Uinnin sietämätön vaikeus ja mielettömiä oivalluksia

Vaasan uimalaitos

Lomaviikko. Todellakin kunnon lomailua sillä lähdin visiitille Vaasaan, Kuopuksen luokse muutamaksi päiväksi.  Aamulla sai nukkua pitkään, vähän urheilla ja lounastaa ja shoppailla ja vaan olla. Tytär oli päivät töissä joten seurana oli myös hänen koiransa,  5 kuukautinen Nemo.

Nemo on aussi, Australian paimenkoira. Hänen kanssaan ei oikein pysty vielä lenkkeilemään, hän mieluiten syö kaikkea mitä löytää, tutkii ja haistelee jokapaikkaa tai sitten vetää ketarat ojossa maaten ja jää siihen.

Nemo, eikä mikään kiire...

Vaasassa oli vielä miltei täystalvi, ainakin lunta ja floskaa ja jäistä. Onneksi olin ottanut nastalenkkarit mukaan.

Maanantaina kuitenkin  suuntasin ensin uimahalliin. Sain uitua kilometrin. Olin jo altaassa kun tajusin olevani 50 m radalla. Kellossa tietenkin 25 m. Yritin näpytellä garminiin oikeaa altaan mittaa ja sain kellon ihan sekaisin. Kiltisti takaisin pukukaapille että sain silmälasit päähän. Vähän helpotti kun näki mitä näppäillä. Sitten takaisin uimaan. Olin ihan rauhallinen sillä ajattelin ettei minua kukaan tunne, joku saattoi katsoa että hullua puuhaa...ja sitäpaitsi olin lomalla joten mihinkään ei ollut kiire. Uinnissa ei oikein hengitys sujunut ihan oikein, tuntui hetkittäin että hommasta ei tullut mitään.

Tiistaina kävin pienellä juoksulenkillä, kevyellä sellaisella. 50 min 6 km avg 121 bpm. Ilman nastalenkkareita olisi ollut haasteellista. Iltapäivällä lähdin shoppailemaan, mukaan tarttui mm. pari pitkähihaista juoksupaitaa. Ehkä kaapista voisi hävittää pari vanhempaa pois.

Keskiviikkona taas uimaan, nyt valitsin lyhyemmän radan. Yllätyin kun hallissa oli happy hour ja sisälle maksoi vain 3 euroa. Kiva käytäntö. Yllätys oli myös se että halli oli aika täynnä koululaisia. Onneksi olin jo loppusuoralla kun rupesi radoilla olemaan tungosta. Sain sen kilometrin uitua. Myös vähän tekniikkaharjoitteita ja lopuksi altaanmitan vesijuoksua ilman juoksuvyötä. Edelleen hengitystekniikka paikoitellen pätki.

Botnia-halli

Keskiviikon iltaan olin jättänyt visiitin Botnia-halliin! Hieno paikka. Siellä on keskiviikkoisin ja sunnuntaisin pari rataa varattu vain juoksijoille ja kävelijöille. Mahtavaa. Oli siellä sitten porukkaakin rataa kiertämässä. Juoksin ihan rauhallista vauhtia, sisältäen 6 x 200 m vedot. 53:48, 8,2 km sykkeet 137/160. Kuulostelin vedoissa oloa, päässä edelleen ihme jomottelua aina vedon jälkeen. Sen on pakko johtua niskoista joten varasin seuraavalle aamulla hierojan. Hierojan painellessa kallonpohjaa tuntui juurikin samalta kuin viime viikon vetojen jälkeen, toivotaan että käsittely auttoi.

Perjantaina olin taas menossa uimaan, nyt jo kotihalliin. En ehtinyt altaaseen asti kun uusista uimalaseista napsahti hihna poikki joten se siitä uimareissusta. Uin 200 m jotain mummorinulia ja se oli kyllä niin typerän tuntuista että siirryin vesijuoksuradalle.

Iltapäiväksi oli sovittu ulkoilua ystävän kanssa joten se pelasti päivän. Aurinko paistoi ihanan keväisesti. Pakattiin eväät reppuun ja lähdettiin reippailemaan Yyteriin kolmeksi tunniksi. Mahtavaa. Kevään ensimmäinen eväsreissu Yyteriin.

Lauantaiaamuna oli kalenteriin merkattu testijuoksu. Hups, enpä tehnyt. Uimatreeneihin menin. Katselin edellisenä iltana YouTubesta uintitekniikkavideoita. Juurikin hengitystekniikkaan liittyen. Sainkin pari hyvää vinkkiä ja toivoin että pystyisin niitä testaamaan. Ei ollut helppoa mutta kun vähän kävin asiaa läpi Maikun, treenikaverin kanssa, niin yhtäkkiä ymmärsin miten pitäisi hengitys jaksottaa. Se jopa onnistui ja kun testasin vanhaa tekniikkani, huomasin myös heti eron. Mahtava oivallus hei ! Tästäköhän se uintiura nyt jo alkaa, johan sitä on miltei puoli vuotta treenattu. Sain Maikulta myös oppia miten uinti aloitetaan liu´ulla. Sitä en ole kertaakaan ennen kokeillut ja nyt se lähti miltei samantien hyvinkin hienosti. Siis älyttömän hyvät fiilikset kun huomaa oppivansa jotain, siis varsinkin näinkin oleellisia asioita. Oikeita oivalluksia siis. 1000 m uintia ja lisäksi monipuolista tekniikkatreeniä .

Sunnuntaina alkoi päivä satujumpalla. Eihän mummu voinut kieltäytyä kun pääsi pienen kanssa jumppaamaan. Päivän pitkis siten siirtyi illemmalle.

Juoksukamun kanssa sitten juostiin oikeinkin hyvä pk-lenkki. 2:08, 17.09 km avg 131 bpm.

Tällä viikolla liikuttu ja treenattu 9 tuntia, Juoksua 31,3 km.