Siirry pääsisältöön

Hirveetä lenkkiseuraa aamutreenissä


Keskiviikkoaamuna olin seitsemältä jo menossa Porin metsään lenkille. Pari kilsaa lämmittelyä ja sitten loivaa ylämäkeä reippaasti vedellen, n. 200 m. x 8.
Kavereita en saanut aikaiselle treenille, seuraa sain kuitenkin yllättäen kahdesta hirvestä! Ihmettelin puskista kuuluvaa ryskettä ja kun ne sieltä jonkin matkan päästä ilmeistyivät, yllätyin että ne olivatkin hirviä eikä peuroja. Kyllä nekin tuntui minua ihmettelevän. No, ne jatkoivat sitten matkaansa ja minä lähdin toiseen suuntaan kohti ylämäkeä.
Lenkki oli hyvä, tuntui että vedot jaksoi hyvin loppuun asti.

Keskiviikkoiltana vielä pienellä porukalla hiittitreeniä Kirvatsin nurtsilla. Pieniä liikkeitä, tehokkaita sillä yläkropan lihaksissa tuntuu seuraavana päivänä.  Burpee, mun inhokkiliike, sillä ei luonaa minulta. Toisella kierroksella se jo rupesi ehkä tuntumaan oikealta burpeelta, luulisin. Siis edelleen tapahtuu kehitystä. Linkkuveitsi ei toiminut...

Torstaina yllätin itseni olemalla maauimalan altaassa ennen aamuseiskaa! Kilometri tuli saldoksi. Ihanan virkistävä aamunavaus. Tätä lisää.
Perjantaina piti tehdä kunnon juoksulenkki mutta työpäivä oli niin pitkä että suoristauduin soffalle kun pääsin kotiin.
Joten lauantaiaamuna sitten uusi yritys. Meinasin jo senkin siirtää iltaan, onneksi kuitenkin lähdin. Tunnin pk-lenkki. Kävin vähän katsomassa miltä Yyterissä näytti aamulla.


Yyterin uudet pukukopit rannalla



Sunnuntaina vielä illemmalla viimeiselle lenkille ennen Nutsin lähtölaukausta. Edelleen oli tosi lämmin, tunnin verran taas peekoolla ja saldoksi sen 8 km. Lenkki sisälsi myös vauhtileikittelyä, 6-7 reipasta vetopätkää. Nyt olen myös muistanut venytellä ja rullailla jopa muutamaan otteeseen. 

Viimeiset kolme päivää olen pakannut kamppeita reissuun. Miten siihen saakin kulumaan niin pirusti aikaa! Hellettä on luvassa. Pistänkö lyhyet trikoot vai pitkät trikoot, muutkin varusteet on tuottanut vähän päänvaivaa. Tulee olemaan tosi lämmintä mutta ilmeisesti myös itikoita riittää...Juotavaa ja energiaa pitää saada tarpeeksi matkaan. Ne muutkin päivät mitä ei ole juoksemassa tarvitsee miettimistä. Aina on ollut turhaakin kampetta matkassa, mutta mutta..jos kuitenkin tarvii vaihtovaatteita jne. jne. Matkalle pitää varata jotain helppoa evästä,sekä tarpeeksi juotavaa, tankkaus kuumimmillaan.

Olo on nyt ainakin tosi turpea, tankkaus siis alkanut. Auto starttaa aamulla kohti Yllästä, pari kaveria matkaan mukaan ja katsotaan mihin asti päästään ennen ensimmäistä vessapysähdystä...

@visityyteri




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yyterin uudet kuntoportaat

Nyt on meillekin valmistunut miltei omat kuntoportaat, sen verran on lähellä. Sopivasti pienen lämmittelylenkin päässä kotoa. Niiden valmistumista on jo odotettukin. Hyviltä vaikutti, askelmia on 106 ja pari tasannettakin välissä. Portaat huipentuvat mäen päällä olevaan maisematasanteeseen, josta aukeaa upeat näkymät kauas merelle ja Yyterin dyyneille. Viikko alkoi matkauinnilla, 2 km. Maanantaina uimahallissa oli ainakin heti iltapäivällä rauhallista uida, ei ollut ruuhkaa radalla. Keskityin käsivetoihin ja hyvältä tuntui, itsestä ainakin.  Tiistaina olin hierojalla joten illalla vain joogasin, jalat oli käsittelyn jälkeen mukavan kepeät. Keskiviikkona  päivällä jo 40 minuutin reippaalla kävelylenkillä koiran kanssa. Illalla sitten pitkästä aikaa karhuhallissa. Edellinen kerta taisikin olla keväällä ennen koronaa. Juoksuradalla lämmittelyn jälkeen lihaskuntoa. Kahvakuulaa, boxia ja kehonpainoharjoittelua. Koko selkäranka naksui ja paukkui tietyissä liikkeissä oikein kunnoll...

Uusia haasteita

Täällähän on ollut jo pidempään hiljaiseloa vaikka liikkuminen on koko ajan ollut aktiivista. Välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Koska lukijoita edelleen riittää niin ajattelin taas aktivoitua myös täällä blogissa. Tulevan vuoden haaste on myös senlaatuista että on syytäkin kirjoitella aiheesta muistiin. Kiikkustuoliin on tulossa aikamoista tarinaa. Viime talvena tuli eteen tilaisuus lähteä mukaan Rynkebyn matkaan. Osallistuminen piti päättää loppukesään mennessä ja aika kauan sitä mielessäni pohdin. Vaikka heti innostuin asiasta niin se mietitytti. Pystynkö tähän, kestääkö paikat jne. En kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyviä tekosyitä niin tässä sitä ollaan. Ensi kesänä 2027 olen mukana Team Rynkebyn Porin joukkueessa pyöräilemässä Pariisin. Team Rynkeby on eurooppalainen hyväntekeväisyys pyöräilyjoukkue ja nyt myös Porissa on omansa. Pyöräilemme kerätäksemme varoja AAMU Suomen lasten syöpäsäätiölle ja Sylva Ry:lle.

Isä

Mennyt viikko oli monin tavoin raskas sillä jätimme jäähyväiset isälle ja tuffalle.  Tuttulle, joka oli meidän lasten lempinimi hänelle. Tasan vuosi sitten vietimme hänen 75 vuotispäiviään. Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta tänne. Ei ole kauankaan aikaa kun eräs uusi ystäväni juoksun tiimoilta toi oman näkemyksensä blogin kirjoittamisesta. Asiaa en ole siltä kannalta edes ajatellut, kirjoittamani blogi jää jonnekin tänne bittiavaruuteen elämään jälkikasvuni ja heidän lastensa luettavaksi. Toivottavasti. Ehkä he sitten ihmettelevät että mitä kaikkea se mummu oikein puuhasi ja harrasti. Isästä on jäänyt mieleen että hän tiesi kaikesta kaiken. Jos ei tiennyt jotain mitä kysyin niin sitten hän otti siitä selvää. Jossain vaiheessa hämmästelin oman mieheni vastauksia jos jotain kysyin. Olin tottunut siihen että toinen tietää ja osaa mutta ei se niin taida aina ollakaan. Tuffa on opettanut lapset veneilemään, kalastamaan, perkaamaan ahvenia ja tekemään vaikka mitä. Sekin...