Yyterin puolpiikki, polkujuoksua neulaspoluilla

Pitäisi ilmeisesti vähän rauhoittaa treenejä ennen Nuuksiota. Se on varmaan hyvä merkki että juosta haluaisi, olisi kiva ryntäillä pitkin mäkiä jne. mutta malttia nyt.

Maanantaina oli viimeinen kerta crosstrainingia, oli kiva treeni. Tekniikan lisäksi ehdittiin tehdä oikein kunnon harjoituskin. Illan päätteeksi lähdin kotiin 10-kortin kanssa.

Tiistaina oli taas kaikenmoista muuta, esim. hammaslääkäri ja fyssari joten siitä tuli lepopäivä. Fyssari aukaisi tiukean si-nivelen. Olo keveni kummasti ja toivotaan että viimeaikaiset jumit ovat olleet siitä johtuvia. Mielessä kävi oliko siitä johtuen Seitsemisen juoksukin vähän tukkoista...

Keskiviikkona pieni pk-lenkki. Kirjurinluodossa, yllättäen oli todella lämmin päivä, auton mittarissa 27,5 astetta. Kesäinen fiilis siis lenkillä. 55 min. 6.4 km avg 128 bpm. Lenkistä piti tulla vähän pidempi mutta piti kiiruhtaa 3 vee synttäreille.

Näkymä Kirjurinluodon nokasta 

Torstaina maantiefillarilla työmatkat. Yhteensä vajaa pari tuntia ja kilometrejä hippasen alle 40. 

Perjantaina lepopäivä ja lauantaina kisapäivä. Yyterin puolpiikki. Mietin tulevaa Nuuksion kisaa ja päädyin puolpiikkiin eli 10 kilometriin. Piikkihän on maastojuoksua Yyterin poluilla, tutuilla mestoilla joilla viime aikoina on suurin osa treeneistä juostu. Mutta pitäähän se tehdä aina joskus myös lappu rinnassa. Keli oli aikalailla tuulinen mutta lämmin, metsäänhän nyt ei tuuli pahemmin yllä ja takaisintullessa rantaa pitkin tuuli oli jo todella raikasta ja virkistävää. 

Pitihän sitä edustaa paikallista...

...Niemen Lenkkiryhmää

Olin ajatellut että menen taas vaan fiiliksellä, niinkuin yleensä, ilman turhia paineita tai isoja rypistyksiä. Siirryin aika etulinjaan sillä viime kerrasta muistelin että alussa saattaa jumittua jonon perälle kapealla polulla. Juoksu oli nyt paljon kevyemmän oloista kuin viikko sitten. En tiedä vaikutti menoon myös tutut polut, reitti nyt kuitenkin on erittäin helppoa. Lähinnä neulaspolkua. Toisaalta paikoitellen hiekkaa ja sitä oli erityisesti viimeiset kilometrit vähän enemmänkin. Loppurutistus tehtiin pitkin hiekkarantaa ja varsinkin viimeiset 500 metriä oli todella raskasta juoksua pehmeässä hiekassa. Matkalla oli yksi juomapiste ja sen jälkeen sain juosta aika rauhassa. Takaa tulevat taisivat jäädä matkasta. Juuri ennen rannalle siirtymistä ohi meni tuttu kokopiikin, siis 20 km:n, juoksija joka taisi huomautella että kevyesti kulkee. No sain siitä varmaankin vähän lisää puhtia ja viimeiset kaksi kilometriä mentiin imussa. 

Loppusuoralla sadattelin pehmeää hiekkaa juuri kun joku paineli ohitse. Toivottavasti hän ei siihen kiinnittänyt huomiota. Maaliin tulin vauhdilla ja ihan yllätyin että meni alle tunnin. Maastojuoksu kuitenkin on aina raskaampi suoritus kuin asfalttijuoksu. Olin todella tyytyväinen omaan suoritukseen. Fiiliksellä siis mentiin.

Tuloksia en ehtinyt katsella maalipaikalla ja vilkuilinkin tuloksia pitkin iltaa. Vasta joskus todella myöhään ne löysin ja olin sitten todella tyrmistynyt! Olin tullut ekana maaliin naisten 10 km kuntosarjassa, wau! Mahtava fiilis! Enpä ollut osannut odottaa. Kaikenkaikkian osallistujia oli melkein 100 ja tuossa naisten kuntosarjassa 17.
58:48 10 km avg 153 bpm keskivauhti 5:52 min/km. Garmin kylläkin näytti matkaksi pikkasen alle kympin.

Sunnuntaina aamutuimaan koirien kanssa metsälenkillä toista tuntia. Iltapäivällä palauttavaa maastopyöräilyä. 1:44 14,5 km avg 101 bpm. Samalla reissulla tuli käytyä Yyterissä uimassa, syyskuussakin on lämmintä vettä.  Jostain syystä eksyttiin myös läheiselle Yyterin Motocross-radalle. Siellä oli kisat meneillään. Siis viimeiset kisat jotka tuolla perinteisellä radalla ikinä pidetään sillä se joudutaan sulkemaan. Harmillista minusta. Paikka on todella perinteinen.

Viikolla liikuttu n. 8 tuntia josta juoksua 16,5 km...pyöräilyä puolestaan liki 4 tuntia. Elokuussa juoksua kertynyt 131,5 km.

Nyt siis vielä viikko Nuuksio Trailiin. Pari pientä pk-lenkkiä voisi tehdä ja keskittyä kehonhuoltoon.