Siirry pääsisältöön

Mikä ihmeen hanhenjalkakalvo ?

Niinpä, nevöhööd. Pes ansenirus-alueen bursiitti elikä hanhenjalkakalvon limapussin tulehdus. Tällaisesta kertoi fyssari ja antoi samalla juoksukiellon kymmeneksi päiväksi. Oikeastaan ei muuta voi tehdä kuin uida ja vesijuosta. Kaikkea jalan iskutusta pitää välttää ja tuhdin buranakuurin jälkeen aloitellaan varovasti. Viimeisenä keinona kortisonipiikki.

Oiva sattuma että juoksu ja muukin treeni on viime aikoina sujunut todella hienosti ja motivaatio ollut hyvinkin kohdillaan. Pääsin jopa aloittelemaan kuntosalitreeninkin. Sitä toki jatkan mutta pitää keskittyä yläkroppaan. Onneksi siinäkin riittää tekemistä.

Tiedossa toki oli että polvessa on jotain häikkää, mutta silti yllätyin että näin totaalinen tauko. Vaiva on myös senlaatuinen että helposti pitkiintyy, mikäli ei ota sitä tosissaan. Onneksi 10 päivää menee äkkiä.

Fyssari tiesi heti mistä on kyse ja varmisti sen myös ultralla. Hän myös avasi molemmat nilkat joten ne nyt ainakin on letkeet. Sain pari hyvää täsmäliikettä kuntouttamiseen, joten nyt sitten koitetaan minimoida nykyiset ja uudetkin vaivat.


Vaivan aiheuttaja on ylirasitus ja äkillinen harjoitusmäärän lisäys. Sen allekirjoitan, sillä elokuussa juoksin todella paljon ja tein myös mäkitreeniä enemmän kuin pitkään aikaan. Vaiva ei yhtäkkiä ilmaannu, vaan hiljalleen jos koko ajan vaan rasittaa liikaa. Myös nilkkojen, jalkojen ja varmaan myös lonkkien jumitukset vaikuttavat asiaan. Hiljalleen ne saavat aikaan isomman vaivan ja lopulta tulehduksen. Senkin allekirjoitan. Minusta tuntuu että olen ollut juntturassa keväästä asti. Vaiva on tyypillinen juoksijoille.

Minulle tämä taitaa olla ensimmäinen rasitusvamma joka laittaa telakalle. Fyssarin mukaan ultrasta näkee että olen yli 17 vuotias ja paljon on juostu. Allekirjoitan nuokin väitteet!

Lokakuun alusta alkoi taas uintitreenit ja olenkin ehtinyt uimaan jo useamman kerran. Olihan ihan mukavaa todella pitkästä aikaa uida hallissa. Nyt sitten lokakuun tärkeimmät treenit onkin uima-altaassa. Polven kanssa saa uida ja vesijuostakin. Kunhan potkii vähän maltilla ja keskittyy enemmänkin käsivetotekniikkaan.


Seuraavaksi pitääkin hakea oma pullari ja ruveta opettelemaan sillä uimista. Kerran koitin enkä pysynyt mitenkään suorassa sen kanssa. Nyt pitää ottaa uusi yritys. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yyterin uudet kuntoportaat

Nyt on meillekin valmistunut miltei omat kuntoportaat, sen verran on lähellä. Sopivasti pienen lämmittelylenkin päässä kotoa. Niiden valmistumista on jo odotettukin. Hyviltä vaikutti, askelmia on 106 ja pari tasannettakin välissä. Portaat huipentuvat mäen päällä olevaan maisematasanteeseen, josta aukeaa upeat näkymät kauas merelle ja Yyterin dyyneille. Viikko alkoi matkauinnilla, 2 km. Maanantaina uimahallissa oli ainakin heti iltapäivällä rauhallista uida, ei ollut ruuhkaa radalla. Keskityin käsivetoihin ja hyvältä tuntui, itsestä ainakin.  Tiistaina olin hierojalla joten illalla vain joogasin, jalat oli käsittelyn jälkeen mukavan kepeät. Keskiviikkona  päivällä jo 40 minuutin reippaalla kävelylenkillä koiran kanssa. Illalla sitten pitkästä aikaa karhuhallissa. Edellinen kerta taisikin olla keväällä ennen koronaa. Juoksuradalla lämmittelyn jälkeen lihaskuntoa. Kahvakuulaa, boxia ja kehonpainoharjoittelua. Koko selkäranka naksui ja paukkui tietyissä liikkeissä oikein kunnoll...

Uusia haasteita

Täällähän on ollut jo pidempään hiljaiseloa vaikka liikkuminen on koko ajan ollut aktiivista. Välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Koska lukijoita edelleen riittää niin ajattelin taas aktivoitua myös täällä blogissa. Tulevan vuoden haaste on myös senlaatuista että on syytäkin kirjoitella aiheesta muistiin. Kiikkustuoliin on tulossa aikamoista tarinaa. Viime talvena tuli eteen tilaisuus lähteä mukaan Rynkebyn matkaan. Osallistuminen piti päättää loppukesään mennessä ja aika kauan sitä mielessäni pohdin. Vaikka heti innostuin asiasta niin se mietitytti. Pystynkö tähän, kestääkö paikat jne. En kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyviä tekosyitä niin tässä sitä ollaan. Ensi kesänä 2027 olen mukana Team Rynkebyn Porin joukkueessa pyöräilemässä Pariisin. Team Rynkeby on eurooppalainen hyväntekeväisyys pyöräilyjoukkue ja nyt myös Porissa on omansa. Pyöräilemme kerätäksemme varoja AAMU Suomen lasten syöpäsäätiölle ja Sylva Ry:lle.

Isä

Mennyt viikko oli monin tavoin raskas sillä jätimme jäähyväiset isälle ja tuffalle.  Tuttulle, joka oli meidän lasten lempinimi hänelle. Tasan vuosi sitten vietimme hänen 75 vuotispäiviään. Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta tänne. Ei ole kauankaan aikaa kun eräs uusi ystäväni juoksun tiimoilta toi oman näkemyksensä blogin kirjoittamisesta. Asiaa en ole siltä kannalta edes ajatellut, kirjoittamani blogi jää jonnekin tänne bittiavaruuteen elämään jälkikasvuni ja heidän lastensa luettavaksi. Toivottavasti. Ehkä he sitten ihmettelevät että mitä kaikkea se mummu oikein puuhasi ja harrasti. Isästä on jäänyt mieleen että hän tiesi kaikesta kaiken. Jos ei tiennyt jotain mitä kysyin niin sitten hän otti siitä selvää. Jossain vaiheessa hämmästelin oman mieheni vastauksia jos jotain kysyin. Olin tottunut siihen että toinen tietää ja osaa mutta ei se niin taida aina ollakaan. Tuffa on opettanut lapset veneilemään, kalastamaan, perkaamaan ahvenia ja tekemään vaikka mitä. Sekin...