Siirry pääsisältöön

Hellepäiviä

Onpa nyt ollut viimeiset 2-3 viikkoa sellaista hellettä että ihan hirvittää. Jatkuvasti lähellä 30 astetta, vettäkin saisi jo vähän sadella, alkaa nurmikot ja kasvit olla ihan rutikuivia. Lähikunnissa on ollutkin kunnon ukkospuuskia mutta meille ne ei ole vielä yltäneet, nyt on kyllä loppuviikolla odotettavissa.

Juoksutreenejä on pitänyt välillä soveltaa kuumuuden takia. Useasti olenkin ollut lenkillä jo aamulla ennen töihin menoa. Onneksi työaika nykyisin sallii sen että pystyy aamuisin liukumaan. Aamulla on jo tosi lämmintä mutta hieman siedettävämpää kuin töiden jälkeen. Yksi pitkä 3 tunnin lenkki tuli tehtyä heti työpäivän päätteeksi ,metsäpoluilla mentiin jotta olisi hieman vilpoisampaa mutta vähän oli  raskasta juosta. Toisen kerran ajoitettiin lenkki heti aamuun ( 23 km/ 3,20 minsaa..), startti klo 7.00. Se sujui huomattavasti paremmin vaikka loppumatkalla jo rupesi olemaan tuskastuttavan aurinkoista.

Keskiviikkona aloitin työpäivän aamulenkillä ja samalla reissulla piipahdin viereiseen maauimalaan. Ai että oli virkistävä päivän aloitus. Seuraavana aamuna otettiin uusiksi kahden työkaverin kanssa. Ensin juoksulenkki ja sitten uimaan maikkalaan. Kun se sattui olemaan minun ja työkamun nimipäivä, katettiin kunnon aamukaffepöytä heti töihin päästyä, iltapäiväksi haettiin mansikkakakku! Lounaalla käytiin kimpassa. Heti töiden jälkeen suunnattiin Yyteriin rannalle ottamaan aurinkoa ja uimaan. Lämpöä siis likemmäs 30 astetta.

Pitänee huomauttaa että asun noin kilometrin päässä Yyterin hiekkarannoilta. Käyn paljonkin siellä juoksemassa. Nyt kuitenkin olin ensi kertaa rannalla nauttimassa auringosta varmaankin noin kymmeneen vuoteen! Saattikka sekin minulle aivan uusi kokemus että ravasin siellä biksut päällä..:) Alkukankeudesta pääsi äkkiä yli jos meinasin pysyä muiden perässä...meitä oli siis kaksi mun työkaveriani, toisen teini-ikäinen tytär ja minun nuorimmaiseni.

Uusi kokemus oli myös Suppailu. Vuokrattiin kimpassa kaksi suppilautaa, tosi mahtavaa !

Lopuksi vielä tarjosin kamuille iltakaffeet, tai teet...

Aikamoinen työpäivä meillä, ei ihan peruspäivä siis, ja tuollaisen päivän jälkeen jaksaakin taas kummasti. Ihan kun ei olisi töissä ollutkaan...

Mökilläkin ollaan oltu ja uitu ja nautittu kesästä.  Terassin katos on pian valmis ja laavukin noussut rinteeseen...

Tämä viikko olisi vielä työntäyteinen ja sitten alkaakin odotettu kesäloma. Heti starttaamme auton kohti Kuusamoa. Rukalle mökkiviikkoa viettämään.














Juu, uudet tossut taas. Tänään kokeilussa. Tällä kertaa Niken vomerot. Pegasuksissa rupeaa kummasti jalanpohjat väsymään kahden tunnin juoksun jälkeen...kokeillaan nyt näitä. On enemmän vaimennuksia.
On tämä tossutiede vaikeaa.

Niin ja mustikassakin olen ehtinyt pariin otteeseen käydä. Kotimaista superfoodia talven varalle.

Tänään aamulenkillä oli kahdeksan aikaan jo 19 astetta lämmintä. Hiki virtasi.

Huomenaamulla uudestaan.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yyterin uudet kuntoportaat

Nyt on meillekin valmistunut miltei omat kuntoportaat, sen verran on lähellä. Sopivasti pienen lämmittelylenkin päässä kotoa. Niiden valmistumista on jo odotettukin. Hyviltä vaikutti, askelmia on 106 ja pari tasannettakin välissä. Portaat huipentuvat mäen päällä olevaan maisematasanteeseen, josta aukeaa upeat näkymät kauas merelle ja Yyterin dyyneille. Viikko alkoi matkauinnilla, 2 km. Maanantaina uimahallissa oli ainakin heti iltapäivällä rauhallista uida, ei ollut ruuhkaa radalla. Keskityin käsivetoihin ja hyvältä tuntui, itsestä ainakin.  Tiistaina olin hierojalla joten illalla vain joogasin, jalat oli käsittelyn jälkeen mukavan kepeät. Keskiviikkona  päivällä jo 40 minuutin reippaalla kävelylenkillä koiran kanssa. Illalla sitten pitkästä aikaa karhuhallissa. Edellinen kerta taisikin olla keväällä ennen koronaa. Juoksuradalla lämmittelyn jälkeen lihaskuntoa. Kahvakuulaa, boxia ja kehonpainoharjoittelua. Koko selkäranka naksui ja paukkui tietyissä liikkeissä oikein kunnoll...

Uusia haasteita

Täällähän on ollut jo pidempään hiljaiseloa vaikka liikkuminen on koko ajan ollut aktiivista. Välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Koska lukijoita edelleen riittää niin ajattelin taas aktivoitua myös täällä blogissa. Tulevan vuoden haaste on myös senlaatuista että on syytäkin kirjoitella aiheesta muistiin. Kiikkustuoliin on tulossa aikamoista tarinaa. Viime talvena tuli eteen tilaisuus lähteä mukaan Rynkebyn matkaan. Osallistuminen piti päättää loppukesään mennessä ja aika kauan sitä mielessäni pohdin. Vaikka heti innostuin asiasta niin se mietitytti. Pystynkö tähän, kestääkö paikat jne. En kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyviä tekosyitä niin tässä sitä ollaan. Ensi kesänä 2027 olen mukana Team Rynkebyn Porin joukkueessa pyöräilemässä Pariisin. Team Rynkeby on eurooppalainen hyväntekeväisyys pyöräilyjoukkue ja nyt myös Porissa on omansa. Pyöräilemme kerätäksemme varoja AAMU Suomen lasten syöpäsäätiölle ja Sylva Ry:lle.

Isä

Mennyt viikko oli monin tavoin raskas sillä jätimme jäähyväiset isälle ja tuffalle.  Tuttulle, joka oli meidän lasten lempinimi hänelle. Tasan vuosi sitten vietimme hänen 75 vuotispäiviään. Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta tänne. Ei ole kauankaan aikaa kun eräs uusi ystäväni juoksun tiimoilta toi oman näkemyksensä blogin kirjoittamisesta. Asiaa en ole siltä kannalta edes ajatellut, kirjoittamani blogi jää jonnekin tänne bittiavaruuteen elämään jälkikasvuni ja heidän lastensa luettavaksi. Toivottavasti. Ehkä he sitten ihmettelevät että mitä kaikkea se mummu oikein puuhasi ja harrasti. Isästä on jäänyt mieleen että hän tiesi kaikesta kaiken. Jos ei tiennyt jotain mitä kysyin niin sitten hän otti siitä selvää. Jossain vaiheessa hämmästelin oman mieheni vastauksia jos jotain kysyin. Olin tottunut siihen että toinen tietää ja osaa mutta ei se niin taida aina ollakaan. Tuffa on opettanut lapset veneilemään, kalastamaan, perkaamaan ahvenia ja tekemään vaikka mitä. Sekin...