Endorfiinejä / matkalla Pariisiin

Muutaman treenin aikana on nuo sykkeet pomppineet ihan miten sattuu. En ole treenannut liikaa enkä mitenkään ole ylikunnossa...silti on jotain outoa. Vaikka kuinka rauhassa aloitan juoksun niin syke pomppaa 150-160:een. Onhan sekin normaalia että se on alussa korkeampi, mutta musta tuntuu ettei se nyt siitäkään johdu. Syke pomppii pitkin lenkkiä ylös alas. Rupesin epäilemään sykemittaria. Mittarini on Suunto Ambit 2R. Olen pessyt hihnaa koneessa ja patterikaan ei ole vanha. Googlailin ongelmaa ja päädyin siihen että mittari ottaa alussa häiriötä paidasta joka hinkkaa siinä ihon vastakkaisella puolella. Kuullostaa hullulta mutta siltä se eräänkin lenkin aikana vaikutti. En ole järin kova hikoilemaan ja vasta kun on kroppa kunnolla lämmennyt niin rupeaa mittarikin tasoittumaan. Tuntui auttavan kun vähän kastelin myös paitaa mittarin kohdalta ja ohuempi paita ei ehkä aiheuttanut niin häiriötä. Tiistain treenin tein kotimatkalla töistä, autolla metsätien varteen ja sitten itse met...

Nyt kiireesti kohti uusia tavoitteita ennenkuin jämähtää ihmettelemään mitä rupeaisi tekemään. Minä tiedän jo mitä teen tänä kesänä... Viikko Nutsin jälkeen on palauteltu ja huollettu kroppaa, lähinnä jalkoja. Keskiviikon palauttavan lenkin jälkeen pohkeiden pakotus hieman keveni. Portaat pääsee alas jo liki normiaskeleilla. Sitten oli vuorossa kehonhuoltoa venyttelyjen ja rullailujen merkeissä. Kroppa rupesi jo taipumaan kiertoon ja kaarteisiin...sunnuntaina jo kunnolla pidempää lenkkiä tasaista ja rauhallista vauhtia. suuntasin metsään joka on hieman armollisempaa jaloille. Vähän se takkusi aluksi mutta yhtäkkiä huomasin taas juoksun maistuvan rennolta ja suorastaan sanoen lennokkaalta. Ehkä siihen taas kerran vaikutti upea ympäristö, Yyterin metsäpolut ja auringonpaiste..  Mielessäni on käynyt että tämän vuoden treeniä voisi jatkaa pienillä fiilauksilla maratonillekin. Treenattu on tavoitteellisesti ja säännöllisesti. Olen punninnut eri vaihtoehtoja. Syyskuussa on ...

Turhaan sitä etukäteen jännitti millainen tämän vuoden juoksukeli Kuusamossa on. Ei tarvinnut rämpiä lumessa eikä uida tulvivissa koskissa, ei satanut kuin hetken jotain heikkoa lunta mikä oli vain virkistävää. Lumikenkiä ei tarvittu eikä liukuriakaan, parissa paikassa se silti olisi ollut varteenotettava vaihtoehto. Mukaan pakattiin talvitrikoot ja nasturit, mutta peruskamoilla mentiin. Paksummissa kamppeissa olisi ollut tosi tukalaa. Gaiterit olivat hyvät mutta ilmankin olisi pärjännyt, tossut pysyi nyt pikkasen puhtaampina. Tossut ja sukat kastuivat jokatapauksessa muutamaankin kertaan. Gaiterit olisi enemmänkin lumikeleissa tarpeen. Nyt kun lähdimme matkaan viimeisten joukossa oli lumet jo tallattu poluiksi, ei tarvinnut kahlata munahangessa. Matka oli tänäkin vuonna se lyhin, 31 k. Joku mainitsi sen olevan pikamatka...vaihtoehtoina olisi ollut myös 53k, 80k ja 160 k. Lähdimme matkaan jo helatorstain aamuna. Kieltämättä kassiin tuli paniikissa pakattua kaikenmoista iha...

Alkuvuosi on aloitettu rauhallisesti juoksujen suhteen. Jonkinnäköinen ohjelma on valmiina mutta en ole sitä ihan kunnolla vielä päässyt aloittelemaan. Vähän on vielä sovellettu. Salillakin pitäisi käydä joten pitäisi taas löytää sellainen balanssi näiden harrastusten välillä. Lumettomasta talvesta johtuen olen koiran kanssa paljon lenkkeillyt metsässä. Ei ole tarvinnut tarpoa lumihangessa eikä talloa latuja. Myös juoksulenkit on olleet mahtavia talvisessa mutta vähälumisessa maastossa. On päässyt polkuja pitkin minne vain on mieli juolahtanut. Nyt varsinkin kun jo päiväkin on niin paljon pidentynyt, saattaa ehtiä työpäivän päätteeksikin metsään kun pitää kiirettä! Aivan jäätävän jäiset kelit haittasi jonkin aikaa menoa ja sen vuoksi taas helposti jäi menemättä lenkille. Kunnes kaivoin icebugini kaapista ja oli niillä meno komeaa, rennosti pääsi rullailemaan sellaisilla poluilla joille ei ilman kelkkaa olisi muuten ollut asiaa. Taas kerran vaan harmitteli miksei niitä...