Siirry pääsisältöön

No nyt tulee tulosta..


Ajattelin laittaa kerralla treenit kuntoon nutsia varten joten päädyin ns. kvartaaliin....
Minulle räätälöitiin siis henkilökohtainen juoksuohjelma 3 kuukaudeksi. Alunperin tarkoituksenani oli saada enemminkin apuja ja tukea ravintoasioihin. Treeni tulisi siinä ohessa. Lähinnä juoksu voisi Nutsissa kulkea vähän helpommin ja ehkäpä pikkasen paremmalla ajalla.
No, nyt on tavoitteena "merkittävä vauhti- ja aerobisen keston parantaminen"
Jep.

Maanantaina kävin metsässä 10:n lämmittelylenkillä tiistain testiä ajatellen.
Tiistaina oli testijuoksu jossa selvitettiin sykerajoja. Pk /vk-vauhdit... Testi meni odotettua paremmin, ei kuolo korjannut. Lopussa jalkoja kylläkin hapotti sillain niinkun sopivasti.
Keskiviikkona lepoa joten päädyin combattiin. Uusi ohjelma oli rankka ja hikinen mutta eilen varmaan lähti karstat kintuista sillä jalka nousi tosi kevyesti.
Torstaina peekoota matalalla sykkeellä. 49 minsaa ja keskisyke 130. Kilsoja ei siinä pahemmin kertynyt enkä ole ihan varma oliko edes hikikään.
Perjantaina peekoota ja muutama 200 m veto ja päälle peekoota. Nyt kyllä tuli jo hikikin.
Lauantaina oli lepopäivä joten Martta pääsi lenkille. Olimme varhain aamulla lähimetsässä aivan upeassa auringonpaisteessa. Olisin voinut vaan istua kannonnokassa ja nauttia auringosta, Martta kutenkin pomppi edestakas ja ylösalas kuin mikäkin kenguru :)
Sunnuntaina vuorossa viikon pitkis. Peekoota 128 keskisykkeellä 95 minuuttia. Matkaa ei tuolla vauhdilla kertynyt kuin 11,4 km.
Olin jo aamulla aikaisin liikkeellä. Keli mitä upein, aurinko paistoi täysillä eikä tuullut. Pakkasasteita taisi olla n. 3, mutta aurinko lämmitti juuri sopivasti.





Mulla on ollut hieman haasteellisia lenkkejä vilkkaan vatsani takia. Nyt kokeillaan olla ilman leipää kaksi viikkoa. Siinä on heti sellainen positiivinen asia kun joutuu miettimään mitä söisi niin jää turha puputtaminen pois. Leipää on siis erittäin helppoa pistellä mennen tullen kun mieliteko tulee...

Nyt sunnuntain pitkän lenkin seurauksena totean että viikko ilman leipää on positiivisesti yllättänyt. Eipä tullut pitstoppeja tänään..

Pidän hirveästi leivästä ja olenkin kuvitellut etten voi olla ilman sitä. Enemmän on tällä viikolla nyt sitten joutunut miettimään mitä sen leivän sijasta söisi. Se taas on auttanut painonhallintaa kun ei ole heti heittänyt heikkona hetkenä leipää nassuun.

Tänään heräsin ajoissa ja tein samantien aamupalan että se ehtisi vähän sulaa ennenkuin lähtee lenkille.  Kaurapuuro ja kuppi kahvia. Lenkin päälle sitten normaalisti olisin varmaan tehnyt parit voikkarit kahvin kera. Nyt pistin kippaan purkin rahkaa, banaanin ja mysliä. Vähän tönkköä mutta sitten muistin että kaapissa on myös mehukeittoa, välipalasta tuli oikein hyvää ja varmaan juuri sellainen kuin pitikin...luulisin.

Palauttavaa proteiinia jne....
Tänään tosiaan aurinko paistoi täysillä jo aikaisin aamulla. Ei edes tuullut mikä on harvinaista. Suuntasin siis peekoolle nauttimaan aamusta. Siellä olisi vierähtänyt enemmänkin aikaa mutta tarkoitus lähteä uudemman kerran vielä Martan kanssa joten maltilla mentiin.

"Yyterin portti"
Kräsöörannokassa


Eipä ollut huonot lenkkimaisemat tänäänkään.


Kommentit

  1. Olipas sinulla kiva viikko harjoitustn ja maisemien suhteen! Piti tulla ihan tänne kertomaan ja kiittämään, että kuvasi iinostivat minutkin tänään Yyteriin lasten kanssa rannalle kävelemään. Nyt kun taitaa jokin jalkavaiva taas iskeä, niin hiekalle voisi tulla useamminkin juoksemaan. Pehmeä alusta on niin mukava jaloille. Ja kun kurkistin vähän metsään, niin siellä näytti olevan mukavia polkuja juostavaksi ja käveltäväksi.. Onko alueen poluista karttaa, tai onko siellä niin hyvät opasteet, ettei eksymään pääse. Meri on niin mahtava elementti, että päätin palata mahdollisimman pian ihan vaan kuuntelemaan aaltojen kohinaa ja nauttimaan meren läheisyydestä. Maisemat olivat niin rentouttavat. Kiitos siis inspiroivista kuvista. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla ! Yyteristä löytyy varmaan ihan kaupungin sivuiltakin jotain karttoja joihin on merkattu polkuja. Siellä täällä kyllä törmää latukarttoihin joista ainakin selviää paikka jossa juurikin kyseisellä hetkellä on. En usko että siellä eksymään pääsee !

      Poista
  2. Ihania kuvia! Mä oon menny tosta Yyterin portista hevosella useemmin kuin omin jaloin. Oli mun vakkari maastolenkki silloin kun mulla oli vielä heppa.
    Sun treenit kuulostaa tosi hyviltä. Ja kun vielä treenimestatkin on noin upeet, niin mikäs siinä on reenaillessa. Mahtavaa alkavaa kevättä ja treeni-iloa! Toivottavasti törmäillään vielä ennen Karhunkierrosta jossakin :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yyterin uudet kuntoportaat

Nyt on meillekin valmistunut miltei omat kuntoportaat, sen verran on lähellä. Sopivasti pienen lämmittelylenkin päässä kotoa. Niiden valmistumista on jo odotettukin. Hyviltä vaikutti, askelmia on 106 ja pari tasannettakin välissä. Portaat huipentuvat mäen päällä olevaan maisematasanteeseen, josta aukeaa upeat näkymät kauas merelle ja Yyterin dyyneille. Viikko alkoi matkauinnilla, 2 km. Maanantaina uimahallissa oli ainakin heti iltapäivällä rauhallista uida, ei ollut ruuhkaa radalla. Keskityin käsivetoihin ja hyvältä tuntui, itsestä ainakin.  Tiistaina olin hierojalla joten illalla vain joogasin, jalat oli käsittelyn jälkeen mukavan kepeät. Keskiviikkona  päivällä jo 40 minuutin reippaalla kävelylenkillä koiran kanssa. Illalla sitten pitkästä aikaa karhuhallissa. Edellinen kerta taisikin olla keväällä ennen koronaa. Juoksuradalla lämmittelyn jälkeen lihaskuntoa. Kahvakuulaa, boxia ja kehonpainoharjoittelua. Koko selkäranka naksui ja paukkui tietyissä liikkeissä oikein kunnoll...

Uusia haasteita

Täällähän on ollut jo pidempään hiljaiseloa vaikka liikkuminen on koko ajan ollut aktiivista. Välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Koska lukijoita edelleen riittää niin ajattelin taas aktivoitua myös täällä blogissa. Tulevan vuoden haaste on myös senlaatuista että on syytäkin kirjoitella aiheesta muistiin. Kiikkustuoliin on tulossa aikamoista tarinaa. Viime talvena tuli eteen tilaisuus lähteä mukaan Rynkebyn matkaan. Osallistuminen piti päättää loppukesään mennessä ja aika kauan sitä mielessäni pohdin. Vaikka heti innostuin asiasta niin se mietitytti. Pystynkö tähän, kestääkö paikat jne. En kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyviä tekosyitä niin tässä sitä ollaan. Ensi kesänä 2027 olen mukana Team Rynkebyn Porin joukkueessa pyöräilemässä Pariisin. Team Rynkeby on eurooppalainen hyväntekeväisyys pyöräilyjoukkue ja nyt myös Porissa on omansa. Pyöräilemme kerätäksemme varoja AAMU Suomen lasten syöpäsäätiölle ja Sylva Ry:lle.

Isä

Mennyt viikko oli monin tavoin raskas sillä jätimme jäähyväiset isälle ja tuffalle.  Tuttulle, joka oli meidän lasten lempinimi hänelle. Tasan vuosi sitten vietimme hänen 75 vuotispäiviään. Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta tänne. Ei ole kauankaan aikaa kun eräs uusi ystäväni juoksun tiimoilta toi oman näkemyksensä blogin kirjoittamisesta. Asiaa en ole siltä kannalta edes ajatellut, kirjoittamani blogi jää jonnekin tänne bittiavaruuteen elämään jälkikasvuni ja heidän lastensa luettavaksi. Toivottavasti. Ehkä he sitten ihmettelevät että mitä kaikkea se mummu oikein puuhasi ja harrasti. Isästä on jäänyt mieleen että hän tiesi kaikesta kaiken. Jos ei tiennyt jotain mitä kysyin niin sitten hän otti siitä selvää. Jossain vaiheessa hämmästelin oman mieheni vastauksia jos jotain kysyin. Olin tottunut siihen että toinen tietää ja osaa mutta ei se niin taida aina ollakaan. Tuffa on opettanut lapset veneilemään, kalastamaan, perkaamaan ahvenia ja tekemään vaikka mitä. Sekin...