Siirry pääsisältöön

Kynnystesti ja elämyskelluntaa

Alkuvuoden kohokohta oli viikonloppu Pajulahdenurheiluopistolla. TriBabes piti siellä  treenileirin, jossa olin mukana ensimmäistä kertaa. Heti alkuun oli vuorossa juoksun kynnystesti. Edellinen onkin vuodelta 2020, samana vuonna olen käynyt myös pyörätestissä. Testeistä on jo tosi pitkä aika, joten olikin hyvä saada ajantasaiset kynnykset selville. 

Vähän mietitytti etukäteen miten testissä käy, viime aikoina on niin vähän tullut tehtyä perusjuoksua. Testi juostiin valojäniksen perässä, ihan uutta minulle. Se oli todella helppoa, juostiin letkassa ja vaan seurattiin valoa. Testaajat ohjeistivat ja koko testitilanne oli tosi leppoisa ja helppo. Ei tarvinnut kuin juosta. Hyvin järjestetty testaus ja nopeaan saatiin myös tulokset joita käytiin läpi yhdessä palauteluennon merkeissä.

Juoksin 6 kierrosta. Pari ekaa mentiin kävellen. Kun kävely vaihtui juoksuun lähti myös syke laukalle. Viimeisin kierrosvauhti oli 5:15 min/km. Sykerajat eivät olleet paljonkaan muuttuneet, maksimisyke oli 166 ja aerobinen kynnys 125. Anaerobinen kynnys 149. Sykealueet taas olivat muuttuneet paljonkin, niihin pitää vielä enemmän perehtyä. Todennäköisesti jatkan vielä peekoon hinkkausta juoksu-kävelyllä. Maksimisykkeellä oli kyllä vauhti hidastunut edellisestä testauksesta puolisen minuuttia /km. Mutta eihän viime aikojen tekemisen perusteella voi muutakaan odottaa. Olen ihan tyytyväinen tässä kohtaa, mitään isoa romahdusta ei ollut tapahtunut. Tietää miten jatketaan.




Viikonlopun ohjelma oli melko tiivis. Perjantain testijuoksun päälle päivällinen ja  palauteluento, saunomista ja avantoa. Sekä mielenkiintoinen lajikokeilu. Elämyskelluntaa painepuvuissa. Ihan uutta ja olikin todella hauskaa! Veikkaan että paine auttoi myös jalkoja palautumaan juoksutestistä. Kun vedessä jotenkin sen puvun kanssa pääsi pystyasentoon, oli paineen tuntu säärissä melkoinen. Puoli tuntia kelluttiin ja kauhottiin sinne tänne avannossa. Alkuun meitä neuvottiin pukeutumaan sään mukaisesti ja se vähän aiheutti päänvaivaa. Kenkiä ei puettu puvun sisälle mutta muuten ihan perus ulkoiluvaatteet, toppatakkikin tarvittaessa mahtui. Kylmä ei kyllä ehtinyt tulemaan. Jalassa oli parit villasukat. Aivan älyttömän hauska juttu!



Lauantaina aamu alkoi sauvakävelylenkillä, siinä pyrittiin nyt seuraamaan että syke pysyi uusien lukemien kohdilla. Ylämäissä sai syke nousta PK II:lle muttei siitä ylemmäs. Ylämäessä kyllä piti tarkkailla ettei mene veekoon puolelle. Sanoisin että ihan hyvä treeninä, ehkä sitä on sauvakävelytkin mennyt turhan rauhallisesti. Aikaa meni vähän yli kaksi tuntia. (Kelistä johtuen ei oltu hiihtämässä.) Lounaan jälkeen liikkuvuus – ja voimatreeniä ja siitä suoraan altaaseen uintitreeneihin.


Sunnuntaina kuntosalia ja uintia. Kuntosali oli aukaistu vasta viikko sitten joten sehän oli ihan huippuluokkaa ja laitteetkin kiilteli uutuuttaan Sunnuntain uinti ei itsellä ihan sujunut mallikkaasti. Luultavasti parin päivän liikkumiset vähän painoi alla. 

Maanantaille oli sattumalta osunut hieronta, joten sai heti rentouttavaa käsittelyä yläkroppaan.


Voimaa voimaa...pienistä sitä ponnistaa :)



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yyterin uudet kuntoportaat

Nyt on meillekin valmistunut miltei omat kuntoportaat, sen verran on lähellä. Sopivasti pienen lämmittelylenkin päässä kotoa. Niiden valmistumista on jo odotettukin. Hyviltä vaikutti, askelmia on 106 ja pari tasannettakin välissä. Portaat huipentuvat mäen päällä olevaan maisematasanteeseen, josta aukeaa upeat näkymät kauas merelle ja Yyterin dyyneille. Viikko alkoi matkauinnilla, 2 km. Maanantaina uimahallissa oli ainakin heti iltapäivällä rauhallista uida, ei ollut ruuhkaa radalla. Keskityin käsivetoihin ja hyvältä tuntui, itsestä ainakin.  Tiistaina olin hierojalla joten illalla vain joogasin, jalat oli käsittelyn jälkeen mukavan kepeät. Keskiviikkona  päivällä jo 40 minuutin reippaalla kävelylenkillä koiran kanssa. Illalla sitten pitkästä aikaa karhuhallissa. Edellinen kerta taisikin olla keväällä ennen koronaa. Juoksuradalla lämmittelyn jälkeen lihaskuntoa. Kahvakuulaa, boxia ja kehonpainoharjoittelua. Koko selkäranka naksui ja paukkui tietyissä liikkeissä oikein kunnoll...

Uusia haasteita

Täällähän on ollut jo pidempään hiljaiseloa vaikka liikkuminen on koko ajan ollut aktiivista. Välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Koska lukijoita edelleen riittää niin ajattelin taas aktivoitua myös täällä blogissa. Tulevan vuoden haaste on myös senlaatuista että on syytäkin kirjoitella aiheesta muistiin. Kiikkustuoliin on tulossa aikamoista tarinaa. Viime talvena tuli eteen tilaisuus lähteä mukaan Rynkebyn matkaan. Osallistuminen piti päättää loppukesään mennessä ja aika kauan sitä mielessäni pohdin. Vaikka heti innostuin asiasta niin se mietitytti. Pystynkö tähän, kestääkö paikat jne. En kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyviä tekosyitä niin tässä sitä ollaan. Ensi kesänä 2027 olen mukana Team Rynkebyn Porin joukkueessa pyöräilemässä Pariisin. Team Rynkeby on eurooppalainen hyväntekeväisyys pyöräilyjoukkue ja nyt myös Porissa on omansa. Pyöräilemme kerätäksemme varoja AAMU Suomen lasten syöpäsäätiölle ja Sylva Ry:lle.

Isä

Mennyt viikko oli monin tavoin raskas sillä jätimme jäähyväiset isälle ja tuffalle.  Tuttulle, joka oli meidän lasten lempinimi hänelle. Tasan vuosi sitten vietimme hänen 75 vuotispäiviään. Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta tänne. Ei ole kauankaan aikaa kun eräs uusi ystäväni juoksun tiimoilta toi oman näkemyksensä blogin kirjoittamisesta. Asiaa en ole siltä kannalta edes ajatellut, kirjoittamani blogi jää jonnekin tänne bittiavaruuteen elämään jälkikasvuni ja heidän lastensa luettavaksi. Toivottavasti. Ehkä he sitten ihmettelevät että mitä kaikkea se mummu oikein puuhasi ja harrasti. Isästä on jäänyt mieleen että hän tiesi kaikesta kaiken. Jos ei tiennyt jotain mitä kysyin niin sitten hän otti siitä selvää. Jossain vaiheessa hämmästelin oman mieheni vastauksia jos jotain kysyin. Olin tottunut siihen että toinen tietää ja osaa mutta ei se niin taida aina ollakaan. Tuffa on opettanut lapset veneilemään, kalastamaan, perkaamaan ahvenia ja tekemään vaikka mitä. Sekin...