Siirry pääsisältöön

Polkutuntumaa


Koska YlläsPallas lähestyy pitää käydä muistin virkistykseksi poluillakin juoksemassa. Maastossa nyt tulee paljon lenkkeiltyä, mutta enemmän teknistä maastoa pitää hakea esim. Ruosniemen metsistä. Ehdottomasti enemmän siellä olisi pitänyt juosta, ihan jo hirvittää tuleva koitos heinäkuussa.

Sunnuntaina sitten päästiinkin pitkästä aikaa hippokerhon kanssa yhteislenkille. Treffit heti ysiltä. Aamu oli kostea koko yön sateen jälkeen mutta aurinko lämmitti hyvinkin pian eikä poluilla ollut ollenkaan märkää. Ensimmäinen kilometri pitkin vanhaa rautatietä ja sitten polulle. Juurakkoa ja kivikkoa ja kalliota on riittämiin, katse pitää olla tarkkana. Jalassa Hokan speedcoatit jotka ovatkin oikein hyvä valinta. Ainoastaan mudassa ne eivät pidä, onneksi sitä oli vain parissa kohtaa. 

Hippokerholaisia
Ruosniemen polkuja

 

Aamuaurinko pilkottelee hienosti puiden takana joten oikein virkeä aamunavaus. Metsäpolun loppuessa jatkettiin soratietä eteenpäin kunnes saavuttiin vähän isompaan tienhaaraan ja palattiin samaa tietä takaisin. Tekninen polkuosuus oli sama takaisin tullessa mutta ihan erilainen kuin mennessä. 3:15:55 20 km avg 134 bpm. Hyvä lenkki. Kävin vielä illalla pienellä kolmen kilsan hölkyttelyllä joten päivän saldoksi tuli 23.3 km.

Tiistaina vk2 jonka tein vaihteeksi Kaasmarkussa. 49:16 7.34 km avg 142 bpm. Kolme kilsaa vauhdikkaampaa 5.12-5.15 min/km. Keskiviikkona yhteistreeni stadionilla. Tunnin verran tekniikka - ja voimatreeniä, pieniä vetoja ja rappusia. Torstaina Porin metsässä heti aamutuimaan maastolenkki ja siihen päälle mäkivedot x 10. 1:33 10 km sykkeet 125-160. Sanottakoon että vetoja olisi pitänyt tehdä 14, nyt vaan helteinen keli teki tepposet ja oli pakko vähän himmata.

Jätskikesä

 

Loppuviikko kuluikin perhejuhlissa, kesähäissä ja mummuillessa lasten kanssa. Lenkkeilemään ei siis ehtinyt. 
Sen vuoksi sunnuntain pitkis vähän typistyi, Ehdin lenkille vasta illalla joten tein hieman lyhyemmän lenkin. Yyterin metsäpoluilla 1:45:22 13.35 km avg 133 bpm. Maanantaikin meni yllättäen uusiksi joten lenkki jäi silloinkin väliin. 

Resiinat valmiina lähtöön
Elämysrautatie

Tiistaina vietettiin töissä tyhy-päivää resiinan kyydeissä. Hieno päivä ja kokemus, en ole ennen resiinalla ajellut. Ettei nyt ihan laiskotteluksi mennyt niin kyllä se ihan kokovartalotreenistä meni. Persuksissa ja yläkropassa tuntuu vieläkin. Tyhypäivän päätteeksi kaverin kanssa Ruosniemessä mäkijuoksua 1:07 8,55 km sykkeet 156/185. Tulihan siinä vähän vetojakin tehtyä. Mukava työpäivä.
Keskiviikkona ajattelin pitää fillaripäivän joten lähdin pitkästä aikaa fillarilla töihin. Töiden jälkeen tyttären luo ja sieltä illemmalla vasta kotiin, vähän pidempää reittiä. Yhteensä kilometrejä tuli 68 km.
Maantiepyörällä tietty. 

 

Nyt olisi pari päivää aikaa tankata ja valmistautua ultrakisaan. Lattomeren UltraIntervalli starttaa lauantaiaamuna 10.00. Täällä tunnelmia viimevuoden reissusta.



Kesäkuun juoksut tähän asti 65,4 km ja pyöräilyä 68 km.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yyterin uudet kuntoportaat

Nyt on meillekin valmistunut miltei omat kuntoportaat, sen verran on lähellä. Sopivasti pienen lämmittelylenkin päässä kotoa. Niiden valmistumista on jo odotettukin. Hyviltä vaikutti, askelmia on 106 ja pari tasannettakin välissä. Portaat huipentuvat mäen päällä olevaan maisematasanteeseen, josta aukeaa upeat näkymät kauas merelle ja Yyterin dyyneille. Viikko alkoi matkauinnilla, 2 km. Maanantaina uimahallissa oli ainakin heti iltapäivällä rauhallista uida, ei ollut ruuhkaa radalla. Keskityin käsivetoihin ja hyvältä tuntui, itsestä ainakin.  Tiistaina olin hierojalla joten illalla vain joogasin, jalat oli käsittelyn jälkeen mukavan kepeät. Keskiviikkona  päivällä jo 40 minuutin reippaalla kävelylenkillä koiran kanssa. Illalla sitten pitkästä aikaa karhuhallissa. Edellinen kerta taisikin olla keväällä ennen koronaa. Juoksuradalla lämmittelyn jälkeen lihaskuntoa. Kahvakuulaa, boxia ja kehonpainoharjoittelua. Koko selkäranka naksui ja paukkui tietyissä liikkeissä oikein kunnoll...

Uusia haasteita

Täällähän on ollut jo pidempään hiljaiseloa vaikka liikkuminen on koko ajan ollut aktiivista. Välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Koska lukijoita edelleen riittää niin ajattelin taas aktivoitua myös täällä blogissa. Tulevan vuoden haaste on myös senlaatuista että on syytäkin kirjoitella aiheesta muistiin. Kiikkustuoliin on tulossa aikamoista tarinaa. Viime talvena tuli eteen tilaisuus lähteä mukaan Rynkebyn matkaan. Osallistuminen piti päättää loppukesään mennessä ja aika kauan sitä mielessäni pohdin. Vaikka heti innostuin asiasta niin se mietitytti. Pystynkö tähän, kestääkö paikat jne. En kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyviä tekosyitä niin tässä sitä ollaan. Ensi kesänä 2027 olen mukana Team Rynkebyn Porin joukkueessa pyöräilemässä Pariisin. Team Rynkeby on eurooppalainen hyväntekeväisyys pyöräilyjoukkue ja nyt myös Porissa on omansa. Pyöräilemme kerätäksemme varoja AAMU Suomen lasten syöpäsäätiölle ja Sylva Ry:lle.

Isä

Mennyt viikko oli monin tavoin raskas sillä jätimme jäähyväiset isälle ja tuffalle.  Tuttulle, joka oli meidän lasten lempinimi hänelle. Tasan vuosi sitten vietimme hänen 75 vuotispäiviään. Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta tänne. Ei ole kauankaan aikaa kun eräs uusi ystäväni juoksun tiimoilta toi oman näkemyksensä blogin kirjoittamisesta. Asiaa en ole siltä kannalta edes ajatellut, kirjoittamani blogi jää jonnekin tänne bittiavaruuteen elämään jälkikasvuni ja heidän lastensa luettavaksi. Toivottavasti. Ehkä he sitten ihmettelevät että mitä kaikkea se mummu oikein puuhasi ja harrasti. Isästä on jäänyt mieleen että hän tiesi kaikesta kaiken. Jos ei tiennyt jotain mitä kysyin niin sitten hän otti siitä selvää. Jossain vaiheessa hämmästelin oman mieheni vastauksia jos jotain kysyin. Olin tottunut siihen että toinen tietää ja osaa mutta ei se niin taida aina ollakaan. Tuffa on opettanut lapset veneilemään, kalastamaan, perkaamaan ahvenia ja tekemään vaikka mitä. Sekin...