Siirry pääsisältöön

Mitähän tänäkin vuonna tuli tehtyä...ei ainakaan liikaa juostu!


Moneen vuoteen ei näin heikkoa ole ollut juoksurintamalla. Toisaalta kuluvana vuotena olen oppinut, pakostakin, kuuntelemaan enemmän omaa kroppaani. Sikäli vuoden saldo jää hyvinkin plussan puolelle. 

Tammikuussa juoksua 18.5 km. Jalkavaivat sen kuin jatkuivat. Muuta liikkumista tein paljonkin. Loppukuusta aukesivat taas kerran uimahallit joten pääsi myös uimaan. Helmikuussa jo 28,5 km juoksua. Enemmän liikkuvuustreeniä muiden lisäksi. Maaliskuun kilsat peräti 36.7 vaikka podin myös ekan kerran koronan, mikä vaikutti tekemiseen. Huhtikuussa juoksua 50,4 km. Koronan jälkeen oli pitkään sykkeet kohollaan. Pääasiassa uintia ja pyöräilyä. Toukokuussa juoksua 68.4 km. Kesäkuussa 72.6. Heinäkuussa 78.8. Elokuussa 52.6. Syyskuussa 33.1.

Olen onnellinen että minulla on aivan yhtä hienot pyöräilymaastot, kuin juoksumaisematkin.

Lokakuussa aloitin uuden valmennuksen, focus on siinä että saan itseni takaisin sellaiseen kuntoon, että pystyn mm. juoksemaan ja ylipäätänsä liikkumaan ilman ylimääräisiä vaivoja.

Vuoden kisat olivat vähäisiä. Toukokuussa Räpsöö Run. Heinäkuussa seikkailu-urheilukisa Porin Raasto. Siinäpä ne. Mutta molemmat kisat olivat aivan mahtavia ja myöskin onnistuneita.

#munmaisema #munympäristö

Loppuvuoden aikana olen hissukseen palaillut monipuoliseen treenaamiseen. Juoksu tulee siinä myös mukana, vaikkakin vähäisin määrin tässä kohtaa. Enemmän lihaskuntoa, liikkuvuutta, huoltoa ja palautumista. Kuluneena vuotena tulikin sitten paljon pyöräiltyä, maastossa, asfaltilla ja soralla. Yhteensä yli 1600 km.

Juoksumäärät on aivan surkeat verrattuna edellisiin vuosiin. Kuitenkin miellän itseni edelleen juoksijaksi. Juoksemalla nuo pienetkin määrät on kertyneet. Tässä kohtaa pitää muistaa olla tyytyväinen omiin suorituksiin, eikä verrata niitä muiden saavutuksiin. Joskus haaveilin jopa ultramatkoista mutta taitaa sellaiset suoritukset olla vain unelmia. 

Kyllä nämä juoksut vielä jatkuu...

Ei tuolta metsästä voi pois olla. Se on yksi lempipaikoistani, jos nyt ei hetkeen siellä juosta vielä niin juoksennellaan sitten vaan. Hyvää sekin tekee.


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yyterin uudet kuntoportaat

Nyt on meillekin valmistunut miltei omat kuntoportaat, sen verran on lähellä. Sopivasti pienen lämmittelylenkin päässä kotoa. Niiden valmistumista on jo odotettukin. Hyviltä vaikutti, askelmia on 106 ja pari tasannettakin välissä. Portaat huipentuvat mäen päällä olevaan maisematasanteeseen, josta aukeaa upeat näkymät kauas merelle ja Yyterin dyyneille. Viikko alkoi matkauinnilla, 2 km. Maanantaina uimahallissa oli ainakin heti iltapäivällä rauhallista uida, ei ollut ruuhkaa radalla. Keskityin käsivetoihin ja hyvältä tuntui, itsestä ainakin.  Tiistaina olin hierojalla joten illalla vain joogasin, jalat oli käsittelyn jälkeen mukavan kepeät. Keskiviikkona  päivällä jo 40 minuutin reippaalla kävelylenkillä koiran kanssa. Illalla sitten pitkästä aikaa karhuhallissa. Edellinen kerta taisikin olla keväällä ennen koronaa. Juoksuradalla lämmittelyn jälkeen lihaskuntoa. Kahvakuulaa, boxia ja kehonpainoharjoittelua. Koko selkäranka naksui ja paukkui tietyissä liikkeissä oikein kunnoll...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Uusia haasteita

Täällähän on ollut jo pidempään hiljaiseloa vaikka liikkuminen on koko ajan ollut aktiivista. Välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Koska lukijoita edelleen riittää niin ajattelin taas aktivoitua myös täällä blogissa. Tulevan vuoden haaste on myös senlaatuista että on syytäkin kirjoitella aiheesta muistiin. Kiikkustuoliin on tulossa aikamoista tarinaa. Viime talvena tuli eteen tilaisuus lähteä mukaan Rynkebyn matkaan. Osallistuminen piti päättää loppukesään mennessä ja aika kauan sitä mielessäni pohdin. Vaikka heti innostuin asiasta niin se mietitytti. Pystynkö tähän, kestääkö paikat jne. En kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyviä tekosyitä niin tässä sitä ollaan. Ensi kesänä 2027 olen mukana Team Rynkebyn Porin joukkueessa pyöräilemässä Pariisin. Team Rynkeby on eurooppalainen hyväntekeväisyys pyöräilyjoukkue ja nyt myös Porissa on omansa. Pyöräilemme kerätäksemme varoja AAMU Suomen lasten syöpäsäätiölle ja Sylva Ry:lle.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Isä

Mennyt viikko oli monin tavoin raskas sillä jätimme jäähyväiset isälle ja tuffalle.  Tuttulle, joka oli meidän lasten lempinimi hänelle. Tasan vuosi sitten vietimme hänen 75 vuotispäiviään. Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta tänne. Ei ole kauankaan aikaa kun eräs uusi ystäväni juoksun tiimoilta toi oman näkemyksensä blogin kirjoittamisesta. Asiaa en ole siltä kannalta edes ajatellut, kirjoittamani blogi jää jonnekin tänne bittiavaruuteen elämään jälkikasvuni ja heidän lastensa luettavaksi. Toivottavasti. Ehkä he sitten ihmettelevät että mitä kaikkea se mummu oikein puuhasi ja harrasti. Isästä on jäänyt mieleen että hän tiesi kaikesta kaiken. Jos ei tiennyt jotain mitä kysyin niin sitten hän otti siitä selvää. Jossain vaiheessa hämmästelin oman mieheni vastauksia jos jotain kysyin. Olin tottunut siihen että toinen tietää ja osaa mutta ei se niin taida aina ollakaan. Tuffa on opettanut lapset veneilemään, kalastamaan, perkaamaan ahvenia ja tekemään vaikka mitä. Sekin...
6 kommenttia
Lue lisää