Kesälomalla vihdoinkin...

Kyllä viimeinen työviikko jo oli aika tylsää odottelua että pääsisi kesälomille. Tiivis työrupeama joten liukumaankaan ei pahemmin ehtinyt, helleviikkokin jatkui ja jatkui vaan. Siispä juoksulenkitkin on olleet lyhyitä.
Parina aamuna kävin ennen töihinmenoa hieman vauhdikkaammalla lenkillä. Hiki kyllä virtasi. Varsinkin toisen päivän kilometrin vetojen jälkeen..huh hellettä. Loppuviikosta vielä yksi pk-lenkki. Illalla klo 21.00...silloinkin lämpöä 23 astetta. Sehän jo tuntui aika vilposelta.

Näkymää iltalenkin varrelta

Lauantaiaamuna starttasimme kohti Kuusamoa. Ihanaa, loma alkaa ja pääsee pohjoiseen jossa ainakin on viileetä!

Turha luulo. Rukaviikkokin kärvisteltiin liki 30 asteen lukemissa...no, ainakin 27..Olin pakannut juoksuvermeet mukaan ja piti taivaltaa 3 tunnin lenkki Rukan mahtavissa maisemissa. Se kyllä jäi haaveeksi. Oli aivan liian lämmin juoksuun. Toivottavasti nuo pitkät patikkamatkat kuitenkin hyödynsivät pk-harjoittelua.
Keskiviikkoiltana kyllä kahdeksan jälkeen kävin juoksemassa n. 45 minsaa. Lämpötila laski sen verran että arvasin lähteä, 25,4 asteeseen.

Hieman jylhemmät lenkkimaisemat

Tällaisia lenkkeilijöitä tuli vastaan iltalenkillä

Tänä vuonna meillä oli myös matkaseuraa mukana. Pari ekaa päivää toiseksi vanhin poikani tyttökaverinsa kanssa. Heidän kanssaan kierrettiin Rukakylän maisemissa heti sunnuntaina. Mökiltä Kesäjärven rannalta käveltiin Rukan huipulle, muutama porras ylös ( aika monta porrasta..) poika kyllä meni oikotietä maisemahissillä. Alas tultiin hyppyrimäen vierustaa tosi hirveitä ja jyrkkiä metalliportaita. Heidän kanssaan kierrettiin myös Pieni Karhunkierros. Käytiin myös tutustumassa Suurpetokeskuksen karhuihin. Loppuviikon mukana olikin minun vanhempani...

Silloin oli ohjelmassa Julma Ölkky ja veneristeily. Esiteltiin heillekin suurpetokeskus.

Viikon mahtavin patikkareissu olikin Valtavaaran valloitus. Nyt aloitettiin se Konttaiselta. Tosi mahtava reitti. Kylläkin erittäin vaativa. Nousuja ja laskuja oli erittäin jyrkkiä, rappusia riitti ja ei aina niitäkään vaan haastavaa kivikkoa ja juurakkoa. Onneksi oli kuiva keli, sateessa olisi jo tosi vaikeaa ja liukasta. Maisemat oli kyllä vaivan arvoisia. Sen verran jyrkkää ettei muuten tullut mieleenkään kokeilla mäkivetoja, minkäänlaisia.. Tämä reissu pitää mennä seuraavalla kerralla uudestaan. Toinenkin on tilauksessa, Julman Ölkyn 10 kilometrin Ölkyn Ähkäsy.

Näkymää suurmäen laelta

Talvijärvi

Rukakylä

Varovaista laskeutumista

Pieni Karhunkierros

Vyöti-karhu

Ilves

Julma Ölkky

Julma Ölkky oli kyllä mahtava kokemus. Ilman risteilyä siitä ei olisi saanut minkäänlaista käsitystä. Pitänee myös joskus patikoida Ölkyn Ähkäsy joka kiertää saman reitin maita pitkin...siis tuolla ylhäällä.

Valtavaaran valloitus oli nyt erilainen kuin viimeksi, saatiin kyyti Konttaisen päähän ja tultiin sieltä sitten patikoiden takaisin, mahtoikohan mennä kaikenkaikkiaan 3,5 tuntia ja n. 8 kilometriä.
Valtavaaran huipulla oli kaffepaussi, 25 lämmintä mutta ihanan vilvoittava tuuli.

Tsekkaus jotta lähdetään oikeaan suuntaan

Ylämäkeen tällasta maastoa

Alaspäin samoin

Joillakin jo lepotaukokin

Kaffepaussi tuolla ylhäällä

Loppusuoralla jo ja alaspäin..

Viimoset rappuset

Upea viikko siis takana, lämmintä piisasi aivan tarpeeksi. Oliskohan se ollut niin ettei Kuusamossa ole 50 vuoteen ollut noin lämmintä tähän aikaan vuodesta. Ehdittiin muuten hieman mustikkaakin kerätä.

Nyt pitäisi keskittyä seuraavat 3 viikkoa maratoniin. Uskonpuute on kova. Helteiden johdosta on ohjelma mennyt ajoittain aivan persiilleen. Tänään pitäisi tehdä 50 minsaa peekoota ja jos huomenna yrittäisi heti aamusella pitää lenkkiä. Ensiviikolla kuitenkin pitää vielä tehdä yksi pidempi lenkki ja sitten on enään myöhäistä.

Ylimääräistä muretta on aiheuttanut meidän Peppi 14 v. Helteet on kovin veroittaneet hänen vointiaan. Toivottavasti hän nyt vielä piristyy kun nuo helteet helpottavat.

Niin mullahan on nyt se kesäloma, nautitaan siitä..