. Loppumetreillä ne sitten tuntuivatkin jo haastavilta nekin. Loppumatkassa reitti kulki aika pitkään metsäteitä pitkin, siinä vaiheessa jouduin kylläkin vähän puuskuttelemaan ja pariin otteeseen kävelemäänkin. Energiaa ja juotavaa onneksi oli matkassa. Olo oli kyllä sellainen että työtä piti vähän tehdä, tuntui että olin ollut liikkeelläkin jo aivan liian monta tuntia.

Loppuaika oli 2:17, garminin mukaan matkaa oli vain 18.43 km vaikka oli ilmoitettu 19. Sykkeet 151/179. Keskivauhti 7:26 min/km. Ei siis ihan suunniteltu pk-vauhtinen leppoisa polkukisa mutta ehkä hyvää treeniä Nuuksioon.
Olo oli juoksun jälkeen ihan hyvä, illalla myöhemmin vasta kotona tuli kummaa päänsärkyä ja outoa huonovointisuutta. Otin lopulta vain buranan ja menin nukkumaan. 8,4  tunnin yöunien jälkeen olo oli aivan hyvä. Ehkä se vain kertoi kovavauhtisesta kisasta.

Tällä viikolla tuli liikuttua vajaa 7 tuntia ja siitä juoksua n. 40 km.
Osa kisakuvista järjestäjien sivuilta.