Pitäisikö siitä potea huonoa omatuntoa jos jää treeni tekemättä ? Niinpä, se saattaa olla vakava paikka tai sitten siihen voi suhtautua järkevästi. Riippuu onko laiskottanut vai onko kipeä vai onko fiilis vaan sellainen että on järkevää vähän muuttaa treeniä esimerkiksi toiseen päivään. Sekään ei ole järkevää että viikon treenit jättää seuraavalle viikolle ja huomaakin sitten tekevänsä kaiken tuplasti. Minä mielelläni suunnittelen alkavaa viikkoa alustavasti, niin että hyvissä ajoin tietää pitääkö treenejä vähän muovailla esim. eri päiville. Työviikko saattaa vaikuttaa ja joskus myös se arkielämäkin, aina ei voi pistää treeniä etusijalle.
Kuluva viikko on mennyt vähän mukaellen...
Tiistaina kalenterissa vk2:sta ja siis pidempää vauhtikestävyyttä. Onneksi sain juoksukamun mukaan treeniin. Alkuverraa ja sitten reipasta noin kolme kilometriä ja loppuverraa kevyesti. 47:22, 6,9 km avg 141 bpm. Kohtalainen treeni, vauhti-osuuden olisi voinut mennä hieman ehkä hiukan tiukemmin mutta ihan hyvä oli näinkin. Keli oli aurinkoinen, pakkasta ehkä parisen astetta. Saisi jo kevät tulla kunnolla. Olisi kivaa päästä eroon talvijuoksukamoista.
Keskiviikkona Karhuhallissa yhteistreeniä. Yllätys, yllätys. Vuorossa 500 metrin vetoja. Treenit on viime aikoina olleet vetovoittoisia sillä Karhuviesti lähestyy.
Etukäteen en tiennyt millainen treeni oli luvassa. Päivän ateriat töissä jäivät vähän kevyiksi, päivä oli tiivis joten ei oikein ehtinytkään paneutua ruokailuun. Nestettäkin olisi voinut juoda muutakin kuin kahvia.
Pieni alkuverra ja sitten 6 x 500 m. Vetojen välissä lihaskuntoa, 15 x punnerrus, 15 x vatsa, 15 x kyykky. Eka veto taisi olla 2.12. Sitten 2.07, 2.07 ja 2.06. Minulle tosi kovaa vauhtia. Neljännen jälkeen oli pakko lopettaa sillä tuli niin kumma fiilis. Vaikka tietenkin hiki oli kova rupesi nuppia kummasti viiraamaan, olo oli ihan ok muuten. Jätin vedot neljään. Yritin juoda ja kuullostella oloa. Ei huono muttei kyllä normaalikaan. Syke oli vielä vartin jälkeen yli sadan vaikka se normisti laskee saman tein alas. Ehkä tuli vaan käytyä oman kunnon äärirajoilla. Treenin sykkeet ihan normaalin rajoissa 126/165.
Seuraavanakin päivänä oli vielä päässä jännä tunne, siksi jätin varmuuden vuoksi perjantain tonnin vedotkin väliin. Muista syistä jäi myös kaksi uintitreeniä väliin.
Lauantaina olisi ollut mahdollisuus jo lähteä kevyelle lenkille uimisen sijaan. Ulkona vesisade ja jäinen pihatie ei kyllä liiemmin kannustanut ulos. Tässä vaiheessa rupesi jo omatunto soimaamaan. Sitten mietin uudestaan ja keskiviikon jälkeenhän ei ole jäänyt kuin yksi juoksu väliin joten aivan turhaan stressaa ja voivottelee ettei ole moneen päivään mitään tehnyt.
Sunnuntaina viikon pitkikselle. Kovin pitkä siitä ei lopulta tullutkaan, n.11 km mutta aikaa kului 1:38 keskisykkeen ollessa 121. Lähdin pyörätietä pitkin mutta huomasinkin olevani taas metsässä. Oli ihan pakko käydä tarkastamassa missä kunnossa polut olivat. Vielä oli lunta ja paikoitellen jäistä, mutta myös mukavaa sulaa polkua. Kävin myös Enäjärven luontotornilla pitkästä aikaa. Sinne pääsee näppärästi suoraan pyörätieltä, vain 150 m ja pääsee kipuamaan torniin.
Onneksi jalassa oli Hokan Challengerit, niillä sujui siirtyminen asfaltilta poluille vaivatta.
Tällä viikolla treeniä tuli vain kolmisen tuntia, juoksua 22,5 km.
Keskiviikon outo olo ei siis ollutkaan sitä että olisi tullut kipeäksi, ehkä niska sitten jämähti jumiin, se kyllä oireili pari päivää. Pitänee käydä hierojalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti