Siirry pääsisältöön

Marrasputki

Marraskuu ja Marrasputki päällä ja siis kaikkien omien treenien lisäksi päivittäinen juoksulenkki vähintään sen 25 minuuttia. Treenikalenterin lepopäivätkin on vähän kärsineet. Vaikkapa pienet lenkit ei kovin rasittavia ole olleet.  Koira ainakin ollut erittäin tyytyväinen.
Kuukausi on mennyt mukavasti ilman isompia vastoinkäymisiä, ulkona ei ole ollut ollenkaan sellaisia koiranilmoja että olisi itsensä pitänyt pakottaa juoksemaan.

Alunperin ei ollut todellakaan aikomus aloittaa koko putkea mutta sieltä itseni löysin. Varsinkin kun nyt hyväksyttiin muutakin aerobista liikuntaa mukaan. Helpottaa tieto ettei ole pakko juosta joka päivä 25 minuuttia...joskus meinaan tuntuu että valmistautumiseenkin menee jo tuo sama aika.

Marrasputken ideahan on se että hinaa itsenä ulos joka päivä, tarkoitus juosta päivittäin vähintään tuo 25 minuuttia ja mielellään tietenkin ulkona. Marraskuu on perinteisesti tosi synkkä ja pimeä kuukausi. Tuollainen putki pistää itsensä suorittamaan eikä jää sitten sisälle voivottelemaan huonoa keliä tms. Toisille siitä muodostuu pakkomielle mutta toisaalta se on hyvä keino tosiaan saada itsensä liikkeelle. 25 minuuttia päivässä ei ole paljonkaan. Tarkoitushan ei ole kerätä ja kisailla kilometreistä vaan juurikin voittaa itsensä. Tuossa minimiajassa ei montaa kilometriä kerry, mutta hei sainpahan itseni lenkille! Minusta se on tämän homman tärkein pointti!

Juoksulenkkejä kertyi pitkää ja pätkää, hidasta ja reipasta ja vetoja ja mäkiä. Juostu yksin ja porukalla. Pimeässä ja auringonpaisteessa, pienessä pakkasessakin. Vähän siellä sun täällä. Ehti marraskuussa sentään sataa ensilumikin.

Kaksi kertaa on putki typistynyt vain uintitreeniin, aikataulullisten syiden vuoksi.
Niin ja yhtenä päivänä olin liki 6 tuntia maastopyöräilemässä joten en juossut...


1/30. Marraskuun 1. päivänä oli hieno syksyinen keli, lämpöasteitakin reippaasti. Kävin Martan kanssa metsälenkillä, 6 km ja aikaa meni about 50 min. Rento aamujuoksu. Harmitti ettei ollut aikaa pidempään lenkkiin.
2/30. Aamulla ennen töitä uintitreenit ja ajattelin että se riittää putkelle. Olihan sitä kuitenkin mentävä illallakin pienelle juoksulenkille, pimeää oli ja pientä vesitihuttelua, mutta kiva fiilis kun lähdin. 4 km, 41 min keskisykkeellä 106. Oli siis tosi kevyt juoksu. 
3/30. Meni koko päivä metsässä maastopyöräilemässä. Siitä olikin erillinen postaus...
4/30. 4 km ja 32 min. juoksulenkki illalla. Keskisyke 118.

5/30. 2,65 km ja 28 min.
6/30. 6,14 km ja 48 min. Vauhtileikittelyä treenikalenterin mukaisesti.
7/30. Tunnin tiukka lihaskuntotreeni ja sen päälle oli vielä lähdettävä ulos hölkälle, 26 min ja 2,7 km.
8/30. 3,2 km ja 30 min
9/30. Aamu-uintia 1 km, juoksun jätin tarkoituksella väliin.
10/30. Day on the Road, 35,6 km ja 4,50 tuntia. Nyt oli tosiaan kunnon pitkis. Aamukahdeksalta startti Stadionilta, treenitehtaan juoksijoita oli mukana kunnon sakki ja letkassa lähdettiin kohti Reposaarta. Tiesin jo etten ehdi juosta kun aamupäivän joten jäin pois muutaman muun kanssa Kaanaan vesitornin kohdalla kun osa porukasta vielä jatkoi kohti Reposaarta ja sieltä takaisinpäin lähti kolme sitkeää ultrajuoksijaa. Pisimmän matkan juoksijat saivat kokoon 70 kilometriä. Olen tosi tyytyväinen omaan pitkikseeni, sen verran jäi kaivelemaan aikainen lopetus että pitää päästä uudelleen testaamaan. Virtaa olisi vielä ollut hetken matkaa. Mutta aivan upea päivä tien päällä.
11/30. 4 km ja 32 min. Isänpäivän lenkki olikin pientä palauttelua edellisen päivän juoksusta.

12/30. Päivä oli tosi pimeä ja sateinen. Illalla nippanappa 3 km ja 26 min. Nyt ei olisi ilman putkea lähtenyt lenkille.
13/30. 8 km ja 1,07 t. Lenkille pääsin jo aamupäivällä, työpäivän lomassa, aivan  mahtavaa juosta metsässä ja jopa valoisaan aikaan.
14/30. Lihaskuntotreeni ja heti päälle pieni lenkki. Sain kaverinkin mukaan. 2,77 km ja 25,10 min.
15/30. 4 km ja 35,54 min.
16/30. 7,05 km ja 50,54 min. Tasavauhtinen oma treenilenkki Porin metsässä.
17/30. Uintitreenit aamulla. Aikataulut ei antaneet periksi että olisi ehtinyt lenkille.
18/30. Aamulenkki  15 km aurinkoisessa Yyterissä ja illalla vielä spinni päälle 1,5 t.


Minimimäärillä mentiin useinkin, pääasia että pysyi putkessa mukana !

19/30. Juoksua jo päivällä 3,93 km ja 42 min. Illalla uimassa n. kilometrin verran.
20/30. Juoksulenkki treenkaverin kanssa 11,10 km ja aikaa meni 1,24.
21/30. 3,4 km ja 33 minuuttia juoksua. Illalla lihaskuntojumppaa tunti.
22/30. Aamu-uinti n. kilometri ja illemmalla reipas vk-lenkki kaverin kanssa Porin metsässä, 9,57 km ja  aika 1,02,47.
23/30 Juoksua 33 min 3,66 km
24/30 Juoksua 35 min 3 km
25/30 Juoksua 1,04 8,13 km sunnuntain iltalenkki. Päivä oli kiireinen joten pitkää lenkkiä ei ehtinyt juosta.

26/30 Juoksua 51 min 6,3 km. Tänään satoi ensilumi !
27/30 Juoksua 1,58 t ja 12,18 km Yyterissä, rannalla ja metsässä päivälenkki Martan kanssa. Aivan uskomattoman upea aurinkoinen päivä.
28/30 Juoksua 30,53 min 4 km lihaskuntojumpan päälle.
29/30 Juoksua hektisen päivän päätteeksi minimi 25,09 min ja 3,8 km
30/30 Finaalijuoksu putken lopuksi! Perjantaipäivä ja omassa treenikalenterissa luki reipas maastolenkki 90 min. Töistä suoraan lenkille ja sain kaverinkin mukaan. Tosi tuulinen ja sateinen keli. Hyvä lenkki saatiin aikaiseksi, 13,35 km ja aikaa meni 91 min.

Mainio marraskuu. Yhteensä matkaa kertyi 190,7 km. Ennätyskilometrit, ennen en ole tuollaista määrää kuukaudessa juossut. Kolmena päivänä jäi juoksematta ja pari kunnon pitkistäkin jäi pois joten petrattavaa on ensi vuodelle.

Juoksuhaasteista on vaivihkaa tullut ruksittua kolmekin kohtaa, juokse joka päivä viikon ajan, juokse niin hitaasti ettei rasitus ole kävelyä raskaampaa. Tässä vaiheessa vuotta voi olla huoleti senkin vuoksi että sama perusjuoksulenkki on tullut suoritettua kaikkina vuodenaikoina.

Huomenna on uintitreenit. Juoksusta pidän lepopäivän.


Kommentit

  1. Mäkin olisin halunnut koittaa tätä putkea, mutta toisin kävi... Mutta toisaalta elämä tulee viikon päästä olemaan yhtä putkea ;P

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yyterin uudet kuntoportaat

Nyt on meillekin valmistunut miltei omat kuntoportaat, sen verran on lähellä. Sopivasti pienen lämmittelylenkin päässä kotoa. Niiden valmistumista on jo odotettukin. Hyviltä vaikutti, askelmia on 106 ja pari tasannettakin välissä. Portaat huipentuvat mäen päällä olevaan maisematasanteeseen, josta aukeaa upeat näkymät kauas merelle ja Yyterin dyyneille. Viikko alkoi matkauinnilla, 2 km. Maanantaina uimahallissa oli ainakin heti iltapäivällä rauhallista uida, ei ollut ruuhkaa radalla. Keskityin käsivetoihin ja hyvältä tuntui, itsestä ainakin.  Tiistaina olin hierojalla joten illalla vain joogasin, jalat oli käsittelyn jälkeen mukavan kepeät. Keskiviikkona  päivällä jo 40 minuutin reippaalla kävelylenkillä koiran kanssa. Illalla sitten pitkästä aikaa karhuhallissa. Edellinen kerta taisikin olla keväällä ennen koronaa. Juoksuradalla lämmittelyn jälkeen lihaskuntoa. Kahvakuulaa, boxia ja kehonpainoharjoittelua. Koko selkäranka naksui ja paukkui tietyissä liikkeissä oikein kunnoll...

Uusia haasteita

Täällähän on ollut jo pidempään hiljaiseloa vaikka liikkuminen on koko ajan ollut aktiivista. Välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän. Koska lukijoita edelleen riittää niin ajattelin taas aktivoitua myös täällä blogissa. Tulevan vuoden haaste on myös senlaatuista että on syytäkin kirjoitella aiheesta muistiin. Kiikkustuoliin on tulossa aikamoista tarinaa. Viime talvena tuli eteen tilaisuus lähteä mukaan Rynkebyn matkaan. Osallistuminen piti päättää loppukesään mennessä ja aika kauan sitä mielessäni pohdin. Vaikka heti innostuin asiasta niin se mietitytti. Pystynkö tähän, kestääkö paikat jne. En kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyviä tekosyitä niin tässä sitä ollaan. Ensi kesänä 2027 olen mukana Team Rynkebyn Porin joukkueessa pyöräilemässä Pariisin. Team Rynkeby on eurooppalainen hyväntekeväisyys pyöräilyjoukkue ja nyt myös Porissa on omansa. Pyöräilemme kerätäksemme varoja AAMU Suomen lasten syöpäsäätiölle ja Sylva Ry:lle.

Isä

Mennyt viikko oli monin tavoin raskas sillä jätimme jäähyväiset isälle ja tuffalle.  Tuttulle, joka oli meidän lasten lempinimi hänelle. Tasan vuosi sitten vietimme hänen 75 vuotispäiviään. Mietin pitkään kirjoitanko aiheesta tänne. Ei ole kauankaan aikaa kun eräs uusi ystäväni juoksun tiimoilta toi oman näkemyksensä blogin kirjoittamisesta. Asiaa en ole siltä kannalta edes ajatellut, kirjoittamani blogi jää jonnekin tänne bittiavaruuteen elämään jälkikasvuni ja heidän lastensa luettavaksi. Toivottavasti. Ehkä he sitten ihmettelevät että mitä kaikkea se mummu oikein puuhasi ja harrasti. Isästä on jäänyt mieleen että hän tiesi kaikesta kaiken. Jos ei tiennyt jotain mitä kysyin niin sitten hän otti siitä selvää. Jossain vaiheessa hämmästelin oman mieheni vastauksia jos jotain kysyin. Olin tottunut siihen että toinen tietää ja osaa mutta ei se niin taida aina ollakaan. Tuffa on opettanut lapset veneilemään, kalastamaan, perkaamaan ahvenia ja tekemään vaikka mitä. Sekin...