Liikuntaan hurahtaneita Ekstroverttejä

kuvan tallensi Eppu

Viime vuosi suurimmaksi osaksi kului Treenitehtaan treeneissä. Kun se loppui oli hetken ihan hukassa, mihin treenata ja milloin ja miten jne. Suurin tyhjiö tavallaan tuli kun tipahti pois mahtavasta yhteisöstä. Se vapaa-ajan määrä ihmetytti eikä oikein tiennyt mitä olisi tehnyt. Somesta onneksi sai seurata muiden iloisia treenejä. Vuodenvaihteen jälkeen olin taas mukana treenaamassa Karhuviestiin Treenitehtaan mukana. Taas tutustui uusiin samanhenkisiin tyyppeihin. Onneksi nyt on alkanut keskiviikkojen Stadionhärdellit joihin pääsee mukaan. Miltei samantien huomasin olevani mukana whatsap-ryhmässä jossa on paljon muitakin hurahtaneita. Ryhmän tarkoitus on mm.  huudella treenikaveria jos sellaista kaipaa.

Maanantai-illalle sovittiin maastolenkkiä Yyteriin. 

Päivä sattui sitten olemaan pilvinen ja senoloinen että saattaisi sataakin. Lämmintä piisasi kyllä. Puolisen tuntia ennen treffejä sitten jopa vähän saatiin sadetta, mikä varmaan herätti myös hyttyset! Lenkkikeli oli lopulta oikein hyvä, auringonpaiste olisi ollut liikaa.

Hölkkäilin kotoa Yyterin hotellille, 1,5 km. Siellä oli jo muutama odottamassa ja lopulta meitä oli mukana kymmenen innokasta. Pienessä tihkussa lähdettiin matkaan, rantaa pitkin mentiin hetken aikaa ja siirryttiin sitten dyynien taakse poluille. Hyttysiä kyllä nyt oli kosteasta kelistä johtuen mutta kun pysyi liikkeellä ne ei ihan hirveesti häirinneet.

Yyteri on toki kaikille tuttu, mutta sinne ei välttämättä arvaa yksin lähteä lenkille. Polkuja on niin ristiin rastiin ettei aina tiedä mistä itsensä löytää. Mutta ei siellä eksymään pääse, aina voi suunnata rantaan jos on epävarma missä on.

Kuvaajana Maikku

Alussa oli pari pientä nousua ja kivoja neulaspolkuja seuraten päästiin Seikkailupuisto Huikeeseen, josta käännyttiin rantaan päin. Siellä hölkkäiltiin jonossa kohti Munakarin Säikkää, missä  pidettiin pieni juoma- ja kuvaustauko. Sitten taas hyttyset häiritsi senverran että lähdettiin samantien paluumatkalle, takaisin neulaspoluille siis.

Vauhti oli rauhallista, välillä odoteltiin hetki jononhäntiä ja taas jatkettiin. Kaikki olivat mielissään hyvästä lenkkimaastosta, maisemista ja mahtavasta seurasta tietty!

Saattoi olla jono senverran hikinen että hyttysiä parveili, ja jonon pulina kuului varmaan pitkälle...

yhdeksän naista ja jononhäntänä Meetevvo :)

Tällaisia yhteislenkkejä pitäisi olla jo senkin vuoksi usein että ehtii höpötellä kaikkien kanssa, juttua piisaa. Se on sikälikin hyvä että jutellaan sillä siitä tietää että vauhti on sopiva. Poluilla yleensä syke nousee enemmän vaikka vauhti on ihan hidasta. Kieltämättä kaikilla ei juttu koko aikaa luistanut mutta pienellä harjoittelulla sekin onnistuu...

Tarkoitus oli matkan varrella testata myös ne minun bongaamani portaat. Siinä vaiheessa kyllä porukan haju oli houkutellut niin paljon itikoita ettei rapputreeneistä oikein tullut mitään.

Yhteislenkin pituudeksi tuli 9 km ja aikaa meni 1,20 tuntia. Suunnitelmissa oli myös pulahtaa uimaan lenkin päätteeksi. Lopulta pulikoimaan lähti vain kaksi rohkelikkoa. Päädyimme kokeilemaan Fatijärveä. Yyterin vesi oli tosi matalalla joten sinne olisi saanut kahlata aika pitkälle. Kaverilla oli märkäpuku mukana ja minä hyppäsin urheilurintsikoissa ja pikkareissa veteen. Siinä vaiheessa tuon pienen lammen ranta oli ihan mustanaan hyttysiä. Ai perhana ne oli jokapuolella kroppaa. Oli kiva käydä uimassa, pitänee useimmin pulahtaa lenkin päätteeksi. 

Fatijärvi

Hyttyset iski kiinni taas kun nousi vedestä. Kamppeet äkkiä päälle ja juoksujalkaa kotiin. Kaveri jäi vielä uimaan. 

Tällaisia lisää. Ihanaa juosta omilla huudeilla ison porukan kanssa.