Siirry pääsisältöön

Saaren Luontopolku ja kesäfiiliksiä


Pikkuhiljaa on meilläkin lämmennyt niin että kevyemmilläkin juoksuvaatteilla tarkenee. Meren läheisyys  vaikuttaa siihen ettei ihan liian lämmintä ole vieläkään ollut.

Tiistaina kävin maantiellä ulkoiluttamassa Bianchia. Aurinko paistoi mutta tuuli oli sen verran viileä että suuntasin viimetipassa kohti sisämaata. Mietin siinä samalla reittejä.  Päädyin tekemään ympyräreitin ja takaisinpäin tullessa kävin myös Kallossa fiilistelemässä. Paikat ehtivät siinä sitten lämmetä sen verran ettei merituuli tuntunut enään liian viileältä. Totesin että pystyn kyllä pitämään ihan hyvää vauhtiakin, toki se vähän hidastui paikoitellen kun oli huonoa asfalttia ja tietenkin Kallossa piti katsella myös maisemia.
Fillarilenkistä tuli oikein passeli, 1:41:18, 35.37 km . Testasin samalla uutta mittariani, hankin Garminin edgen, nyt saan matkamittarin siirrettyä molempiin fillareihin. Ensivaikutelma oli hyvä.

 

Keskiviikkona meillä oli yhteistreenit Mestareiden portailla. Hölkkää alkuverraksi paikanpäälle. Päivän agenda oli 45 minuuttia ja niin monta kertaa rappuut ylös kun ehtii. Reippaasti joka toiselle askelmalle. Saldoksi minulle tuli 34 kertaa. Kyllähän se lopussa pikkaisen tuntui reisissä. 1:11:36 7.15 km sykkeet 134/157. Hauska treeni tavallaan...


Torstaina retkikamun kanssa toukokuun luontopolkuhaaste. Nyt patikoitiin lähistöllä oleva Saaren luontopolku. Se on lyhyt, vain 2 km mutta todella kiva pieni reitti. Vaikka matka oli lyhyt otettiin myös kaffeet ja eväät mukaan. Evästauko kuuluu patikkaretkeen.
Reitti alkoi riippusillan ylityksellä. Kiva aloitus. Sillalla on pituutta sen verran että se ihan heilui uhkaavasti jos liian reippaasti lähti.

 

Vielä on kiva reippailla metsikössä kun ei ole itikat ihan vielä heränneet kiusaamaan. Reitin varrella oli hauskoja tehtäviä lapsille ja toki lapsenmielisillekin. Mutta kivaa aktiviteettia lapsille ettei mene vain reitin läpi kävelyksi. Meidän tapoihin tuntuu kuuluvan se, että aina saamme miltei tuplaten matkaa kerättyä. Nytkin sen verran poluilta poikettiin että ihan 2 kilsaa ei riittänyt. Lopussa sitten tuli sopivat kaksi kannonnokkaa vastaan, joten siinä pidettiin evästelyhetki.



Perjantaina rento pk-lenkki hiekkarannalle. Oli niin upea aurinkoinen ilta että piti juosta aivan rantaa pitkin ja nyt olisi taas juoksututtanut vaikka kuinka pitkälle. Mutta iltalenkille sopivat speksit tänään 1:12:45, 8.52 km, avg 129 bpm.



Viikonloppuna vietin ensimmäisen yön mökkisaaressa. Aurinkoista keliä mutta sopivalta kantilta puuskina tuuli kyllä viilensi. Sunnuntaina onneksi parempi keli. Mökki on nyt siinä kunnossa ettei tarvitse kuin lomailla. Vitsi vitsi, sehän on todellinen puuhamaa ja juuri sellaisesta pidän. Rentoa puuhastelua ja rentoa oleilua.

Sunnuntain päätteeksi vielä peruslenkki 1:00:59, 7.9 km avg 131 bpm.
Nyt muuten tarkeni jo hyvinkin teepparilla ja lyhyemmillä pöksyillä. Tänä viikonloppuna tuntui jo ihan kesältä.

Yyterin dyynit





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yyterin uudet kuntoportaat

Nyt on meillekin valmistunut miltei omat kuntoportaat, sen verran on lähellä. Sopivasti pienen lämmittelylenkin päässä kotoa. Niiden valmistumista on jo odotettukin. Hyviltä vaikutti, askelmia on 106 ja pari tasannettakin välissä. Portaat huipentuvat mäen päällä olevaan maisematasanteeseen, josta aukeaa upeat näkymät kauas merelle ja Yyterin dyyneille. Viikko alkoi matkauinnilla, 2 km. Maanantaina uimahallissa oli ainakin heti iltapäivällä rauhallista uida, ei ollut ruuhkaa radalla. Keskityin käsivetoihin ja hyvältä tuntui, itsestä ainakin.  Tiistaina olin hierojalla joten illalla vain joogasin, jalat oli käsittelyn jälkeen mukavan kepeät. Keskiviikkona  päivällä jo 40 minuutin reippaalla kävelylenkillä koiran kanssa. Illalla sitten pitkästä aikaa karhuhallissa. Edellinen kerta taisikin olla keväällä ennen koronaa. Juoksuradalla lämmittelyn jälkeen lihaskuntoa. Kahvakuulaa, boxia ja kehonpainoharjoittelua. Koko selkäranka naksui ja paukkui tietyissä liikkeissä oikein kunnoll...

Uusia haasteita

Täällähän on ollut jo pidempään hiljaiseloa vaikka liikkuminen on koko ajan ollut aktiivista. Välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Koska lukijoita edelleen riittää niin ajattelin taas aktivoitua myös täällä blogissa. Tulevan vuoden haaste on myös senlaatuista että on syytäkin kirjoitella aiheesta muistiin. Kiikkustuoliin on tulossa aikamoista tarinaa. Viime talvena tuli eteen tilaisuus lähteä mukaan Rynkebyn matkaan. Osallistuminen piti päättää loppukesään mennessä ja aika kauan sitä mielessäni pohdin. Vaikka heti innostuin asiasta niin se mietitytti. Pystynkö tähän, kestääkö paikat jne. En kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyviä tekosyitä niin tässä sitä ollaan. Ensi kesänä 2027 olen mukana Team Rynkebyn Porin joukkueessa pyöräilemässä Pariisin. Team Rynkeby on eurooppalainen hyväntekeväisyys pyöräilyjoukkue ja nyt myös Porissa on omansa. Pyöräilemme kerätäksemme varoja AAMU Suomen lasten syöpäsäätiölle ja Sylva Ry:lle.

Isä

Mennyt viikko oli monin tavoin raskas sillä jätimme jäähyväiset isälle ja tuffalle.  Tuttulle, joka oli meidän lasten lempinimi hänelle. Tasan vuosi sitten vietimme hänen 75 vuotispäiviään. Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta tänne. Ei ole kauankaan aikaa kun eräs uusi ystäväni juoksun tiimoilta toi oman näkemyksensä blogin kirjoittamisesta. Asiaa en ole siltä kannalta edes ajatellut, kirjoittamani blogi jää jonnekin tänne bittiavaruuteen elämään jälkikasvuni ja heidän lastensa luettavaksi. Toivottavasti. Ehkä he sitten ihmettelevät että mitä kaikkea se mummu oikein puuhasi ja harrasti. Isästä on jäänyt mieleen että hän tiesi kaikesta kaiken. Jos ei tiennyt jotain mitä kysyin niin sitten hän otti siitä selvää. Jossain vaiheessa hämmästelin oman mieheni vastauksia jos jotain kysyin. Olin tottunut siihen että toinen tietää ja osaa mutta ei se niin taida aina ollakaan. Tuffa on opettanut lapset veneilemään, kalastamaan, perkaamaan ahvenia ja tekemään vaikka mitä. Sekin...