Montako tuntia treeniä mahtuu viikkoon...

Tämä vuosi on siis lähtenyt liikkeelle Treenitehtaan Sisäpiirissä. Meitä on aikamoinen ryhmä eikä kuvassa  edes ole kaikkia mukana Syksyllä on aloitettu ja kevät vielä jatketaan samalla porukalla, arvaisin kuitenkin että jatkamme vielä pitkään kaikenlaisen yhteistreenin parissa. Porukka on hyvin hitsautunut yhteen ja mukana on todellakin samanhenkisiä liikkujia. Herjat ja tsempit lentelevät päivittäin. Hyvä porukka tekee liikkumisesta hauskaa ja mielekästä, tukee ja kannustaa tarvittaessa. Parasta antia tällaisessa yhteisporukassa onkin nimenomaan ne muut jotka treenaavat mukana. Vaikka joskus tökkii lenkille lähteminen, ei ikinä jätä väliin jos on muitakin tulossa samaan treeniin. Mahtavia ihmisiä kerääntynyt yhteen.
Tosihommiin päästään jo aikapiankin, sillä karhuviesti taitaa olla ensimmäinen yhteinen projekti, siihen tähdätään siis.

Viikko lähti hienosti alkuun sillä maanantaille oli merkattu uintia 1-1,5 km. Vaikea yhtälö kun lähihalli on maanantaisin suljettu, itsellä etäpäivä joten keskustan halliiin ehtisi vasta illansuussa. Oma uimataito ei vielä ole niin mallillaan että änkeisin itseni sinne kaikenlaisten uimareiden joukkoon, joita iltaisin olisi varmaan sankoin joukoin.

Meinasi mennä jo stressin puolelle kun mietin mitä tekisin. Jos vaihtaisi maanantain ja tiistain treenit keskenään...mutta siinäkin tulisi vähän toteuttamisen kanssa ongelmia, hhmmm.

Tein sitten sellaisen ratkaisun että  lähdin uimaan Yyteriin! En toki mereen vaan kylpylään.

Olikin mahtava uida miltei yksin, oli rauhallista. Muutamia asiakkaita oli, lähinnä siellä porealtaassa. Laskin etukäteen montako kertaa pitää mennä eestaas, sillä radan pituus on vain 17,5 m. Pistin kyllä sykemittarinkin valmiuteen, se lopulta piti aika hyvin paikkansa. Loppusaldoksi tuli 1400 m, on muuten minun ennätysuintini ikinä, missään muussakaan uintimuodossa.

Uinti kulki mainiosti ja välillä jopa ihan niin että tuli tunne kuin olisi virran vietävissä, silloin varmaan oli tekniikka kohdillaan. Makea fiilis kun tuntee että pystyy vihdoinkin uimaan niin ettei koko ajan juo vettä tai pysähtele haukkomaan henkeään. Kyllä tämä krooli rupeaa jo näyttämään siltä kun pitääkin. Tai no, tuntumaan ainakin. Kyllä siinä on vielä monta palikkaa joita harjoittaa.

 

Tiistaina olinkin jo aamulla ennen töitä tekemässä vk-harjoitusta Porin metsässä. Ihana talvinen keli, lunta tuprutti ja se oli oikeastaan hyvä niin ei ollut liukasta. 6,8 km 46:37 sykkeet 141/172

Mulla on tuo maksimisyke jostain syystä noussut, mitäköhän mahtaa meinata...

Keskiviikkona kiertoharjoittelua, tunti monipuolista lihaskuntojumppaa.

Torstaina olikin kalenterin mukaan viikon ainoa lepopäivä. Hyvä ystävä tiedusteli onko minulla torstaina vapaata urheilusta...käski laittamaan jumppakamat kassiin ja hän ottaa sitten töiden jälkeen kyytiin. Kutsu oli sellainen ettei turhia kannattanut kysellä mihin oltaisiin matkalla. Ilmeisesti jonnekin kunnon rentoutustunnille, ehkä joogaan mutta ehdottomasti jotain rauhallista. Otin vähän vahvemman paidan mukaan sillä tiedän että maatessa reporankana minulle tulee tosi nopeasti vilu.

No matka alkoi ja minulla ei oikeastaan ollut hajuakaan mihin mennään. Sitten ulko-ovea aukaistessa tajusin mihin ollaan menossa mutta oikeastaan vasta sisäpuolella tajusin että ollaan menossa tanssimaan! LAVISTA ! Jaahas siis tällaista rentoutusta. Kieltämättä tunti lavista oli kivaa ja varmaan teki hyvää kropalle, tanssi on hyvää liikkuvuustreeniä. Oli kiva yllätys.

Perjantaina oli juoksutreeni. 5 x 500 m vetoja. Lähdin suoraan töistä ja siinä jo huomasin että vähän liian kiire päivänlopetus ja miltei juoksujalkaa juoksemaan. Alkuverra oli raskasta, myös ne vedot ja loppuverrakin otti päähän kun juoksu tuntui hampaassa, mikä siis on koko viikon haitannut menoa. Harvemmin minulle jää juoksusta tuollainen olo. Kotona katselin juoksun dataa ja sykkeet oli korkeat ja myös vetojen vauhdit. No, silloin varmaan kuuluukin tuntua pahalta. 7,3 km 1 tunti ja sykkeet 133/162. Vetojen vauhdit vitosen molemmin puolin.

Loppuverran aikana tajusin että lauantain uintitreenit pitää tuon hampaan vuoksi jättää väliin ja sekös sapetti. Koko viikon innoissani odottanut nimenomaan uintia. Lauantaista tuli sitten viikon lepopäivä. Ihan hyvä niin.

Sunnuntaina aamupitkis. Lähdin Yyterin metsään poluille. Alusta oli vähän raskaanoloinen lumen vuoksi. Välillä oli ihan miltei tunkkauksen puolella. Tulin pitkospuita pitkin takaisinpäin. Ihan ok juoksu, 15,14 km 2:02 tuntia avg 132 bpm.

Illemmalla vielä spinniä 1,2 tuntia. Sykkeet 124/152.

Aamunäkymät Yyterissä

Pitkospuilla

Lueskelin Maijameinaamaralle-blogia ja siellä hän pohti miten paljon viikottain ehtii treenata. Pisti miettimään omaa ajankäyttöä. Pitääkin vähän laskeskella noita määriä, joskushan on olo ettei ole viikossa tehnyt oikeastaan mitään. Juoksuakin tulee välillä ihan minimimäärät mutta kun miettii miten muuten on viikossa liikkunut niin treeniaikaa saattaakin olla kertyneenä useita tunteja.

Usein kyllä huomaa että päivät venyvät siten pitkiksi kun aamulla lähtee töihin, treenikassien kanssa, niin kotiinpäästessä ilta on jo aikapitkällä. Sen vuoksi kyllä pyrin joskus tekemään treenejä jo ennen töihin menoa. Silloin pääsee töistä suoraan kotiin, ajoissa.

Jos nyt ihan miettisi miten sitä mahdollista treeniaikaa olisi tarjolla, kannattaisi ehkä ensin miettiä paljonko aikaa kuluu padilla, läppärillä ja puhelimessa. Siitä tulee hyvin pian tehokasta treeniaikaa. Se ei varmaankaan ole pahitteeksi istuskella soffalla ja katsella teeveetä, silloin harvoin kun sieltä jotain järkevää tulee, sitäkin voi tehdä ( silloin tällöin ) melkein mieluummin kun tuijottaa kaiken maailman somepäivityksiä.

Minulle on tällä viikolla kertynyt treeniaikaa 8 tuntia, josta juoksua 29,24 km.