sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Pakkasella Pertsaa ja juoksua


Lomaviikko. Suunnitelmissa treenata ja liikkua ilman normiviikkojen aikataulutuksia ja kiireitä. Lunta on satanut tosi paljon ja ladutkin on hyvässä kunnossa.
Maanantaina heti tietenkin hiihtämään. Aamulla vaan oli pakkasta liki 20 joten piti odotella iltapäivään että vähän lauhtuisi ilma.

Laskihan se peräti 15 asteeseen, aurinko paistoi aivan täysillä joten päivä oli aivan upea. Sain seuraksi ystävän tyttärineen. Vaatteita piti pukea vähän enemmän mutta minkäs teet, eipä ole kivaa jos peba palelee. Ihana hiihdellä aurinkoisessa pakkaspäivässä. Maisemat hiveli silmiä ja jollei olisi ollut rapsakkaa pakkasta olisi enemmänkin vaan seisoskellut nauttimassa maisemista. 1,5 tuntia oltiin liikkeellä ja matkaksi tuli 7 km.
Hiihtoretken päätteeksi menimme vielä uimaan ja saunomaan Yyterin virkistyshotelliin. Hieno päivä.
Lomalla kun olen niin tiistaina nukuin ihan pitkään, unta tulikin miltei 10 tuntia ! Olen seurannut unta nyt kun sellainen on mahdollista nykyisen sykemittarin kanssa. Olen yllättynyt että nukun kyllä hyvin ja paljon.



Tiistaina oli jo vähän pakkanen lauhtunut. Kävin lumitöiden jälkeen koiran kanssa pienellä metsälenkillä. Tiistai olisi ollut treenikalenterin mukaan lepopäivä. Hiihtämään en nyt lähtenyt, kolme perättäistä hiihtopäivää tuntuu hieman nivusissa ja sen verran on luntakin taas sadellut että olisi ladut olleet hukassa. Päätin tehdä pienen combo-treenin. Parkkeerasin auton uimahallin eteen ja tein pienen juoksulenkin, 4,25 km 32:45 avg 127  ja sitten suoraan uimaan. Uinti sujui taas vaihteeksi hyvin, 1500 metriä mikä on uusi ennätys minun uintiurallani. Aikaa meni 1:01 tuntia. Kotiin päästessä piti taas tehdä lumitöitä.

Keskiviikkona kävin aamulla treenitehtaalla watbike-testissä. Siinä saa sykealueet ja varsinkin sen maksimisykkeen. Ensin lämmittelyä vartin verran ja sitten varsinainen 3 minuutin testi. Hyvin meni muuten mutta pyörän säädöissä oli jotain vanhaa hapatusta eikä mun maksimisykkeeni pyörän mukaan ollutkaan kuin 110. Höhhöh. Pitää tehdä testi uudestaan.
Hapenottokyky oli todella hyvä 44.0 ml/kg/min
No olihan hyvä kokeilla sillä wattipyörä oli minulle ihan uusi tuttavuus. Samalla tehtiin inbodymittaus ja lokakuun jälkeen on tullut kilo lisää lihasta ! Illalla vielä tunnin hiit-treeni.
Kyllä sitten torstaina kelpasi pitää lepopäivää, luntakin satoi taas aika reippaasti.

 

Perjantaina piti tehdä kolmen kilsan testilenkki. Katinkurussa jotta se olisi verrattavissa edelliseen testiin. Aamusta asti se tuntui ihan pakkopullalta. Mutta sinne oli sitten lähdettävä. Päätin taas tehdä kaksi treeniä samalla reissulla ja pakkasin sukset mukaan. Pakkasta oli ehkä 4-5 astetta. Alkuverraa tuli 4 km. Maha vähän tuntui temppuilevan...kovin tuntui tahmealta. Ekan kilsan aikana jouduin solmimaan kengännauhat kesken juoksun, just. Se kilsa riitti ja sen jälkeen kävelyä ja hölkkää. Keskikroppa ol raskas kuin mikäkin säkki. Päätin sitten että teen vielä viimeisen kilsan vetona. Yllätyin kuitenkin vauhdeista, eka kilsa 5,03 (sisälsi kengännauhojen solmimisenkin) toisen aika oli 4,53. Surkeesti olisi pitänyt olla vetoavuksi kaveri mukana. Yhteensä matkaa tuli 7 km ja aikaa meni 48 min.
Vaihdoin vaatekerran kuiviin ja pistin sukset jalkaan. 11 km ja 1,28 tuntia. Porin metsässä oli hyvät ladut eikä isompaa ruuhkaa ladulla tuohon aikaan. Oli kivaa.

Yyteri
Porin metsä
Lauantain uintitreenit jäi väliin pienen perhejuhlan vuoksi. Meni siis lepopäiväksi koko lauantai.
Sunnuntaita olin jo odotellut koko viikon. Aamulla starttaisi Katinkurun Kotirataultra. Jännitysmomenttina luvattiin yli 20 asteen pakkasia. Niinhän siinä sitten kävi etten lähtenyt. Harmittelin sitä koko päivän ja seurailin lämpötilojen kehittymistä. Aurinko paistoi ja ilma oli kyllä hienon näköinen. Enemmän otti nuppiin kun seurailin somesta muiden lenkkikuvia. Tässä tapauksessa some oli taas hyvä kannustin ja päätin minäkin lähteä juoksemaan.




Keräsin vaatteita päälleni että tarkenisin. Pakkasta oli siis -18. Alkuun oli ihan tukala olo ja tuntui etten pysty edes liikkumaan vaatekertojeni kanssa ja hiki oli. Keli oli aurinkoinen eikä todellakaan tuntunut kylmältä. Muutama pysähdys matkan varrella kun otin kuvia ja se oli varmaan virheliike. Pysähdyksen jälkeen tuntui jo kylmältä. Loppumatkalla ei ollut enää liian kuuma mutta suhtkoht sopiva. Hyvä että oli vaatteita monta kerrosta. Juoksualustakin kyllä oli pääosin raskas, lumisia polkuja ja pikkuteitä. Saldoksi tuli n. 1,5 tuntia ja matkaa tuli 10,8 km. Keskisyke 131.
Ihan turhaan taas pähkäili lähteekö pakkaseen juoksemaan vai ei. Riittävä pukeutuminen niin kyllä kovallakin pakkasella voi juosta.


Tällä viikolla on liikuttu 8 tuntia josta juoksua 22,1 km.






sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Vihdoinkin hiihtämään


Maanantain uintireissu piti jättää väliin joten tein illalla koiran kanssa reippaan kävelylenkin. Vaikka vauhti oli mielestäni reipasta ei keskisyke yltänyt edes sataan. Garminin mukaan helppo suoritus joka tehosti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa vain hiukan. 1,38 tuntia ja 7,64 km.

Jostain kumman syystä olen ollut vähän saamaton, veto pois oikeastaan. Joten tiistain vk2, tasavauhtinen jäi sekin väliin. Olin kuitenkin taas reippaalla kävelyllä. Maanantain tapaan suoritus ei ihmeemmin kehittänyt mitään, aika kuitenkin 1,28 ja 7 km.
Oli kuitenkin mukava reippailla talvisessa kelissä, pitkästä aikaa kiertelin vähän lähitienoota katuja pitkin.


Minä ja Maikku, aina yhtä pirteä ilopilleri
Keskiviikkona lihaskuntotreeni. Se olikin tehokas ja varmaan piristi sillä seuraavana päivänä olikin virtaa vaikka  kuinka pitkään. Torstaina oli siis lepopäivä, kalenterissa. Nyt vaan oli sellainen olo että pitää päästä uimaan. Kävin siis pulikoimassa 1100 m, nyt ei ollut palikat kohdillaan eikä flow vienyt mennessään. Tulipa uitua. Illemmalla vielä joku minut ylipuhui ( ei kauheasti tarvinnut ehdotella) juoksemaan Karhuhalliin. Tovin sitä mietin sillä vuoro alkoi vasta illalla 19.30 joten pitkäksi menisi. Lähdin kuitenkin sillä vaihtoehtoisesti olisi joutunut perjantaina pakkaseen tekemään mäkivetoja. Sisäratajuoksu houkutteli enemmän tällä kertaa.
Treenistä tulikin sitten se viikon puuttuva vauhtilenkki. 10 km ja 1 tunti, keskivauhti 6,02 avg 148 bpm. Kannatti lähteä. Hyvä treeni.

Perjantain pidin lepopäivänä.



Lauantaina oli uintitreenit. Vähän tekniikkaa ja uitua tuli 1275 m. Tällä kertaa krooli sujui taas ihan jopa hyvin. Suunnitelmissa oli vielä  iltapäivällä lähteä katsastamaan josko Yyteriin jo oltaisiin saatu latuja. Kun sain siskonmakkarasopan valmiiksi otin sukset kainaloon ja lähdin matkaan. Löytyihän ne ladut sieltä. Ihana tunne kun pääsi sivakoimaan. 
Keli oli pilvinen, lämpötila ihan nollassa ja sitten rupesi vähän tupruttelemasta luntakin. Siinä vaiheessa kun hiihto meni perstreenin puolelle, käännyin takaisinpäin. Lumi siis rupesi kerääntymään suksen pohjaan. Onneksi se helpotti mutta paluumatka oli vähän takkuisempaa. 




Kelistä huolimatta oli hieno hiihtoreissu.  Siis pääasia että oli hiihtämässä.Matkaa ei olosuhteista johtuen kerääntynyt kuin n. 7 km ja aikaa meni 1,07 tuntia.
Illansuussa alki taas lumisade, mietin miten on latujen kunto seuraavana päivänä...

Sunnuntaina lähdettiin kuopuksen ja koirien kanssa aamulenkille metsään, lunta oli kyllä ihan kahlattavaksi asti. Käytiin tarkistamassa miten on latujen laita ja olihan ne jo ajettu. Huh helpotus. Tunnin reippailu aamulla ja iltapäivällä sitten lähdin taas ladulle.




Minun ei tarvitse kovinkaan pitkään kävellä kotiportilta ladun alkuun, ajallisesti ehkä 5-10 minuuttia riippuen mihin suunnistaa. Pakkasta oli n. 8 ja aurinko ehkä hieman pilkotti. Rapsakka keli. 
Suuntasin kohti Yyteriä. Yhteensä kilometrejä tuli 15 ja aikaa meni 2:27. keskisyke 113. Suksissa ei ihan paras luisto ollut mutta eipä minnekään ollut kiire. Eikä tarvinnut suorittaa, treeniohjelmassa ei ole hiihtoa.



Ihana vaan nauttia maisemista ja hiihtää. 

Jostain syystä juoksua ei tälle viikolle kertynyt kuin 10 km. Hiihtoa ja uintia vähän enemmän. 
Viikon aikana tuli liikuntaa yli kymmenen tuntia.



sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Montako tuntia treeniä mahtuu viikkoon...


Tämä vuosi on siis lähtenyt liikkeelle Treenitehtaan Sisäpiirissä. Meitä on aikamoinen ryhmä eikä kuvassa  edes ole kaikkia mukana Syksyllä on aloitettu ja kevät vielä jatketaan samalla porukalla, arvaisin kuitenkin että jatkamme vielä pitkään kaikenlaisen yhteistreenin parissa. Porukka on hyvin hitsautunut yhteen ja mukana on todellakin samanhenkisiä liikkujia. Herjat ja tsempit lentelevät päivittäin. Hyvä porukka tekee liikkumisesta hauskaa ja mielekästä, tukee ja kannustaa tarvittaessa. Parasta antia tällaisessa yhteisporukassa onkin nimenomaan ne muut jotka treenaavat mukana. Vaikka joskus tökkii lenkille lähteminen, ei ikinä jätä väliin jos on muitakin tulossa samaan treeniin. Mahtavia ihmisiä kerääntynyt yhteen.
Tosihommiin päästään jo aikapiankin, sillä karhuviesti taitaa olla ensimmäinen yhteinen projekti, siihen tähdätään siis.

Viikko lähti hienosti alkuun sillä maanantaille oli merkattu uintia 1-1,5 km. Vaikea yhtälö kun lähihalli on maanantaisin suljettu, itsellä etäpäivä joten keskustan halliiin ehtisi vasta illansuussa. Oma uimataito ei vielä ole niin mallillaan että änkeisin itseni sinne kaikenlaisten uimareiden joukkoon, joita iltaisin olisi varmaan sankoin joukoin.
Meinasi mennä jo stressin puolelle kun mietin mitä tekisin. Jos vaihtaisi maanantain ja tiistain treenit keskenään...mutta siinäkin tulisi vähän toteuttamisen kanssa ongelmia, hhmmm.
Tein sitten sellaisen ratkaisun että  lähdin uimaan Yyteriin! En toki mereen vaan kylpylään.
Olikin mahtava uida miltei yksin, oli rauhallista. Muutamia asiakkaita oli, lähinnä siellä porealtaassa. Laskin etukäteen montako kertaa pitää mennä eestaas, sillä radan pituus on vain 17,5 m. Pistin kyllä sykemittarinkin valmiuteen, se lopulta piti aika hyvin paikkansa. Loppusaldoksi tuli 1400 m, on muuten minun ennätysuintini ikinä, missään muussakaan uintimuodossa.

Uinti kulki mainiosti ja välillä jopa ihan niin että tuli tunne kuin olisi virran vietävissä, silloin varmaan oli tekniikka kohdillaan. Makea fiilis kun tuntee että pystyy vihdoinkin uimaan niin ettei koko ajan juo vettä tai pysähtele haukkomaan henkeään. Kyllä tämä krooli rupeaa jo näyttämään siltä kun pitääkin. Tai no, tuntumaan ainakin. Kyllä siinä on vielä monta palikkaa joita harjoittaa.

 

Tiistaina olinkin jo aamulla ennen töitä tekemässä vk-harjoitusta Porin metsässä. Ihana talvinen keli, lunta tuprutti ja se oli oikeastaan hyvä niin ei ollut liukasta. 6,8 km 46:37 sykkeet 141/172
Mulla on tuo maksimisyke jostain syystä noussut, mitäköhän mahtaa meinata...
Keskiviikkona kiertoharjoittelua, tunti monipuolista lihaskuntojumppaa.

Torstaina olikin kalenterin mukaan viikon ainoa lepopäivä. Hyvä ystävä tiedusteli onko minulla torstaina vapaata urheilusta...käski laittamaan jumppakamat kassiin ja hän ottaa sitten töiden jälkeen kyytiin. Kutsu oli sellainen ettei turhia kannattanut kysellä mihin oltaisiin matkalla. Ilmeisesti jonnekin kunnon rentoutustunnille, ehkä joogaan mutta ehdottomasti jotain rauhallista. Otin vähän vahvemman paidan mukaan sillä tiedän että maatessa reporankana minulle tulee tosi nopeasti vilu.
No matka alkoi ja minulla ei oikeastaan ollut hajuakaan mihin mennään. Sitten ulko-ovea aukaistessa tajusin mihin ollaan menossa mutta oikeastaan vasta sisäpuolella tajusin että ollaan menossa tanssimaan! LAVISTA ! Jaahas siis tällaista rentoutusta. Kieltämättä tunti lavista oli kivaa ja varmaan teki hyvää kropalle, tanssi on hyvää liikkuvuustreeniä. Oli kiva yllätys.

Perjantaina oli juoksutreeni. 5 x 500 m vetoja. Lähdin suoraan töistä ja siinä jo huomasin että vähän liian kiire päivänlopetus ja miltei juoksujalkaa juoksemaan. Alkuverra oli raskasta, myös ne vedot ja loppuverrakin otti päähän kun juoksu tuntui hampaassa, mikä siis on koko viikon haitannut menoa. Harvemmin minulle jää juoksusta tuollainen olo. Kotona katselin juoksun dataa ja sykkeet oli korkeat ja myös vetojen vauhdit. No, silloin varmaan kuuluukin tuntua pahalta. 7,3 km 1 tunti ja sykkeet 133/162. Vetojen vauhdit vitosen molemmin puolin.
Loppuverran aikana tajusin että lauantain uintitreenit pitää tuon hampaan vuoksi jättää väliin ja sekös sapetti. Koko viikon innoissani odottanut nimenomaan uintia. Lauantaista tuli sitten viikon lepopäivä. Ihan hyvä niin.
Sunnuntaina aamupitkis. Lähdin Yyterin metsään poluille. Alusta oli vähän raskaanoloinen lumen vuoksi. Välillä oli ihan miltei tunkkauksen puolella. Tulin pitkospuita pitkin takaisinpäin. Ihan ok juoksu, 15,14 km 2:02 tuntia avg 132 bpm.
Illemmalla vielä spinniä 1,2 tuntia. Sykkeet 124/152.


Aamunäkymät Yyterissä






Pitkospuilla
Lueskelin Maijameinaamaralle-blogia ja siellä hän pohti miten paljon viikottain ehtii treenata. Pisti miettimään omaa ajankäyttöä. Pitääkin vähän laskeskella noita määriä, joskushan on olo ettei ole viikossa tehnyt oikeastaan mitään. Juoksuakin tulee välillä ihan minimimäärät mutta kun miettii miten muuten on viikossa liikkunut niin treeniaikaa saattaakin olla kertyneenä useita tunteja.
Usein kyllä huomaa että päivät venyvät siten pitkiksi kun aamulla lähtee töihin, treenikassien kanssa, niin kotiinpäästessä ilta on jo aikapitkällä. Sen vuoksi kyllä pyrin joskus tekemään treenejä jo ennen töihin menoa. Silloin pääsee töistä suoraan kotiin, ajoissa.

Jos nyt ihan miettisi miten sitä mahdollista treeniaikaa olisi tarjolla, kannattaisi ehkä ensin miettiä paljonko aikaa kuluu padilla, läppärillä ja puhelimessa. Siitä tulee hyvin pian tehokasta treeniaikaa. Se ei varmaankaan ole pahitteeksi istuskella soffalla ja katsella teeveetä, silloin harvoin kun sieltä jotain järkevää tulee, sitäkin voi tehdä ( silloin tällöin ) melkein mieluummin kun tuijottaa kaiken maailman somepäivityksiä.

Minulle on tällä viikolla kertynyt treeniaikaa 8 tuntia, josta juoksua 29,24 km.


sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Vuoden eka treeniviikko


Maanantaina pidin vieläpitkin hampain lepopäivän mutta se olikin vielä vuotta 2018.
Tiistaina, uudenvuodenpäivänä oli jo lähdettävä lenkille. Suuntasin metsälenkille Yyteriin, rauhallista  peekoota kroppaa herätellen tähän vuoteen.
Päivällä olikin vielä ihan kiva keli, lumimyräkkä ja tuuli yltyi aikamoiseksi vasta myöhemmin.
51 min 5,75 km avg 130. Niin ettei ainakaan liian rasittava lenkki ollut.

Vuoden ensimmäinen virallinen treeni oli keskiviikkona, tehokas kahvakuulatreeni. Otan helposti käsiin kohdistuvissa liikkeissä 6 kilon kuulan, muuten koko kropan liikkeissä käy kasinkin kuula. Nyt sitä ei ollut mukana joten päädyin kympin painoiseen ja yllätyksekseni se oli ihan sopivan kokoinen. Ehkä jotain kehitystä on viime vuonna saavutettu.
Tuosta parin viikon superkompensaation harjoittamisesta johtuen, paikat oli nyt tietenkin aika piukeena. Ihan kuin olisi pakaroiden tilalla kiviset kahvakuulat.
Torstaina yhteislenkillä, tunti kevyttä juoksua. 56 min 7,54 km avg 131. Kirpakka 7 asteen pakkanen teki lenkistä kepeän.
Perjantai lepopäivä. Kävin aamulla ennen töihin menoa uimassa. Kroolia vaihtelevan menestyksekkäästi kokeillen. Ei oikeen tyydyttänyt itseäni oma suoritus. Ehkä uin 850 m ehkä en... garminiin pitäisi hommata uintiin tarkoitettu sykevyö että saa luotettavat speksit. Altaassa oli 35 minuuttia.



Lauantaina oli varsinainen uintitreeni, nyt se sujui taas oikein hyvin. Miltei mallikkaasti sanoisin, 1050 m tuloksena. Treenistä jäi tällä kertaa hyvät fiilikset. 
Sunnuntaina vuorossa viikon pitkis. Uinnin jälkeen jo alustavasti sovittiin treffit Yyteriin, nyt vaihteeksi sauvakävelylenkille. 
Siitä tulikin oikein kiva aamulenkki, kuusi pirteää naista. Niin pirteetä oli että peuratkin pysyi poissa näkyvistä, puheenpulputus kuului varmaan perämettiin saakka. Yhteislenkin pituudeksi tuli n. 9 km ja 1,47 tuntia. Sauvoin vielä kotiin, joten minulle tuli kilometrejä yhteensä n. 12 km ja aikaa meni siihen päälle vielä 35 min eli kokonaisuudessaan 2,2 tuntia. Keskisyke ei päätä huimannut. En saanut sauvoista ihan kaikkea irti kun käsihihnat ei pysyneet kiinni. Yksi mäkiveto oli matkalla ja se menikin tosi näppärästi sauvojen kanssa. Sitähän pitää kokeilla uudestaan, pikimmiten.
Enpä muista koska olisin viimeksi heilutellut sauvoja. Kesän polkujuoksukisaan pitäisi treenata mäkiä ja sauvoilla olisi ihan järkevää se aloittaa. Keväämmällä kun ei ole lunta ja jäätä voi enemmän tehdä mäkivetoja juosten. Hyvä suunnitelma joten pitää huolehtia myös sen toteutuksesta.


Illalla vielä vuorossa vuoden ensimmäinen spinni. Kyllähän tässä sitten ensimmäiselle viikolle olikin ihan hyvin tekemistä.

Viikko 1, treeniä yhteensä n. 8 tuntia. Juoksua 13,3 km. No, jostain se on lähdettävä...



maanantai 31. joulukuuta 2018

Kuinkas sitten kävikään...


Niinhän siinä kävi että lenkille ei joulun jälkeen päässyt. Flunssan luulin jo selättäneeni kun kuitenkin jouduin hakemaan lääkekuurin, poskiontelot menivät tukkoon. Sain kunnon penisilliinikuurin ja duactia. Jäi vain kaivelemaan kun uudenvuoden aatonaaton pitkä juoksu jäi väliin. Treenitehtaan Day on the Road piti olla loppuvuoden huipennus ja tavoitteenahan oli 35-50 km. 

Tavallaan tunsin itseni ihan terveeksi kun kuuria oli takana jo kolme päivää. Viisaampia kuunnellen jätin kuitenkin juoksematta.
Jotenka olin sitten huoltamassa muita juoksijoita. Sunnuntaiaamuna tasan klo 8 lähti 12 juoksijaa stadionilta kohti Reposaarta. 

Koska keli oli nyt haastava, erittäin liukasta ja jäistä, reittiä muutettiin meneväksi pitkin pyöräteitä. 
Näin tuli sitten suoritettua juoksuhaasteen kohta 27. Mene juoksutapahtumaan kannustamaan tai vapaaehtoishommiin. Mukanani oli Karhunkierrokselta saatu kello ja kilauttelin sitä ainakun vaan oli tilaisuus.  Toivottavasti se ilahdutti juoksijoita samoin kun tuolla Nutsin poluilla.



Juoksijoiden mukana oli myös kuopukseni jonka tavoitteena juoksuhaasteessa oli juosta puolimaratonin mittainen matka, Hän sai sen suoritettua. Pitkä juoksu on aina kivempaa porukalla, varsinkin hyvässä porukassa. Koska tällakin kertaa oli tavoitteena saada ultrakilometrejä aikaiseksi, oli vauhtikin senmukaisesti rauhallinen. 
Viime vuoden suorituksia käydessäni läpi, nousee muiden ylitse yksi suoritus josta vieläkin olen ihmeissäni. Treenitehtaan haaste, jossa lankutin 7 minuuttia. Edelleen uskomaton suoritus minulta.
Nuts Ylläs Pallas myös oli sellainen kokemus että sinne olen menossa myös ensi kesänä. Nyt vaan vähän enemmän kilometrejä, 55 .
Maratonista jäi sellainen olo ettei ole minua varten. Polkujuoksu on haastavampaa, pidempikestoista ja meno rauhallisempaa kuin varsinaisella maratonmatkalla.

Juoksuhaasteesta jäi lopulta suorittamatta vain kohdat 14. Juokse rankkasateessa (ei ollut kovin sateinen vuosi) 16. Juokse cooperintesti (en uskaltanut yrittää) 34. Juokse lenkki ilman että mukana on yhtää elektroniikkaa, ei puhelinta, ei juoksukelloa ei musiikkisoitinta (erittäin vaikeaa) Suorituksia vuoden aikana oli siten 37/40.

Ensi vuodesta on tulossa yhtä haastava ja mielenkiintoinen. Keväällä on tiedossa muutama kisa, mm. Apk-hallipuolikas, karhuviesti ja varmaan jotain muutakin kivaa. Kesästä ei uskalla muuta vielä sanoa kuin se että Lattomerellä ultraillaan ja Nuts kutsuu Hettaan heinäkuussa ja uskoakseni löydän itseni myös ties mistä...





tiistai 25. joulukuuta 2018

Flunssaa ja superkompensaatiota


Viime viikko onkin sairastettu flunssaa. Mutta ei hätää, sehän käy superkompensaatiosta elikä kunto kasvaa levossa, vai mitenköhän se meni...
Siis todella ahkeraan on levätty,  maattu soffan pohjalla ja otettu nokosia. Ei minkään näköisiä  mahdollisuuksia lähteä lenkille. Harmittaa vietävästi kun tiistaina olisi ollut kalenterissa matkauinti 1-1,5 km. Tietty myös sunnuntain pitkis ja spinni jäi molemmat tekemättä. Muutama juoksulenkkikin siirtyi.

Viimeisestä flunssasta onkin jo melkein vuosi, paitsi silloin ei ollut kuumetta. En edes muista koska viimeksi olen tarvinnut kuumemittaria.

Kun tuota ylimääräistä aikaa yllättäen ilmaantui, tutkein tämän vuoden kalenteria että mitähän sitä on tullut tehtyä. Tammikuussa tuli ahkeroitua jopa kuntosalilla muutamaan otteeseen. Juoksukilometrejä tuli 90,3. Helmikuussa oli jo täysillä Treenitehtaan treenejä karhuviestiin, mm vetoja ja lihaskuntotreeniä. Helmikuussa oli myös APK-maratoonarien hallimaraton jossa juoksin puolikkaan aikaan 2.10.05. Helmikuussa tuli myös hiihdettyä. Juoksua 94,2 km. Maaliskuussa edelleen kuntosalia, lihaskuntotreeniä, juoksutekniikkaa ja tietenkin juoksua. Kuun lopussa Pori-juoksu. 8,4 km keskarilla 5,36. Juoksukilometrejä jo hyvät 149,45 km.

Huhtikuussa päätavoite tietenkin Karhuviesti. Oma osuuteni oli 5,2 km ja keskari siinä oli 5.12. Kuukauden juoksut 152,3 km. Toukokuu oli viimeistelyharjoituksia HCM maratonille. Se meni aikaan 4.47.56. Toukokuun juoksukilometrit 136,82. Kesäkuun päätapahtuma oli Lattomeren Ultraintervalli. Ultrajuoksun saldoksi sain 52 km. Kesäkuussa juoksin yhteensä 150 km. Heinäkuussa olikin vuoden odotetuin kisa. Nuts Ylläs Pallas 30,84 km. Se meni aikaan 5.47.59. Kuukauden juoksukilometrit jäivät kokonaisuudessaan 104,6 kilometriin. Ylläksellä vaivasi juoksijanpolvi joka loppujen lopuksi sitten johtuikin selästä. Seuraavassa kisassa elokuussa ei enään polvi haitannut. Himostrail 27,6 km aikaan 4.27. Elokuussa tuli juostua 98.8 km.
Kesäkuukausina tuli paljon myös maastopyöräiltyä. Kivaa vaihtelua ainaiseen juoksemiseen.

Syyskuu toi tullessaan Treenitehtaan Sisäpiirin jonka hienossa porukassa loppuvuosi onkin mennyt nopeaan. RäpsööRun juostiin syyskuun alussa, 10 km keskarilla 5.45.
Syksy on tuonut tullessaan, juoksun lisäksi, myös lihaskuntojumpat, spinnin ja uimisen. Haluan oppia vapaauinnin eikä se todellakaan ole ollut helppoa. Voiton puolella kuitenkin ollaan jo.
Kuun lopussa juoksin Noormarkun puolikkaan aikaan 2.09.16 ja se on oma ennätykseni kyseisellä matkalla! Syyskuun kilometrit 146.15.
Lokakuussa oli odotettu maastopyöräilytapahtuma, Tour De Pori. Muuten kuukausi sujui pääosin juoksun merkeissä, 114.75 km.
Marraskuussa ei ollut enään mitään varsinaisia kisoja tai tapahtumia, mutta olihan kuitenkin Marrasputki. Jokaisena päivänä tuli juostua minimissään 25 minuuttia. No, kolmena päivänä juoksu jäi väliin mutta jotain urheilua harrastettiin kuitenkin. Marraskuussa tuli juoksukilometrejä 190.7 km.
Juostua tuli siis enemmänkin kuin vain sen 25 minuuttia kerrallaan.

Joulukuu alkoi lupaavasti treenikalenterin mukaisesti. Viikottain pääasiassa 3 kertaa juoksua, vauhtileikittelyä, vetoja ja pitkis. Lihaskuntojumppa, spinni ja uimatreeni. Yleensä myös kaksi lepopäivää. Kolmen kilometrin testijuoksu meni hyvin, olen itseeni ihan tyytyväinen. Ajaksi tuli 15.10 ja vauhdit 4.55, 5.10 ja 5.05. Keskari siis 5.03 bpm. Illalla vielä hyvät uintitreenit joissa jotain kehitystäkin sain aikaiseksi.


Sitten iskikin flunssa. Onneksi vain räkätautia, joten nyt ollaan jo paremmalla puolella.

Jouluksi jo tervehdyin senverran että pääsin pienelle n. 4 kilsan höntsälenkille aatonaattona, mikä tuntui mukavalta ja kevyeltä. Jouluaattoaamuna toinen kevyt lenkki, n. 6 km. Joulukuun kilometrit juoksulle siis 54,1 km. Vielä on muutama päivä jäljellä kerryttää matkaa, pikkaisen vaan tuntuu flunssa ottaneen takapakkia joten mennään rauhallisesti. Koko vuoden kilometrit jouluun asti 1485,8.

Tulevalle vuodelle on jo muutama tavoite mietittynä, niihin ruvetaan panostamaan vuodenvaihteen jälkeen!


sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Joulua odotellessa


Marrasputken jälkeen oli ihan rentouttavaa olla vaan. Joulukuun ensimmäisenä päivänä, lauantaina, olikin vain uintitreenit. Sunnuntaiaamun pitkä lenkki sujui kaverin kanssa Yyterissä oikein hienosti, keli oli mainio 2:12, 17.11 km avg 125 bpm.
Maanantaina oli kalenterin mukaan lepopäivä ja koska ei ollut pakko lähteä lenkille niin tosiaan pidin sen lepopäivänä. Ulkona satoi ensilumi.

Tiistaina olikin jo lumet sulaneet, ne vähäiset pari senttiä. Illan treeni oli vauhtileikittelyä, 52:17, 7 km, 124/159 bpm.
Keskiviikkona tunti perinteistä lihaskuntojumppaa. Torstaina olikin itsenäisyyspäivä, sellainen harvinainen lomapäivä ettei tarvinnut laittaa kelloa soimaan, ei ollut tiedossa mitään juoksua eikä muutakaan treeniä. Sai ihan pitää kunnon lepopäivän ja nukkua pitkään. Kieltämättä olisi ollut hieno juoksupäivä. Vähän nipisteli...
Perjantaina olin jo aikaisin aamulla uimassa ja töiden jälkeen Porin mettään tekemään mäkitreeniä, loivaa ylämäkeä, 57:38, 6.93 km, 119/162 bpm. Hyvät treenit.
Lauantaina uintitreenit. Sunnuntaina illalla spinni 1:15. Sykkeet 122/156 bpm.
Viikonloppu oli pitkästä aikaa niin sateinen että jäi juoksutreenit väliin. Vettä taisi tulla miltei taukoamatta maanantaihin asti. Viikon juoksumäärä jäikin nyt tosi pieneksi, mahtavat 14 km.

 

Maanantaina olin taas aamulla jo uimahallilla ennen töihin menoa, kilometri tuli saldoksi.
Tiistaina saatiin kunnon porukka yhteislenkille, 6 innokasta juoksijaa. Porin metsässä taas, vauhtileikittelyä hyvällä tatsilla. Ollaan kaikki vähän eritasoisia juoksijoita mutta tuollainen vauhtileikittely onnistuu hyvin, kaikki menevät reippaat osuudet omia vauhtejaan. Alku- ja loppuverra yhdessä peekoolla.  Kiva lenkki, veikkaan että kaikki saivat tasosta riippuen potkua omiin suorituksiinsa.
Mukaan mahtui vetoja ja pitkä ylämäki jossa sai viimeiset mehut tiristettyä ihan mukavasti. 55:17, 6.76 km, 129/164 bpm.

Keskiviikon jumppa löysi taas uusia lihasryhmiä. Torstaina piti olla lepopäivä. Siirsin kuitenkin perjantain testijuoksun siihen sillä muuten olisi tullut liikaa aikataulullisia haasteita. Lepopäivä oli siis perjantai.
Torstain treeni alkoi 3 km rennolla alkuverralla. Sitten takaisin 3 km niin lujaa kuin vaan mahdollista. Onneksi sain kaverin mukaan kirittäjäksi. 4.55, 5.10 ja 5.04 olivat vauhdit, sykkeet 159/172 bpm. Nämä sykkeet on minulle tosi hurjat, siis niistä päätellen menin kaikkeni antaen. Keskivauhti 5.03 min/km. Pari kilsaa vielä rentoa peekoota loppuverraksi.
Lauantaina oli uintitreeni, tunti tekniikan hiomista. Edistystä tapahtuu verkkaiseen tahtiin.
Sunnuntain treenit jäi tekemättä sillä olo oli niin flunssainen että oli tyytyminen vain joulusiivoiluun.

Jouluun on vielä runsas viikko. Vielä ei ole havaittavissa joulustressiä...


Loppuvuonna pitäisi vielä juosta yksi oikein pitkä pitkis. Day on the Road, part II. Olen ilmoittautunut mukaan, säävarauksella. Varovainen tavoite 50 km. Ainakin pitäisi päästä pidemmälle kuin viimeksi, eli siis enemmän kuin 35 km.

Juoksuhaaste on vielä hieman kesken, ehkä en saa kaikkia tänä vuonna suoritettua. Mutta aika hyvin olen niitä ruksinut pois !  33/40. Onhan tässä vielä pari viikkoa vuotta jäljellä...