Kerrankin viikkoon mahtuu ihan kunnon talvilajeja. Lumitöitä, hiihtoa ja villasukkajuoksua. Joo, kaikkea sitä pitää kokeilla. Latuja löytyy kerrankin niin monesta paikkaa että on ihan valinnanvaraa. Viime vuonna ei tarvinnut suksiin edes koskea joten tämä on ihan luksusta! On sitä sitten hiihdeltykin. Sillä korvaa hyvin pk-lenkit, mutta kuitenkin olen hiihtänyt ilman suorittamista tai sykkeisiin tuijottamista. Parasta kun on päässyt ladulle. Niitä olenkin lykkinyt sillä mielellä että nautitaan nyt kun voidaan. Mukana on miltei aina ollut termarissa kuumaa juotavaa, jota voi sitten sopivan paikan tullen nauttia. Sekä hyvää hiihtoseuraa.
Pertsa, tällainen uusvanha laji jumittaa myös kroppaa erilailla pitkästä aikaa. Parin ensimmäisen reissun jälkeen kyllä jo paikatkin tottui, mutta huomaan silti että nyt tarvitaan vähän erilaista kehonhuoltoa.
En ole ollenkaan varma pitääkö olkapääni tästä lajista. Toivotaan että jumi ei johdu hiihtämisestä.
Viime viikkoon mahtui useampi kerta lumitöitä, se on hauskaa puuhaa. Puolen tunnin kolaus menee jo kuntoiluna. Sitä silloin tällöin.
Tiistaina tunti lihaskuntotreeniä. Juoksijan kuntopiiri, se tuntui kivalta kropassa parinakin päivänä. Keskiviikkona porukalla vauhtileikittelyä kirpakassa 14 asteen pakkaskelissä. 51:26, 7.4 km ja sykkeet 139/160. Perjantaina wattipyörätreeni. 5 x 6 min vetoja, (ftp 95%) Alku- ja loppuverrojen kanssa 70 min.
Lauantaina ihan aurinkoisesta pakkaspäivästä nauttimista koiran kanssa, tunnin verran reippailua. Sitten illemmalla kokeilin ihan uutta muoti-ilmiötä, eli villasukkajuoksua! Tein vain 25 minuutin kokeilun, kilsoja tuli 2.65 avg 124 bpm. Se oli ihan hyvän pituinen, hangessa olisi ehkä kirmaillut pidempääkin. Huomasi jo illemmalla jalkaterissä että niillä oli tehty jotain uutta. Onneksi olin kerrankin järkevä enkä päästellyt ihan mielin määrin. Laitoin kaksien villasukkien alle juoksusukat, yhtään ei jalat palelleet vaikka pakkasta oli 10 astetta. Voisin lähteä uudestaankin. Sen pitäisi vaan suunnitella niin että pääsisi suoraan sellaisille poluille jossa on lunta, jo tallatut ja kovat pohjat voi kipeyttää jalat aika nopeaan. Nyt juoksin kotoa ensin kovahkolla alustalla kilsan verran metsän reunaan. Vaistomaisesti askel muuttui päkiävoittoiseksi ja jotenkin varovaiseksi. Hangessa meno oli huomattavasti rennompaa.
Sunnuntaina sitten hiihtoladulla 2 tuntia ja kolme varttia ja siihen päälle pari kaffetaukoa. Matkaa tuli n.15 kilometriä. On ihan parasta. Illalla vielä ihan vartavasten hiihtäjälle suunnattu joogaharjoitus, 70 min.
Nyt on taas pitänyt myös taistella itsensä kanssa miten treenata. Juoksemaan kovin tekisi mieli. Hiihtää nyt pitää kun on mahdollisuus. Molemmatkin siinä samalla menisi mutta yritän malttaa mieleni. Viisasta...muuten menee vanha nainen ihan hunningolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti