Ruuhkavuodet

Mun lapset on jo kaikki aikuisia ja nuorinkin muutti juuri työn perässä muutaman sadan kilometrin päähän.

Kuitenkin välillä tuntuu että on sitten ihan ruuhkavuodet meneillään...

eilinen sunnuntai oli hyvä esimerkki normipäivästä, siis kun aamulla katsoo ulos ja toteaa päivästä tulevan upea ulkoilupäivä. No lauantai siis muutettiin kuopusta, siihen meni se aurinkoinen päivä. Toinen tytär pyysi kyläilemään sunnuntaina. Kas ja anoppi soitteli että hänkin on saanut kutsun, pääsiskö kyydillä. Lähdin Martan kanssa aamulenkille että päästään ajoissa liikkeelle. Kas, taas soitti yksi mummu, pääsiskö samalla kyydillä kauppaan. Sitten soitti työkaveri että lähteekö Martta lenkille koirakaverin kanssa...harmi että oltiin jo liikkeellä. He poikkesi sitten sen verran että koirat pääsi hetkeksi kisailemaan. No sitten kyläreissuun, Venla on juuri täyttänyt 6 kk joten ihan hienoa käydä vierailulla. Sieltä kun lähdettiin haettiin se toinen mummu kaupasta kyytiin.

Kotona pistin heti lenkkikamat niskaan ja ruuan uuniin. Pääsisin vielä auringonpaisteeseen juoksemaan.

Kas, sitten soitti esikoinen jotta olisko meillä kaffetta...no he tulivat sitten 2 veen kanssa kyläilemään.

Sain ruuan jo poiskin uunista kun vasta pääsin ulos. Sain kyllä loppujenlopuksi ihan hyvän

lenkin aikaiseksi. 1,5 tuntia peekoota, metsäpolkuja pitkin Yyterin rannalle. Aurinko paisteli puunlatvojen takana upeasti. Sen verran nopsaan aurinko sitten laski että kun rannalle ehdein niin aurinko oli jo laskenut taivaanrantaan.

Niin ja viikonlopusta puuttui vielä yksi lapsi...

Niin ja mitähän tulevaisuus tuo tullessaan...nyt on vasta pari vanhusta ja kaksi lastenlasta...

Tänään otin sitten uusiksi. Heti kun pääsin töistä kotiin lähdin lenkille ja ehdinpä hyvinkin näkemään auringonlaskun. Tein rannalla muutaman mäkivedon joten ihan hyvä lenkki tänäänkin tuli, vaikkakin vähän eilistä lyhyempi. Yyteristä löytyy kyllä hyviä mäkiä, ei ihan heti tarvitse pidemmälle lähteä.

Kuopuksen muuttokuorma matkalla

Kaksi pientä elefanttia marssi näin, suorinta tietä Vaasaan päin..
koska matka oli pitkä niin pyysivät he mukaan yhden kaverin..
kolme pientä...

Rupeaa pieni treenipaniikki iskemään. Nutsilta tuli jo postia että eipä enään kun 12 viikkoa lähtöön!

Ai kauheeta...

Uusia tuulia ja talvisia polkuja

Oli aika uudistaa blogin ilmettä hieman kevempään suuntaan. Tarvitsin siihen kyllä hieman (paljon) apuja kuopukselta...olen näitä uudistuksia miettinytkin jo tovin mutta kun en ole tiennyt mistäpäin alkaisi...nyt näyttää paremmalta. Vähän kuin kevään merkkejä ilmassa täälläkin.

Kevät ja kevät. Nyt iski meillekin talvi. Ei tällaista lumen määrää ole tänä talvena ollut. Onpahan sitten käyty ulkoilemassa ihan urakalla. Martta on mielissään lumesta ja ja koiran kanssa onkin tehty metsässä pitkiä lenkkejä.

Sattui tiistaina olemaan lomapäivä ja aivan mahtava aurinkoinen talvipäivä. Aamulla Martan kanssa parin tunnin reippailulle Yyteriin. Meillä on Martan kanssa omat hienot polut joissa voidaan kulkea ilman hihnaa ihan rannalle asti. Metsä on täynnä uusia hajuja ja polunpätkiä joita haistella..jännää huomata että metsässä on aikalaillakin eläviä ainakin jäljistä päätellen, mitä lie, kettuja ehkä..peurojen jälkiäkin on paljon. No välillä sitten käytiin huilaamassa kotona ja sitten oli vuorossa juoksulenkki. Harmitti ihan kun oli niin lyhyt loma.

No lunta on sitten satanut lisää mutta kun kerran polkuja haluan juosta niin eikun mettään vaan uudestaan. Peekoo-lenkistä tuli hieman raskaampi kun sain avata polkua samaan tahtiin kun eteni. Mutta aivan mahtavaa juosta lumisessa metsässä.

Ensimmäistä kertaa tänätalvena on ladutkin Yyterissä. Hiihtämään en kylläkään tänä viikonloppuna ehtinyt. Ohjelmassa oli aamulenkki Martan kanssa ja sitten ruuan laittoa ja tyttären kanssa metsälenkille. Lumessa tarpominen oli hieman odotettua raskaampaa mutta kun vaan kiltisti jatkettiin matkaa niin jo rupesi helpottamaan ja endorfiinitkin jylläämään. Tuli ihan hyvä lenkki lopulta. Tänään oli samat suunnitelmat ja juoksulenkki tuli tehtyä vasta illemmalla ja nyt ei poikettu metsään vaan kuljettiin muuten vaan lumisia teitä. 

Yyterin lumienkelit

Vielä viikko sitten oli niin järisyttävän liukasta ja jäistä että oli pakko vaihtaa juoksulenkki kävelyyn, Metsästä kyllä löytyi sitten näinkin hyviä reittejä joissa ei lumesta tietoakaan. Martan kanssa tässä istahdettiin paikalliseen jakkaraan..

Kevään merkkejä....

Ensimmäiset kevään merkit on ilmassa kun suunnittelee kevään juoksukisoja.

Toinen taattu kevään merkki on auringonpaiste ja paljaat soratiet ja metsänpolut.

Kolmas on se kun huomaa haluavansa uusia vermeitä, vaikkei tarttisikaan....

Tämä talvi nyt on ollut sikäli merkillinen että sitä ei oikeastaan ollutkaan, ja nyt on

jo ihan kevät mielessä.

Töissä on onnekseni joustava työaika joten joskus saattaa päästä jo aiemmin kotiin. Ihan helppoa se ei aina ole. Tällä viikolla pääsin kuitenkin kahtenakin päivänä senverran liukumaan että ehti lenkille vielä kun aurinko paistoi ! Ihan huippua !

Löysin Porin metsästä uuden reitin joka on niin nappi maasto juurikin polkujuoksuun. Sehän on maastopyörille tarkoitettu mutten kyllä nähnyt kieltotauluja juoksijoille...

IceBugit piti laittaa jalkaan sillä muuten siellä ei olisi edes ollut järkevää liikkua, nyt on ollut varmaan vuosisadan liukkaimmat kelit. Varsinkin tänään.

Ei metsässä kyllä muita ollut kuin minä.

HCR:ään on kolme kuukautta. Olen pähkäillyt kahden eri ohjelman välillä, kumpaa sitä noudattaisi. Päädyin kuitenkin juoksija-lehdessä olleeseen polkumaraton-ohjelmaan. Nuts kuitenkin on se kevään ykkönen. HCR hoituu varmaan samalla ohjelmalla siinä sivussa.

Tänään olisi ollut vähän vetojen vuoro mutta halusin sinne metsään jäisille poluille niin olihan ihan perus pk- lenkki tänään. Mainiota treeniä kuitenkin sillä maasto oli erittäin vaikeaa ja jäistä.

No vaikeaa ja vaikeaa, korkeuseroja 0.

Mahtavat fiilikset kun pääsi lenkille auringonpaisteessa.

Herkuton kuukausi on takanapäin. Aikomus olisi vastaisuudessa viettää herkkupäivä kerran viikossa.

Mulla se on tänään. Kummasti lasi/pari viiniä johtaa ruokakaapille. No, sain tuhottua loput keksipaketista ! No, pari lakupötköäkin. Ai niin, vihreitä kuulia.

Huomenna on kuitenkin ansaittu lepopäivä, pitkä lenkki vasta sunnuntaina.

Meen Martta täyttää tänään 8 kk. Aikamoinen pakkaus, ihan kuin mangusti ja varmaan sukua kengurulle. Aika ihana jokatapauksessa.

Foxitar Masaliisafox, Martta 8 kk.

Uusia suunnitelmia

Alkuvuosi on aloitettu rauhallisesti juoksujen suhteen. Jonkinnäköinen ohjelma on valmiina mutta en ole sitä ihan kunnolla vielä päässyt aloittelemaan. Vähän on vielä sovellettu. Salillakin pitäisi käydä joten pitäisi taas löytää sellainen balanssi näiden harrastusten välillä.

Lumettomasta talvesta johtuen olen koiran kanssa paljon lenkkeillyt metsässä. Ei ole tarvinnut tarpoa lumihangessa eikä talloa latuja. Myös juoksulenkit on olleet mahtavia talvisessa mutta vähälumisessa maastossa. On päässyt polkuja pitkin minne vain on mieli juolahtanut. Nyt varsinkin kun jo päiväkin on niin paljon pidentynyt, saattaa ehtiä työpäivän päätteeksikin metsään kun pitää kiirettä!

Aivan jäätävän jäiset kelit haittasi jonkin aikaa menoa ja sen vuoksi taas helposti jäi menemättä lenkille. Kunnes kaivoin icebugini kaapista ja oli niillä meno komeaa, rennosti pääsi rullailemaan sellaisilla poluilla joille ei ilman kelkkaa olisi muuten ollut asiaa. Taas kerran vaan harmitteli miksei niitä nastakenkiä ottanut käyttöön aikaisemmin.

Nutsiin tuli ilmoittauduttua jo viimevuoden puolella, seuraava haaste on tietty karhuviesti ja sitten keväämmällä HCR. Ensimmäistä kertaa olen sinne lähdössä. Ajateltiin että se olisi hyvää treeniä nutsille. Mitään ihmeellistä ennätysjuoksua en suunnittele.

Yllättäin huomasin olevani myös mukana Loppi-Extremessä ! Minulle ihan uusi kokemus taas. Polkujuoksutapahtuma on heinäkuun lopussa ja osallistun sinne Takomorunners-yhteisön kautta. Tietääpä että tulee treenattua myös kesällä.

Takomorunners kyseli facessa halukkaita osallistujia mukaan, vähän pitäisi sitten bloggailla tuntemuksista jne.
No usein mulle käy niin että huomaan jo olevani mukana ja sitten se on menoa. Tapahtuma vaikuttaa ihan hyvältä ja maisemat komeilta joten ihan mielenkiinnolla odottelen mitä tämä tuo tullessaan!

Takomorunnersin myötä tulee ehkä pieniä paineita treenaukseen, mikä on tavallaan ihan hyväkin asia. Nyt kun ei ole vakinaista lenkkikaveria niin helposti sitä siirtelee ja järjestelee noita juttuja. Pitää varmaan ottaa itseä taas niskasta kiinni. Mun nuorin tyttäreni on välillä ollut hyvä piiskuri lenkeillä, kun on sovittuna juoksut niin ei sitten tule peruttua viimetipassa. Aina toinen potkii toista..

Nyt saattaa olla että hän muuttaa työn perässä pidemmälle joten yhteislenkitkin sitten jää harvinaiseksi herkuksi.

Kävin kaverin kanssa tammikuussa kehonkoostumusmittauksessa, saatiin samalla hyvät analysoinnit tuloksista ja vähän neuvojakin. Kuntopiirissä katseltiin mm. lihaskuntoa ja kuntotestin tuloksena oli aivan surkeat vatsalihakset...siis niiden kanssa pitäisi jotain saada aikaiseksi. Lihasmassa oli suhtkoht tasapainossa, nelisen kiloa pitäisi saada pois niin käyrät tasoittuu.

Siinä isoimmat haasteet keväälle...

Kyllä nämä paineet rupeaa vaikuttamaan, pitää ilmeisesti ruveta paremmin noudattamaan suunniteltua ohjelmaa...

Vuosi vaihtuu uuteen...

Näin se vuosi taas vierähti, ihan huomaamatta.
Paljon on ollut kaikenlaista aktiviteettia, käyty juoksemassa pariin otteeseen vähän kauempanakin ja samalla hieman erilaisissa maisemissa.
Nuts Karhunkierros oli kyllä ihan vuoden kohokohta, ensikevääksi on jo ilmoittauduttu. Myös Kolin Vaarojen Maraton oli mahtava kokemus, se oli aikalailla vaativampi kuin Ruka joten muistot ei ole ihan niin miellyttäviä. Mutta sinnekin tekisi mieli uudestaan !

Tulihan meille myös Martta, nyt puolivuotias sheltti ja minusta tuli myös tuplamummu. Meitä ilostuttaa nyt Leo 2 v ja Venla 4 kk.
Näiden kanssa sitten saadaan ne ylimääräiset luppoajat kulumaan...

MoveIt-salin haaste tuli suoritettua juuri ennen joulua, aika tiiviisti käytiin salilla mutta olipahan se sen arvoista. Juoksemisesta en ottanut paineita, hyvä kun kerran viikossa ehti lenkille.

33 treeniä runsaassa 6 viikossa.
BodyCombat, BodyAttack, BodyBalance, BodyPump, Kahvakuula, Venyttely, CxWorks,
GritSeries, Grit Gardio
Tulihan niitä..muutamat kyllä aika haasteellisia..

Katsotaan miten ensivuosi sujuu, uusi vuosikortti hommataan jokatapauksessa.

Uusi juoksuohjelma on taas hakusessa, nyt pitää vähän enemmän keskittyä mäkijuoksuun, sekä ylä- että alamäkiin.
Täällä meilläpäin taitaa Ruosniemestä löytyä ainoa tarpeeksi jyrkkämäkinen reitti.
Joulupäivänä käytiin pienellä kinkunsulatusreippailulla juurikin Ruosniemessä..

Keväällä olisi aikomus kipaista ainakin yksi normipuolikas. Katsellaan kevään mittaan mihin muualle tulee osallistuttua. Päätapahtuma siis on Nuts Karhunkierros..33 km.

Aina jotain uutta vermettä pitää hommata mikä innostaa lenkille. Uudet talvitrikoot on jo tilauksessa, Karitraa...vähän niinkuin motivaatiopöksyt siis :) toivottavasti tulee pakkasia että pääsee niitä testaamaan.

Syksyllä tuli tutustuttua muihinkin paikallisiin juoksijoihin ja luulisin että tänä vuonna ehdin useamminkin yhteislenkeille. Kieltämättä olen usein ollut vailla juoksuseuraa, aina ei saa itseään liikkeelle silloin kun pitäisi joten aivan mainio juttu että on ryhmä joka vetää puoleensa!

Martan myötä on tullut käytyä jopa kävelylenkeillä, ne maltilliset peekoot on yleensä jääneet vähemmälle. Ensi vuonna pitää totuttaa Martta äiteen juoksuvauhtiin niin sitten on motivaattori lenkkipoluille.

Tänään uudenvuodenaattona tehtiin 2,5 tunnin reipas lenkki Yyterissä. Mahtava keli, lämpöasteita muutama ja kohtuullinen tuuli. Lunta ei siis ole. Metsässä ei tuuli haitannut.

 

Yyterin maasto oli taas tähän vuodenaikaan ihan upea ja tavallaan näki ympäristöä ihan uusin silmin. Yleensähän vuodenvaihteen tienoilla on lunta eikä metsässä viitsi rämpiä ilman suksia. Niin tai sitten on liian karsee myrsky tai sataa kaatamalla vettä.
Kyllä endorfiinejä tuli kerättyä taas ensivuodellekin. Tuolla maastossa oli välillä tunne että ihan kuin jossain pohjoisissa vaeltaisi.

Olihan Marttakin aivan innoissaan kun sai vapaasti kirmailla.

Eipä siellä muita ulkoilijoita kyllä näkynyt, rannalla ehkä muutamia uskalikkoja !

Tuli tehtyä tämän vuoden tilastojakin kun tuntuu että niitä auliisti muutkin jakelee..

Juoksua 1117 km ja olen ihan tyytyväinen saldoon, ensi vuonna voisi yrittää vähän parantaa.
On myös hieman pyöräilty ja aikavähän hiihdetty, patikoitu on ja salilla käyty ahkeraan..
tässä ollaan siis suhtkoht hyvässä kunnossa.

No, jouluksi tuli kyllä kudottua muutamat villasukat joten hartiat on vähän kireenä..

Eikä mitään uusia lupauksia, näillä mennään kuten tähänkin asti :)