Aikamoinen liikuntavuosi taas takana !

On varmaankin aika miettiä miten edeltänyt vuosi sujuikaan. Luulen että olen vaan juossut ja juossut.

Syksyllä kyllä yritin itselleni vakuuttaa että pitäisi pitää ns. ylimenokausi eikä kerryttää pelkästään juoksukilometrejä. Siinä piti välillä ihan tietoisesti olla menemättä lenkille vaikka mieli olisi tehnyt. Ei kai se ole pääasia että saa kauhean määrän pelkästään juoksua vuodelle.

Näilläkin treeneillä sitä hiljakseen tulee matkaa jo ihan kiitettävästi.  Somen perusteella ihmiset juoksevat ihan hurjia määriä ja välillä sitä ehkä vertailee ja vähättelee omia saavutuksiaan. Aivan turhaan. Pitää olla tyytyväinen että on lähtenyt liikkeelle eikä jäänyt sohvalle vaan suunnittelemaan lähtevänsä. Nostan hattua itselleni vaikka vähän vähättelenkin omia tekemisiäni. Mutten kyllä ole joutunut rasituksen vuoksi pitämään taukojakaan, joten superkompensaatio on ollut kohdillaan.

Viimeisen inbody-mittauksen mukaan myös lihasta on tullut lisää ja olen itsekin huomannut että lihaskuntotreenikin on vihdoinkin tuottanut tulosta. On ihan kiva fiilis kun huomaa että pystyy tekemään vatsarutistuksia ja linkkuveitsiä...saatikka burpee ! Eipä nyt ihan täydellisesti mutta huomattavasti paremmin kun alkuvuonna.

Treenitehtaan imussa olen löytänyt itsestäni ihan uusia ulottuvuuksia. Olen huomannut etten aina liikoja mieti ja suunnittele vaan pistän aivot narikkaan ja rupean vaan tekemään. Toukokuussa ostin extemporee itselleni maantiepyörän ja kesällä märkäpuvun. Ihan vaan etten jää paitsi hyvistä treeneistä ja hyvästä porukasta. Miltäs se olis tuntunut kun muu porukka fillaroi ja ui enkä minä...

Huonompiakin heräteostoksia voisi tehdä. Uinti ei ihan kesällä vielä kulkenut mutta nyt syksyn mittaan olen saanut siihen jotain tatsia, joten ensikesänä pitäisi olla märkäpuvullekin enemmän käyttöä.

Onhan sitä juoksijallekin todella hyvä tehdä monipuolista treeniä. Uinti ja pyöräily on hyvää erilaista tekemistä ja onhan tänä vuonna lihaskuntoonkin tullut huomattavaa kehitystä.  Iän myötä olen huomannut kyllä että palautuminen ehkä vaatii enemmän aikaa ja lihashuoltoa pitäisi tehdä huomattavasti enemmän. Siihen pitää ensi vuonna keskittyä enemmän.

 

Tämän vuoden kisatkin menivät ihan hyvin. Todella hyvin omasta mielestäni. 

Alkuvuonna Apk-hallipuolikas josta ikäryhmän kolmas sija, hyviä treenejä karhuviestiin joka jäikin juoksematta mutta pohjat tuli tehtyä kevään Yyterin puolikkaalle jossa tuli oma ennätys 2:00:05. Kesäkuussa hyvät juoksut Lattomeren Ultraintervallissa, Heinäkuun Ylläs -Pallas 59,2 km. DNF sillä aikaa meni 5 minuuttia liikaa, 12:05:10 mutta olen kuitenkin itse tyytyväinen juoksuun, aikalailla oli vaikeuksia mutta pääsin kuin pääsinkin juosten maaliin. Seitsemisen Polkujuoksu, hyvä juoksu vaikkakin raskas, 18,4 km 2:17. Reitti oli upea joten sinne voisi mennä uudestaankin, Yyterin puolpiikki jossa olin yllätykseksi ekana maalissa, siis kuntosarjan voitto! Nuuksio Classic Trail  maastomaraton miltei parhain maastojuoksukisa tähän mennessä. Reitti oli hieno ja monipuolinen, mikään paikka ei tällä kertaa sattunut joten koko matkan pystyin juoksemaan. Upea kisa, 6:46.29 42.28 km.  Preiviikin ennätysmaratonin puolikas oli vähän vaikea, tulos 2:07:15 mutta ikäsarjan kakkoseksi! Paljon muutakin on liikuttu vuoden mittaan kuin vaan juostu.

Ikinä en ole uinut niin paljon kuin tänä vuonna, on myös pyöräilty, jumpattu ja patikoitu. On ehditty reissata ja huilata ja laiskotellakin. Olen ehtinyt sukkiakin kutoa. Vaarana onkin jo se että muutaman päivän liikuntatauko aiheuttaa ahdistusta.

Marraskuussa olin flunssassa joten juoksut ja muut tekemiset jäi vähiin, joulukiireet taas vähensivät joulukuun juoksuja mutta vuoden saldoksi tuli hyvät 1430 km,  mihin pitänee olla tyytyväinen. 

Vuosi kului siis aktiivisesti, kesälläkään ei sanottavammin ollut isoja treenitaukoja. Tiilimäen Titaanin Treenitehdas on liikuttanut edelleen koko vuoden ja se jatkuu ja jatkuu vaan. Meitä on niin mahtava porukka että liikkuminen on todella mielekästä, vaihtelevaa ja innostavaa ja treeniseura Porin parasta! Ensi vuoden tavoite ei voi olla enempää eikä vähempää kuin parempaa kuin tänä vuonna!
On rikkautta omistaa perhe, ystäviä ja kavereita joilla on samanlaisia päämääriä, kiinnostuksen kohteita ja innokkuutta kaikkeen hauskaan ja aina silloin tällöin ihan yllättäväänkin tekemiseen.
Kuluva vuosi ei olisi ollut näin mahtavaa ollenkaan ilman näitä ympärillä olevia ihania ihmisiä!

Ensimmäinen tavoite on maaliskuulle hallipuolikas, karhuviesti huhtikuussa, maraton toukokuussa, kesällä pari polkukisaa...pitää jättää kalenteri hieman väljäksi jos vaikka tulee jotain kivaa vastaan!

Niin, fillaria ja märkäpukuakin pitäisi jossain testata, pyöräily ja juoksu ei pelota mutta uinti sitäkin enemmän.

Kohti uusia haasteita siis...

Kaikki kuvat ovat omilta lenkkipoluilta, korkeintaan viisi minuuttia niin olen metsässä eikä sieltä oikein poiskaan voi olla...

Mummun arkeen kuuluu myös ihanat lapsenlapset, kolme kappaletta, joiden takia kyllä jättää treenitkin joskus tekemättä.

 

Mukavaa Uutta Vuotta ...