 |
| Munakari |
Tänä pääsiäisenä on kyllä ilmat hellinyt. Lauantaina katselin kaukaa kun ihmisiä meni isoin määrin kohti Munakaria ja päätin että seuraavana päivänä minäkin lähden sinne tutustumaan ja otan eväät reppuun mukaan. Kyseiseen pieneen saareen ei normitalvina viime vuosina ole päässyt, nyt on pitkästä aikaa meri kunnolla jäätynyt. Kesällä sinne saattaa päästä kahlaten jos vesi on tosi alhaalla, ainakin puoli metriä normia alempana.
Sunnuntaina kävin ensin juoksemassa viikon pitkiksen. Lähdin vaihteeksi metsään, polkujuoksua parhaimmillaan. Hyvää treeniä tulevaa kesää silmälläpitäen. Hokat olivat taas kyllä mainiot, vaikka polut olivat välillä tosi epätasaisia niin askel oli vakaa. Lauantain kolmen tunnin kävely oli tehnyt tehtävänsä, syke ei noussut 130 päälle oikein lainkaan. Keskisyke oli 124. Hämmästelin sykettä jo matkan aikana sillä normistihan poluilla on aina vähän korkeampi syke. Nytkään reitti ei siis todellakaan ollut tasaista neulaspolkua! 1,40 min ja n. 12 km. Siis hidasta menoa. Tuli muuten suoritettua yksi tosi hankala rasti juoksuhaasteesta, nro.17, ota itsestäsi kuva kun juokset! Ei mikään helppo juttu. Taisi tulla myös nro.39, havannoi luontoa juostessasi. Mielellään sitä katselee ympärilleen ja toteaa kevään pilkottavan hankien alta! On sitten yli puolet haastekohteista tehty!
 |
| Aamulenkki lumisilla poluilla ja onnistunut otos haasteesta, ota kuva juostessasi... |
Aamulenkin jälkeen kotona pakkasin eväät reppuun ja otin matkan varrelta kaverin mukaan. Aurinko paistoi, ehkä pari pilvenhattaraa...otettiin suunta kohti Yyteriä ja Munakarinsäikkää, siitä jäitä pitkin saareen.
Reissuun meni runsas pari tuntia ja kilometrejäkin tuli kymmenen. Kahvi ja voikkari, sekin muuten munalla, maistui hyvältä. Paikan päällä nautittiin lämpimästä auringonpaisteesta ja talvisesta maisemasta. Kierrettiin saari ja lähdettiin patikoimaan kotiinpäin.
 |
| Munakari |
Aikalailla siis tuli pääsiäispäivänä ulkoiltua, pelkkää peekoota. Maanantaina, toisena pääsiäispäivänä olikin lepopäivä juoksusta. Mutta aamupäivällä taas oltiin matkalla Yyteriin. Mukana pojat, esikoinen ja hänen pieni poikansa Leo. Repussa oli hyvät eväät. Suunnitelmissa oli uusi reissu saareen mutta jäällä sen verran tuuli kylmästi että haettiin suojaisempi eväspaikka. Keli oli pilvinen ja tuulinen, mutta hyvä ulkoiluilma kuitenkin.
Nyt ei kilometrejä tullut ihan niinpaljon mutta aikaa kului taas sen kolmisen tuntia. Onneksi oli rattikelkka mukana sillä pikkumies ei ihan jaksanut kävellä koko matkaa. Eväät kyllä kummasti helpottivat oloa.
Molempina päivinä olen venytellyt huolella ja pitkäkestoisesti. On meinaan takareidet, varsinkin toinen, tosi piukassa. Venytyksiä, rullailua ja taas venytyksiä. Tänään otin jopa pieni pallon persuksen alle, löytyi kumman makeita kohtia. Martta, meidän sheltti tykkää kiehnata kimpussani kun venyttelen ja nytpä hän vasta ihmeissään oli kun huomasi että pepun alla on pieni pallo, eikä hän sitä saanutkaan..
Toivotaan nyt että jumit aukeaa lähipäivinä.
Kommentit
Lähetä kommentti