Siirry pääsisältöön

Lähiretkeilyä ja kevään ekat nuotiomakkarat

Niin ne kelit muuttui nopeasti. Onneksi tuli hiihdettyä kun siihen oli mahdollisuus. Senpä vuoksi helmikuun juoksukilometrit jäi tosi vähäisiksi. Tammikuussa sain saldoksi vähän yli sata ja nyt lukema ei ollut kuin vähän yli puolet tuosta. Hiihtoa tuli 86 kilometriä. Tällä viikolla ei enään tullut hiihdettyä. Pari päivää satoi vettä ja lämpöasteen siihen päälle piti huolen siitä että luonnonladut kyllä hupeni silmissä. Tämä viikko toi myös taas kiristyksiä pandemian vuoksi. Muutama seuraava viikko toivottavasti näyttää miten kevät tulee jatkumaan. Onneksi ulkona voi treenata, yksin tai pienellä porukalla, kunhan huolehtii turvallisuudesta. 

Tällä viikolla jätin sen vuoksi muutaman sisäpyöräilytreenin pois, sen sijaan sitten omatoimista kuntopiiriä ja joogaa. Keskiviikkona vauhdikasta juoksua. Waldniel tekniikalla 300/100, 47 min 6.7 km sykkeet 136/164. Hyvä treeni.

Nuotiopaikalla

Perjantaina rauhallinen juoksu työpäivän päätteeksi, 59 min 6.8 km avg 121 bpm. 

Lauantaina houkutteli mahtava auringonpaiste heti aamusta, joten lähdettiin kamun kanssa patikkareissuun  Yyteriin. Mietittiin muitakin vaihtoehtoja, keväinen keli todennäköisesti houkuttelisi paljon muitakin ulkoilijoita, varsinkin suosituimmille reiteille. Siispä päädyimme ihan lähiseuturetkeilyyn ja olikin oikein mukava ja rauhallinen reissu, muita retkeilijöitä ei havaittu. Kolmisen tuntia ja evästelyt päälle. Matkaa tuli n. 12.5 km. Mukana repussa makkarapaketin lisäksi oli polttopuut, päämääränä oli eräs nuotiopaikka jossa pistettiin tulet ja nautittiin aurinkoisesta kevätpäivästä ja kevään ekoista grillimakkaroista. Varusteina molemmilla oli nastakengät, ei tarvinnut varoa askelia. Todella jäisiä polkuja ja sitten taas ihan sulaakin tietä.





Sunnuntaina keli oli edelleen aurinkoinen, lähdin pitkikselle taas ihan kotipoluille. Nastakengät oli taas parhaat, muutaman vuoden vanhat icebugit eivät petä. Jäisillä poluilla oli kiva mennä, aurinkoisimmilla paikoilla sitten olikin jo vettä jään päällä ja osin muutenkin märkää. Todennäköisesti viikon päästä on jo liian vetistä lähteä samoille reiteille. 2:06, 13.2 km avg 126 bpm.

Naisten Valmiusliiton kuksat
on ollut jo monessa mukana.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yyterin uudet kuntoportaat

Nyt on meillekin valmistunut miltei omat kuntoportaat, sen verran on lähellä. Sopivasti pienen lämmittelylenkin päässä kotoa. Niiden valmistumista on jo odotettukin. Hyviltä vaikutti, askelmia on 106 ja pari tasannettakin välissä. Portaat huipentuvat mäen päällä olevaan maisematasanteeseen, josta aukeaa upeat näkymät kauas merelle ja Yyterin dyyneille. Viikko alkoi matkauinnilla, 2 km. Maanantaina uimahallissa oli ainakin heti iltapäivällä rauhallista uida, ei ollut ruuhkaa radalla. Keskityin käsivetoihin ja hyvältä tuntui, itsestä ainakin.  Tiistaina olin hierojalla joten illalla vain joogasin, jalat oli käsittelyn jälkeen mukavan kepeät. Keskiviikkona  päivällä jo 40 minuutin reippaalla kävelylenkillä koiran kanssa. Illalla sitten pitkästä aikaa karhuhallissa. Edellinen kerta taisikin olla keväällä ennen koronaa. Juoksuradalla lämmittelyn jälkeen lihaskuntoa. Kahvakuulaa, boxia ja kehonpainoharjoittelua. Koko selkäranka naksui ja paukkui tietyissä liikkeissä oikein kunnoll...

Uusia haasteita

Täällähän on ollut jo pidempään hiljaiseloa vaikka liikkuminen on koko ajan ollut aktiivista. Välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Koska lukijoita edelleen riittää niin ajattelin taas aktivoitua myös täällä blogissa. Tulevan vuoden haaste on myös senlaatuista että on syytäkin kirjoitella aiheesta muistiin. Kiikkustuoliin on tulossa aikamoista tarinaa. Viime talvena tuli eteen tilaisuus lähteä mukaan Rynkebyn matkaan. Osallistuminen piti päättää loppukesään mennessä ja aika kauan sitä mielessäni pohdin. Vaikka heti innostuin asiasta niin se mietitytti. Pystynkö tähän, kestääkö paikat jne. En kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyviä tekosyitä niin tässä sitä ollaan. Ensi kesänä 2027 olen mukana Team Rynkebyn Porin joukkueessa pyöräilemässä Pariisin. Team Rynkeby on eurooppalainen hyväntekeväisyys pyöräilyjoukkue ja nyt myös Porissa on omansa. Pyöräilemme kerätäksemme varoja AAMU Suomen lasten syöpäsäätiölle ja Sylva Ry:lle.

Isä

Mennyt viikko oli monin tavoin raskas sillä jätimme jäähyväiset isälle ja tuffalle.  Tuttulle, joka oli meidän lasten lempinimi hänelle. Tasan vuosi sitten vietimme hänen 75 vuotispäiviään. Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta tänne. Ei ole kauankaan aikaa kun eräs uusi ystäväni juoksun tiimoilta toi oman näkemyksensä blogin kirjoittamisesta. Asiaa en ole siltä kannalta edes ajatellut, kirjoittamani blogi jää jonnekin tänne bittiavaruuteen elämään jälkikasvuni ja heidän lastensa luettavaksi. Toivottavasti. Ehkä he sitten ihmettelevät että mitä kaikkea se mummu oikein puuhasi ja harrasti. Isästä on jäänyt mieleen että hän tiesi kaikesta kaiken. Jos ei tiennyt jotain mitä kysyin niin sitten hän otti siitä selvää. Jossain vaiheessa hämmästelin oman mieheni vastauksia jos jotain kysyin. Olin tottunut siihen että toinen tietää ja osaa mutta ei se niin taida aina ollakaan. Tuffa on opettanut lapset veneilemään, kalastamaan, perkaamaan ahvenia ja tekemään vaikka mitä. Sekin...